Vappu Pimiä on moderni uskovainen, joka jäsentää ajatuksiaan rukoilemalla: ”Kiitollisuuden aiheet ovat lähellä!”
Juontaja Vappu Pimiä kuvailee itseään moderniksi uskovaiseksi, jonka elämänilo ja jaksaminen kumpuavat pienten onnen hetkien oivaltamisesta.
Vappu on tuollainen, koska häntä on rakastettu niin paljon, lapsuuden ystävä kuvaili kauan sitten Vappu Pimiää kavereiden tapaamisessa.
– En ollut ajatellut itseäni noin, mutta meidän perheessä tosiaan välitettiin. Se näkyi yhdessäolona sieniretkistä matkoihin. Niistä jutuista olen tosi kiitollinen vanhemmilleni.
Kiitollisuudesta syntyi myös Vappu Pimiän ja motivaatiosta väitöskirjaa tekevän diplomi-insinööri Johanna Huhtamäen elämäntaito-opas Valon antajat, jonka aiheena on kiitollisuus.
– Emme ole keksineet pyörää uudestaan, vaan yhdistäneet hihhuloinnin ja tieteen. Minä saatan uskoa hörhöilyyn, mutta suomalaiset uskovat tosiasioitakin. Kirja perustelee väitteet niin hyvin, että jopa kaikkein skeptisimmät ystäväni ovat lopettaneet hörähtelyn luettuaan tieteen tukemaa mutu-tietoa.
Valon antajat -opas nostaa esiin tuttuja teemoja kuten sen, että onnellisuutta ei tarvitse etsiä ja että kiitollisuus muuttaa itsestäänselvyydet ihmetyksen aiheiksi. Näin on Vapullekin käynyt.
Haaveillaan asioista, jotka muuttavat toteutuessaan kaiken, mutta ei tajuta, että kiitollisuuden aiheet ovat lähellä. Huomaamattomat asiat pitää vain nähdä.
– Vappu Pimiä
– Tänään heräsin viideltä ja ajattelin, että hitsi miten onnellinen ja kiitollinen olen lapsistani. Olen ylenpalttisen kiitollinen myös siitä, etten ole saanut puoleen vuoteen flunssaa.
Tiistaiaamun kiitollisuus vain kasvoi, kun tyttäret suoriutuivat ripeästi aamutoimista. Siitä äiti antoi heti tyttärille myönteistä palautetta.
Pimiä huomauttaa, että kiitollisuus ei ole helppo rasti harmaassa arjessa. Ensimmäisenä on opeteltava olemaan kiitollinen omasta itsestään.
Pimiä oppi pitämään eskimosilmistään, kun joku sanoi niiden olevan täynnä valoa.
– Kapeat huulet tuntuvat myös mukavilta tällaisena botox-aikana.
Kiitollisuuden aiheet löytyvä läheltä
Ihmiset eivät osaa elää hetkessä vaan kituuttavat sitku-elämää, Vappu Pimiä murehtii.
– Haaveillaan asioista, jotka muuttavat toteutuessaan kaiken, mutta ei tajuta, että kiitollisuuden aiheet ovat lähellä. Huomaamattomat asiat pitää vain nähdä.
Maailman onnellisin kansa voisi Pimiän mielestä hehkuttaa esimerkiksi maksutonta päivähoitoa ja terveydenhoitopalveluita.
– Niitä ei osata arvostaa ennen kuin ne otetaan pois.
Kirkko tekee korvaamatonta työtä monella elämän osa-alueella.
– Vappu Pimiä
Ihmisen kiitollisuus voi kohdistua universumiin, luontoon, elämään tai Jumalaan. Pimiän mukaan rukoileminen on yleinen ja hyvä tapa osoittaa kiitollisuutta. Rukous jäsentää ajatuksia ja elämää, ja se on helppo toteuttaa.
– Minä rukoilen koko ajan.
Pimiä kuvailee itseään moderniksi uskovaiseksi, joka on kiinnostunut henkisyyden eri muodoista.
