Luterilainen kirkko voisi olla edelläkävijä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisessä
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä toivoo, että luterilaisessa kirkossa etsittäisiin aktiivisesti ratkaisua, joka mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä toivoo, että luterilaisessa kirkossa etsittäisiin aktiivisesti ratkaisua, joka mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen.

Luterilainen kirkko voisi olla edelläkävijä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisessä

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan kirkon ratkaisut antavat vahvoja eettisiä viestejä. Muita uskontokuntia liberaalimpana se voisi sallia samaa sukupuolta olevien vihkimisen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä arvioi, että kun kirkko jättää samaa sukupuolta olevat parit vihkimättä, se toimii yhdenvertaisuuslain hengen vastaisesti, vaikka kyseessä ei olisikaan juridinen syrjintä. Pimiä otti asiaan kantaa viime viikolla. Hän toivoi, että luterilaisessa kirkossa etsittäisiin aktiivisesti ratkaisua, joka mahdollistaisi samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen. Nyt maanantaina hän jatkoi keskustelua aiheesta Euroopan komission järjestämässä seminaarissa, jossa käsiteltiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuutta.

Kun avioliittolakia säädettiin, perustuslakivaliokunta linjasi, että avioliittoon vihkiminen on uskonnollisessa yhdyskunnassa osa uskonnon harjoittamista. Siksi samaa sukupuolta olevien vihkiminen on juridisesti katsoen uskonnollisten yhteisöjen sisäinen kysymys. Pimiä kuitenkin muistutti, että toisaalta julkisen vallan käyttäjien, joihin kirkkokin kuuluu, on perustuslain mukaan turvattava perus- ja ihmisoikeuksien, kuten yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden, toteutumista.

Pimiä huomautti, että hääjuhlat, joihin ei sisälly vihkitoimitusta, eivät ole uskonnonharjoitusta toisin kuin avioliittoon vihkiminen. Siksi ne kuuluvat yhdenvertaisuuslain piiriin, eikä tiloja vuokratessa voi valita asiakkaita syrjivin perustein. Hän myös ehdotti, että uskonnollinen yhteisö, joka muutenkin vuokraa tilojaan muuhun kuin uskonnon harjoittamiseen, voisi sallia niiden käytön myös siviilivihkimisiin.

Luterilaisella kirkolla on huomattavaa vaikutusvaltaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, ilmapiiriin ja jopa poliittiseen päätöksentekoon."

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä

Myös kirkolla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Luterilaisella kirkolla on Pimiän mukaan yhä huomattavaa vaikutusvaltaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, ilmapiiriin ja jopa poliittiseen päätöksentekoon. Siksi kirkon ratkaisut antavat vahvoja viestejä siitä, kenelle kuuluu yhtäläinen ihmisarvo.

– Turvapaikanhakijoiden auttamisessa kirkko on viime aikoina profiloitunut kaltoin kohdeltujen puolustajana. Seksuaalivähemmistöjen osalta kirkko ehkä hakee vielä linjaansa, Pimiä arvioi.

Hän on saanut kannanotostaan runsaasti myönteistä palautetta, mutta myös kritiikkiä, mikä ei tullut hänelle yllätyksenä. Häneltä on kysytty myös, miksi hän kohdisti kannanottonsa vain luterilaiselle kirkolle ja eikö hän vaadi samaa muilta kirkkokunnilta tai uskonnollisilta yhdyskunnilta.

– Toki yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite koskee muitakin uskonnollisia yhdyskuntia, jos ja kun ne käyttävät julkista valtaa. Olen nostanut asian esille myös muiden uskonnollisten yhdyskuntien edustajien kanssa heitä tavatessani. Toiveeni nais- ja miesparien vihkimisen sallimisesta evankelisluterilaisessa kirkossa perustuu siihen, että katson Suomessa sen olevan muita uskonnollisia yhdyskuntia liberaalimpi ja siihen, että muissa Pohjoismaissa sisarkirkot ovat löytäneet ihmisoikeusmyönteisemmän ratkaisun vihkimiskysymykseen. Luterilaisen kirkon sisällä on myös paljon niitä, jotka jo nyt kannattavat samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä, Pimiä sanoi.

Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta muistutti, että se, ketä kirkko Suomessa vihkii, ei ole vain kirkon sisäinen asia eikä myöskään kansallinen asia. Asiaa arvioitaessa olisi otettava huomioon myös Suomen eurooppaoikeudelliset velvoitteet ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Raitio muistutti myös yhteisistä eurooppalaisista arvoista.

– Niiden iso linja on se, että ketään ei saa syrjiä henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Kyllä se aika vakavasti pitää ottaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi