Heli Haavisto arvioi Ruskeasannan hautausmaalla 152 hautaa. Pitäjän kirkon hautausmaalla arvioitavia hautoja on hieman vähemmän.
Heli Haavisto käy läpi hautoja, joilla kukaan ei enää käy – Ruskeasannan ja Helsingin pitäjän hautausmailla näkyy, ketkä vainajista olivat rikkaita
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi katsottavat haudat suojellaan, loput hautapaikat vapautuvat seuraavalle. Kulttuurihistoriallinen arvo on monen tekijän summa.
Heli Haavistolla on meneillään aikamoinen urakka. Hän käy parissa kuukaudessa läpi vanhoja hautoja Helsingin pitäjän kirkon ja Ruskeasannan hautausmailla ja arvioi, mitkä niistä kannattaisi suojella. Kyse on haudoista, jotka on kuulutettu hoitamattomina jo vuonna 2006, eli kukaan ei ole vuosiin hoitanut niitä. Ruskeasannan hautausmaalla tällaisia kuulutettuja hautoja on 152 ja Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla 118.
Haavisto on aloittanut hautojen läpikäynnin Ruskeasannan hautausmaalta, jossa vanhojen hautojen inventointi on tehty viimeksi vuonna 1996. Taide- ja kulttuurihistoriaa opiskellut Haavisto on tehnyt vastaavaa työtä Pirkanmaalla, mutta Vantaalla hän on töissä ensimmäistä kertaa.
Vaatimattomammat haudat ovat historiallisesti tärkeitä, sillä suurin osa kansasta ei ollut varakkaita.
– Ensivaikutelma Ruskeasannasta oli, että se on kaunis ja rauhallinen, metsäinen hautausmaa upeassa ympäristössä. Se on myös todella hyvin hoidettu, Haavisto luonnehtii.
– Pitäjän kirkon hautausmaalla voi oppia Vantaan paikallishistoriaa. Siellä hautamuistomerkeissä näkyy paljon vainajien asemaan liittyviä nimikkeitä. Myös alueen ruotsinkielisyys näkyy vahvasti.
Inventoijalle kartanonherra ja torppari ovat yhtä arvokkaita
Vanhoja hautoja inventoidessaan Heli Haavistolla on käytössä lista siitä, kuka millekin paikalle on haudattu. Vanhimmat inventoitavat haudat ovat 1800-luvun lopulta, uusimmat 1970–80-luvuilta. Joskus muistomerkki kertoo vainajan koko nimen, syntymä- ja kuolinajan sekä aseman tai ammatin. Toisilla haudoilla tietoa on niukasti.
Haavisto valokuvaa inventoitavat haudat ja selvittää, onko vainajasta saatavilla lisää tietoa tai onko haudalla paikallis- tai kulttuurihistoriallista arvoa. Tässä työssä apuna ovat paikallishistoriaa tuntevat yksityishenkilöt ja Vantaa-Seura.
Haudan kulttuurihistoriallinen arvo on monen tekijän summa. 1800-luvun ja 1900-luvun alun muistomerkit ovat jo sinällään arvokkaita. Myös se vaikuttaa, onko muistomerkki erikoinen vai tavanomainen ja selviääkö siitä vainajan ammatti tai asema. Torpparit ja kartanonherrat ovat kuitenkin yhtä arvokkaita.
Niin sanottu hautalauta oli aikanaan yleinen hautamuistomerkki. Ruskeasannan hautausmaalla niitä on jäljellä enää yksi.
– Vaatimattomammat haudat ovat historiallisesti tärkeitä, sillä suurin osa kansasta ei ollut varakkaita, Haavisto muistuttaa.
Jos Haavisto tulee siihen tulee tulokseen, että hauta kannattaa suojella, hän tekee asiasta esityksen. Lopullisen päätöksen kulttuurihistoriallisten hautojen säilyttämisestä tekee yhteinen kirkkoneuvosto.
Kulttuurihistoriallisesti tärkeiksi katsotut haudat siirtyvät seurakunnan hoitoon. Se tarkoittaa sitä, että hauta pidetään siistinä ja muistomerkki hoidetaan, mutta esimerkiksi kukkaistutuksia ei tehdä. Ne hautapaikat, joita ei päätetä säilyttää, vapautuvat uudelleen käyttöön. Seurakunnille palautuneet kiviset hautamuistomerkit viedään murskattavaksi.