– Kaikki me uskomme johonkin. Vaikka emme uskoisi, niin sekin on uskomista. Erottelu konkreettiseen taivaaseen ja helvettiin on minulle satua, mutta uskon siihen, että joudumme teoistamme jollain tavalla tilille. Uskon myös elämän jatkuvan kuoleman jälkeen jossain muodossa.
Armoa ja lohtua voisi markkinoida nykyistä enemmän
Kirkkoon kuuluminen on Vappu Pimiälle tärkeä asia.
– Se merkitsee minulle hyvän tekemiseen osallistumista, esimerkiksi lasten kerhotoiminnan mahdollistamista ja vähempiosaisten auttamista. Kirkko tekee korvaamatonta työtä monella elämän osa-alueella.
Armo ja lohtu ovat Pimiän mielestä niin hienoja asioita, että niitä voisi markkinoida nykyistä enemmän.
– Kirkossa rauhoittuminen kuuluu ohjelmaani erityisesti matkoilla. Viime kesänä ystävän luona Sastamalassa nautiskelin aamulenkeillä puolen tunnin ajan Tyrvään kirkon kauneudesta.
Pimiän miehen suvun ortodoksisuus on tuonut hänen elämäänsä uskonnon, jonka koristeelliset kirkonmenot ja herkutellen vietettävät juhlapyhät eroavat Pimiän tuntemasta luterilaisuudesta.
En ollut koulussa kympin tyttö, en todellakaan. Peruskoulussa olin keskiverto, mutta lukion päästötodistuksessa oli vitosta ja kutosta.
– Vappu Pimiä
– Ankeudesta ei ole tietoakaan, kun ortodoksit menevät kirkkoon. Siellä tuohukset palavat ja kauneus näkyy ikonien määrässä. Ortodoksit näyttävät, että uskova saa nauttia täysillä maallisesta elämästä.
Pimiän lapsuuden perhe ei ollut uskonnollinen, mutta ei myöskään uskonnoton.
– Vanhemmat eivät tuputtaneet uskontoa, mutta eivät myöskään sanoneet, että Jumalaa ei ole olemassa. Me saimme itse päättää, mihin uskomme. Kummitätini sen sijaan otti tehtävänsä vakavasti ja puhui minulle Jumalasta.
Ripille pääsyä edelsi Oulunkylän seurakunnan rippikoululeiri.
– Leirillä oli kivaa, ja yllättäen löysin sieltä itselleni myös pusukaverin muutamaksi viikoksi. Sehän kuuluu asiaan. Leirin viimeisenä viikonloppuna pappi soitti äidille. ”Onko tämä riittävä syy herättää vanhemmat kahdeksalta pyhäaamuna?” äiti kysyi hetkeksi omille teilleen lähteneiden teinien olinpaikkaa tivanneelta papilta.
Rentojen kasvattajien lapsi sai etsiä rauhassa paikkaansa
Rentojen kasvattajien tytär sai etsiä rauhassa omaa paikkaansa. Nelivuotiaana aloitettu satubaletti jäi ujouden takia ja vaihtui 13-vuotiaana discotanssiin. Raha oli vähissä, kun isä ja äiti rakensivat Pirkkolaan omakotitaloa. Se ei estänyt Vappua unelmoimasta.
– Minua rohkaistiin ja sanottiin, että sinusta voi tulla ihan mitä tahansa, jos jaksat yrittää.
Vappu Pimiä yritti kaikkensa ja hänestä tuli tähti.
– En ollut koulussa kympin tyttö, en todellakaan. Peruskoulussa olin keskiverto, mutta lukion päästötodistuksessa oli vitosta ja kutosta.
Pahamaineisen Maunulan koulusta löytyi kavereita, joiden luo pystyi aina menemään yökylään.
– Meistä oli siistiä, että jollain kaverilla ei ollut vanhempia kotona. Nuorena ei ehkä tajuttu, että jonkin mutsi saattoi olla vaikka jossain dokaamassa.
Vappu Pimiän äiti välitti ja palautti vapaudesta nauttivan tyttärensä ruotuun.
– Mutsi sanoi, ettei halua, että olen joka viikonloppu liesussa. Teimme sellaisen diilin, että sain joka toinen kuukausi olla yhden viikonloppuyön ja joka toinen kuukausi kaksi viikonloppua yötä kavereilla.
Äidiltään Pimiä oppi myös aktiivisen naisen mallin. Kolmen lapsen äiti teki töitä, opiskeli yliopistossa filosofiaa ja toimi vanhempaintoimikunnan puheenjohtajana ja järjestöaktiivina.
Pimiä muistuttaa, että sukupuolten tasa-arvosta pitäisi olla kiitollinen eikä pitää sitä itsestäänselvyytenä. Häntä huolestuttaa nykyinen sugardaddy-ilmiö. Siinä on kyse vanhemman miehen ja nuoremman naisen välisestä suhteesta, jossa mies tukee naista taloudellisesti.
– Kun olin itse kaksikymppinen, kukaan ei unelmoinut elättäjästä.
Ihmisten kanssa oleminen on ihanaa, mutta siihenkin on vedettävä raja.
– Vappu Pimiä
Mitä hienoa on esineen asemassa? Se, jolla on kaikki raha ja valta, on suhteessa niskan päällä.
– Kun olin parikymppisenä Kanarialla sisäänheittäjänä, tapasin brittiläisen Lisan, joka huokaili Mersun nähdessään ja haaveili rikkaasta miehestä. Silloin tajusin, mikä on tasa-arvoisen suomalaisen ja luokkajakoon perustuvan englantilaisen yhteiskunnan ero.
Sugardaddy-ilmiö vie sukupuolten tasa-arvoa konservatiiviseen suuntaan. Pimiä kehottaakin nuoria naisia katsomaan menneen sijasta tulevaisuuteen.
Tärkeää on osata sanoa myös ei
Menestyminen ja elämänilo lepäävät pienten onnen hetkien oivaltamisen ja niistä nousevan kiitollisuuden varassa. Sen tv-juontajana työskentelevä Vappu Pimiä on havainnut myös työelämässä.
Glamour on kaukana 15 tunnin työpäivistä, jolloin televisiosarjoja kuvataan.
– Olen itse valinnut ammattini, ja tämä kuuluu siihen. Ellei kestä kovaa menoa, on väärällä alalla.
Tärkeää on myös osata sanoa ei. Sitä Pimiän on pitänyt opetella.
– Luotan päätösten teossa tosiasioiden lisäksi intuitioon. Ihmisten kanssa oleminen on ihanaa, mutta siihenkin on vedettävä raja.
Tv-tähti on katsojille fiktiivinen hahmo, johon kohdistunut palaute voi olla harkitsematonta tai loukkaavaa. Pimiä sanoo, että narsistinen ala vaatii vastapainoa – oman identiteetin tutkimista ja oman perheen kanssa rauhoittumista.
Kuka?
Vappu Pimiä on suomalainen radiotoimittaja ja tv-juontaja. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Pohjois-Haagan yhteiskoulun lukiosta ja valmistui HEO:n radiotoiminnan linjalta 2000.
Pimiä on naimisissa Teemu Huuhtasen kanssa, ja heillä on kaksi tytärtä Viola, 7 ja Selma, 4.
Mitä?
Tv- ja radiouransa Pimiä aloitti MTV 3:n chat-ohjelman juontajana. Hän on toiminut mm. Korkojen kera sekä Vappu ja Marja Live -talk show -ohjelmien juontajana. Tänä syksynä hän juontaa Maajussille morsian ja Maajussille morsian maailmalla sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelmia.
Motto
Moka on lahja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvät kuskit, taloyhtiön pyykkitupa, kaunis talvipäivä – toimittaja Rauli Virtanen ja oppilaitospappi Marjut Mulari kertovat arkensa kiitollisuudenaiheista
Hyvä elämä HengellisyysToimittaja Rauli Virtanen ja oppilaitospappi Marjut Mulari kirjasivat tammikuussa asioita, joista he ovat kiitollisia. He ilahtuivat ihmisistä, jotka toimivat toisten hyväksi tai saavat osaamisellaan arjen luistamaan.