null Vantaalla pelastettiin kymmeniä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita hautoja – yksi niistä on soitonopettajana toimineen Sokea-Marin viimeinen leposija

Minna Aho esittelee Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla säilytettäväksi esitettyä poliisikonstaapeli Gustaf Adolf Skogin hautaa. Skog joutui punakaartilaisen ampumaksi 31.1.1918.

Minna Aho esittelee Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla säilytettäväksi esitettyä poliisikonstaapeli Gustaf Adolf Skogin hautaa. Skog joutui punakaartilaisen ampumaksi 31.1.1918.

Ajankohtaista

Vantaalla pelastettiin kymmeniä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita hautoja – yksi niistä on soitonopettajana toimineen Sokea-Marin viimeinen leposija

Vantaan seurakuntayhtymä haluaa säilyttää taiteellisesti ja historiallisesti arvokkaat haudat, koska ne ovat tärkeää paikallishistoriaa.

Helsingin pitäjän kirkon ja Ruskeasannan hautausmailla toteutettiin touko-kesäkuussa kulttuurihistoriallisten arvokkaiden hautojen ja hautamuistomerkkien inventointi. Kyse oli haudoista, joissa suvun hallintaoikeus oli hoitamattomuuden vuoksi päättynyt ja jotka oli palautettu Vantaan seurakuntayhtymän käyttöön. Seurakuntayhtymä halusi arvioida, miten arvokas kukin hauta oli säilyttämisen kannalta.

Vanhimmat inventoidut haudat olivat 1800-luvun lopulta, uusimmat 1970-80-luvuilta. Työstä vastasi vanhojen hautojen inventoimiseen perehtynyt Heli Haavisto.

Aina ei säilyttämisen perusteena tarvitse olla virka-asemaltaan merkittävän henkilön hauta.

Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla inventoitiin 118 hautaa, joista esitetään säilytettäväksi 11. Ruskeasannan hautausmaalla hautoja inventoitiin 82, ja niistä esitetään säilytettäväksi 26. Päätöksen asiasta tekee Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto syyskuun loppupuolella.

Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikkö Minna Aho pitää kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden hautojen säilyttämistä tärkeänä siksi, että hautausmaalla näkyisi ajan kerroksellisuus.

– Se on kiinnostavaa paikallishistoriaa, onhan Helsingin pitäjän kirkon hautausmaallekin haudattu ihmisiä jo satojen vuosien ajan. Vanhimmat haudat ovat kuitenkin ajan myötä hävinneet.

Uudempikin hauta voi olla arvokas

Tätä ennen Vantaan hautausmailla inventoitiin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä hautoja tai hautamuistomerkkejä vuonna 1996. Tällä hetkellä säilytettyjä hautoja on Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla 80. Ruskeasannan hautausmaalla taas on sijoitettu vainajakylmiön viereen 43 arvomuistomerkin kokoelma.

Minna Ahon mukaan hautojen arvottamisessa ovat käytössä tietyt kriteerit. Näistä yksi on se, että hauta kuuluu paikalliselle merkkihenkilölle. Inventoinnissa pyritään selvittämään vainajan aseman ja elämäntyön merkitystä paikkakunnan historiassa.

Altte Kreanderin luonnonkivestä tehty hautakivi vuodelta 1955 on harvinaisuus.

Altte Kreanderin luonnonkivestä tehty hautakivi vuodelta 1955 on harvinaisuus.

– Aina ei säilyttämisen perusteena tarvitse olla virka-asemaltaan merkittävän henkilön hauta. Esimerkkinä tästä on 1950-luvulla kuolleen soitonopettajan Maria Knaapin koskettava hauta Ruskeasannassa. Hautakiveen on kaiverrettu hänen kutsumanimensä Sokea-Mari sekä teksti Siell’ kaunis kannel soi. Hienoja muisto- ja raamatunlauseita löytyy muistakin hautakivistä.

Haudan arvoa arvioidaan myös hautamuistomerkin ominaisuuksien perusteella, kuten millainen on hautakiven työstötapa ja miten erikoinen se on.

– 1800-luvun haudat ovat jo sinänsä arvokkaita. Inventoinnissa on kuitenkin pohdittava myös sitä, mitä uusimpia hautoja kannattaa säilyttää. Ajan kerroksellisuutta edustaa yhtä lailla suorakaiteen muotoinen hautakivi, jota kutsutaan matkalaukkukiveksi ja joka tuli käyttöön 1950-60-luvuilla, Aho sanoo.

Veteraaneille tulossa muistomerkki

Hautojen inventointi on tuonut esiin eroja 500 vuotta vanhan Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan ja toista sataa vuotta sitten perustetun Ruskeasannan hautausmaan hautaustavoissa. Ensin mainitussa on huomattavasti enemmän suurikokoisia merkkihenkilöiden hautoja. Sinne on myös haudattu sukuja pitkältä ajalta.

– Ruskeasannassa puolestaan näkee enemmän metalliristejä. Tämä kertoo Pohjois-Vantaalla aikoinaan vallinneesta seppäperinteestä, Minna Aho selvittää.

Pienet hautakivet 1800-luvulta ovat jo ikänsä puolesta arvokkaita.

Pienet hautakivet 1800-luvulta ovat jo ikänsä puolesta arvokkaita.

Vantaan hautausmailla on edelleen myös sukujen hallussa olevia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä hautoja.

– Pyrimme inventoimaan nämä haudat vuosina 2020-21. Tässä työssä voimme pyytää tietoa myös vainajien omaisilta.

Hallinta-ajan päättymisen myötä seurakuntayhtymälle palautuneiden hautojen joukossa oli nyt myös ensimmäinen veteraanin hauta. On todennäköistä, että jatkossa veteraanien hautoja palautuu enemmänkin. Tämän vuoksi pyrkimyksenä on lähivuosina toteuttaa Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle veteraanien muistelemiseen tarkoitettu yhteinen muistomerkki.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.