Heli Haavisto tutkii hautausmaan harvinaisuutta, hautalautaa.
Hautalauta muistuttaa elämän katoavaisuudesta – ”Hauta kaiken sovittaa, taivas kaiken selittää”
Ruskeasannan hautausmaan vanhin hautamuistomerkki on vuodelta 1889. Täältä löytyy myös pieni naisfiguuri, jonka kuvanveistäjä Ben Renvall teki nuorena kuolleelle mallilleen.
Venäjän keisari Aleksanteri II:n Armollinen asetus terveydenhuollosta määräsi, että hautausmaata ei saanut sijoittaa rakennettuun osaan kaupungissa tai kylässä. Liian lähellä asutusta sijaitsevat hautausmaat piti lakkauttaa viimeistään kymmenen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.
Niinpä Helsingin pitäjän hautausmaalle, keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon ympärille, tuli hautauskielto vuonna 1890. Sinne sai vuoteen 1901 asti haudata vain poikkeusluvalla. Hautauskielto vauhditti uuden Ruskeasannan hautausmaan perustamista. Sen vihki juhlallisesti käyttöön kirkkoherra Johan Ahlgren elokuussa 1887.
– Ensimmäiset hautaukset tänne tehtiin vuonna 1888. Vanhin säilynyt hautamuistomerkki, suutarin ja hänen vaimonsa kivinen muistomerkki, on vuodelta 1889. Kaikkiaan 1800-luvun muistomerkkejä on jäljellä yhdeksäntoista, Ruskeasannan hautausmaalla inventointia tekevä Heli Haavisto kertoo.
Mitä kannattaa muistaa unettomana yönä?
Pari vuotta sitten Heli Haavisto inventoi Ruskeasannalta ja Pitäjän kirkon hautausmaalta seurakunnan haltuun palautuneiden hautojen kulttuurihistoriallista arvoa. Nyt hän on runsaan kahden kuukauden ajan laajentanut inventointia Ruskeasannalla ja tutkinut hautoja, joissa suvut ovat vielä jatkaneet hauta-aikoja.
Heli Haavisto on projektitutkija, joka on opiskellut taidehistoriaa. Hän on kymmenen vuoden aikana tehnyt useita vastaavia selvityksiä Pirkanmaan maakuntamuseolle. Hän arvioi hautamuistomerkkien arvoa muun muassa historian, taiteen, käsityön, muistomerkkityypin ja kunnon perusteella. Arvioitavia muistomerkkejä on noin 280. Näistä erityisen arvokkaita on Haaviston mukaan hautausmaan vanhalla puolella noin 30–40.
Heli Haavisto tutkii Viilatehtaan omistajien vaimon ja lasten haudalle pystytetyn muistomerkin symbolia.
Heli Haavisto ottaa kuvaa arkistoonsa kolmen rautaristin haudasta. Hautausmaan portit 1800-luvun lopulla tehneen seppämestari Paleniuksen hauta on tässä.
Martti Pihkala vaikutti 1930-luvulla muun muassa lapuanliikkeessä.
Heli Haavisto tekee muistiinpanoja kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelemasta hautakivestä. Kiven juurella oleva mäyräkoira on lisätty patsaan muistomerkin jalustalle myöhemmin.
Sankarihaudan takana lepää alle 1-vuotiaana kuollut lapsi.
Hautausmaakierroksella Haavisto nostaa harvinaisuutena esiin hienojen kivipaasien, rautaisten ristien ja kahden aidatun haudan joukosta hautalaudan.
– Tämä oli puisten ristien lisäksi 1800-luvun yleisin muistomerkki. Ruumista säilytettiin kotona laudan päällä ja laudasta veistettiin päätymuotoinen muistomerkki. Näitä ei ole montaa jäljellä. Vantaalla tämä on ainoa.
Hautalaudassa on kyltti, jota ei kunnolla erota. Siinä lukee 1902 kuolleen naisen nimi ja ruotsinkielinen muistolause, joka suomeksi kuuluu näin: ”Maan rauhattomuus väistyy, sen rauhan tieltä, joka pysyy. Hauta kaiken sovittaa, taivas kaiken selittää.”
Toisesta muistomerkistä Heli Haavisto on kirjannut muistiin tekstin, joka voi tuoda lohtua unettomuudesta kärsiville: ”Muista mies, unettomana yönä: Jumala rakastaa sinua.”
Maatilan emännän haudalla on reliefi ja nimikirjoitus.
Elämän ja kuoleman historiasta kertovat omaa tarinaansa muutkin muistomerkit. Vain kaksi hautaa on ympäröity aitauksella. Ketjuilla ympäröidyssä kasvaa suuri koivu. Aiemmin yleinen tapa muistopuiden istuttamisesta kiellettiin, koska ne muuttivat kasvaessaan hautausmaan epäsiistin näköiseksi. Toinen aitaus, Viilatehtaan omistajan vaimon ja kolmen lapsen hauta, on kokonainen rauta-aita, ja maksanut aikanaan paljon.
Haudalla lukee vain nimi Kerttu
Vainajien varallisuus sekä eri ammattien nauttima erilainen arvostus näkyvät hautamuistomerkeissä. Yhdessä haudassa lepää karvarimestari, joka irrotti työkseen karvoja nahoista, toisessa asemapäällikkö, jonka hautaa koristaa rautatieläisten tunnus. Lähellä on varakkaan maatilan emännän hauta kasvokuvineen ja nimikirjoituksineen.
Yhdessä nurkassa kivimuurin lähellä on pesäpallon kehittäjän Tahko Pihkalan veljen Martti Pihkalan hauta. Hän vaikutti jääkäriliikkeessä, lapuanliikkeessä, Kokoomuksen kansanedustajana ja äärioikeistolaisessa Isänmaallisessa kansanliikkeessä.
Taiteilija Ben Renvall teki mallinsa haudalle kauniin naisfiguurin.
Hautausmaalla on myös kaksi kuvanveistäjä Heikki Häiväojan tekemää hautakiveä ja kuuliljojen keskellä oleva pieni naisfiguuri. Muun muassa elokuva-alan Jussi-patsaasta tunnettu taiteilija Ben Renvall teki kauniin hautamuistomerkin nuorena kuolleen mallinsa haudalle. Haudalla lukee vain etunimi Kerttu ja vuosiluvut.
Kappelille johtavan käytävän varrella lepää kuusi talvi- ja jatkosodissa kaatunutta sankarivainajaa. Heli Haavisto arvelee heidän asuneen lähistöllä tai sitten heidän omaisillaan oli muu kytkös tänne, sillä muut Vantaan sankarihaudat ovat Pyhän Laurin kirkon vieressä. Sankarihaudan takaa löytyy 1920-luvulla alle yksivuotiaana kuolleen tytön vaatimaton muistolaatta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Tehtäväni on avartaa tilaa muihin ulottuvuuksiin ja aikoihin” – Pyhän Laurin kirkon opastuksilla voi kokea häivähdyksiä entisajan todellisuudesta
AjankohtaistaPaula Rajala toimii toista kesää Vantaan Pyhän Laurin kirkon oppaana. Hänen mukaansa kirkon syvällinen ymmärtäminen edellyttää sen historian eri vaiheisiin tutustumista.