Vanha hauta kertoo vainajan asemasta
Ruskeasannan hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1887. Vanhimmat yhä jäljellä olevat haudat ovat 1890-luvun alusta. Ruskeasannan hautausmaan puinen kappelirakennus valmistui 1927.
– Tämän hautausmaan tausta on sellainen, että aluksi ihmiset eivät oikein halunneet tänne. Ruskeasanta oli vähän syrjässä ja Pitäjän kirkon hautausmaalle oli haudattu ihmisiä jo satojen vuosien ajan, Haavisto kertoo.
Nyt tilanne on muuttunut, ja Ruskeasannan hautausmaalle tehdään jo laajennusosaa.
Varakkaat ympäröivät suvun hautapaikat metalliaidoilla tai ketjuilla. Heidänkään elämänsä ei kuitenkaan ollut välttämättä helppoa: tässä haudassa lepää nainen, jonka kolme lasta kuolivat pieninä.
Ruskeasannassa näkyy hyvin, miten yhteiskunta ja hautaamiseen liittyvät tavat ovat muuttuneet. 1800-luvun lopun hautamuistomerkit olivat yleensä rautaristejä, koska silloin ruukit yleistyivät. Varakkaimmat hankkivat hautakiviä jo 1800-luvun alussa. Jotkut suvut laitattivat myös ketjut tai aidat haudan ympärille, mikä oli hyvin kallista.
Aluksi hautakivet olivat matalia hautapaaseja. Vuosisadan vaihteessa yleistyivät kapeat ja korkeat mallit, ja nykyiset vaakamallit tulivat 1920–1930-lukujen taitteessa.
– Vanhoissa haudoissa näkee paljon titteleitä sekä muistolauseita ja raamatunlauseita. Niistä näkee, että Suomi on ollut sääty-yhteiskunta, Haavisto sanoo.
Ruskeasannan ainoa hautalauta
Hautojen inventointi on Heli Haavistolle mieluisa kesätyö. Monet haudat ovat saaneet hänet miettimään ihmisten elämäntarinoita.
Yhdessä Ruskeasannan haudassa lepää 1950-luvulla kuollut nainen, jonka hautakiveen on merkitty myös kutsumanimi Sokea-Mari ja teksti “Siell' kaunis kannel soi”. Lähellä pääporttia on hyvin harvinainen muistomerkki, niin sanottu hautalauta.
Heli Haavisto kiinnitti huomiota pienenpieneen hautakiveen. Se ei kuitenkaan ole lapsen hauta, vaan aikuisen, josta ei kerrota edes etunimiä.
Hautalauta saattoi olla sama lauta, jonka päällä vainaja oli maannut riihessä. Siitä tehtiin hautamuistomerkki pyöristämällä toista päätä ja lisäämällä nimikyltti.
Ruskeasannan hautausmaan ainoa jäljellä oleva hautalauta varmasti säilyy, mutta inventoitavien listalla tuo hauta ei ole. Vuonna 1902 kuolleen naisen haudalla käy yhä joku sukulainen.
Hautapaikan hallinta-aika on 25 vuotta
Tuhkahaudan ja arkkuhaudan hallinta-aika on 25 vuotta. Sen jälkeen haudan hallintaa voi sopimuksesta jatkaa. Haudan hoidosta voivat vastata vainajan läheiset itse, tai siitä voidaan tehdä sopimus seurakunnan kanssa.
Päävastuu haudan hoidosta jää aina hautaoikeuden haltijalle, joka on yleensä joku vainajan läheisistä. Haudan hoidon voi tilata Vantaan seurakuntien hautatoimistosta. Tilauksen tekee hautaoikeuden haltija. Kukkahoidosta voidaan tehdä sopimus yhdeksi tai viideksi vuodeksi. Vuosittain Vantaan seurakunnat pitää huolta noin 5 000 hoitosopimushaudasta Ruskeasannan ja Helsingin pitäjän kirkon hautausmailla.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tietyn haudan etsiminen Espoon hautausmailta helpottuu – älypuhelimen kanssa hautausmaalla kulkevan palvelu ohjaa vaikka perille asti
AjankohtaistaVastaava palvelu on jo käytössä Helsingissä ja Vantaalla.
