Satoja kirkkoja on tuhottu Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan. Kuvassa pahasti vaurioituneen ortodoksikirkon ikonostaasi dokumentista A Faith Under Siege, joka esitetään Kampin kappelissa 16.9.
Venäjä tuhoaa kirkkoja, hajottaa seurakuntia ja tappaa pappeja miehittämillään ukrainalaisalueilla – uusi dokumentti näyttää tämän myös Trumpin kannattajille
Ukrainalaisiin kirkkoihin kohdistuvan uskonnollisen vainon tavoitteena on vahvistaa Venäjän ortodoksisen kirkon monopoliasema miehitetyillä alueilla.
A Faith Under Siege -dokumentti kertoo silminnäkijöiden todistuksia ja faktoja Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyssodan siitä puolesta, joka harvemmin näkyy julkisuudessa. Sota, joka käytännössä alkoi jo Krimin miehityksestä vuonna 2014, on suuressa määrin myös kulttuurista ja uskonnollista sotaa.
Presidentti Vladimir Putinin hallinnon ja patriarkka Kirillin johtaman Venäjän ortodoksisen kirkon päämäärät ovat samat: alistaa Ukraina valtaansa niin poliittisesti, kulttuurisesti kuin uskonnollisesti.
A Faith Under Siege -dokumentti kertoo erityisesti ukrainan protestanttisten vähemmistökirkkojen tilanteesta, koska dokumentilla on tietty tavoite.
Filmin tuottajista kaksi oli mukana filmin kutsuvierasesityksessä Kampin kappelissa. Steven E. Moore on entinen Yhdysvaltain kongressin republikaanien kansliapäällikkö. Hän johtaa nyt järjestöä, joka toimittaa humanitaarista apua Ukrainaan. Anna Shvetsova on kyseisen järjestön toimitusjohtaja, joka on kotoisin miehitetyltä alueelta. Heidän mukaansa dokumentilla halutaan herätellä republikaaneja ja aivan erityisesti presidentti Donald Trumpia tukevia evankelikaalisia kristittyjä huomaamaan, mitä Ukrainassa todella tapahtuu.
Toisin kuin monet evankelikaalien seuraamat vaikuttajat ja heihin kohdistettu Venäjän propaganda kertoo, hyvän ja pahan taistelussa Venäjä ei ole hyvän puolella.
Elokuvassa kerrotaan ukrainalaisesta perheenisästä, joka menetti vaimonsa ja kaikki kolme tytärtään Venäjän ohjausiskussa kerrostaloon Llivin kaupungissa.
Vaikka Venäjä korostaa propagandassaan kristillisiä arvoja ja väittää Ukrainan vainoavan kristittyjä ja venäjänkielisiä, todellisuudessa nimenomaan ukrainalaiset kristityt, ja heidän joukossaan myös evankelikaalien uskonveljet ja -sisaret Venäjän miehittämillä alueilla, ovat Venäjän vainon kohteena.
– Trumpin kannattajista 38 prosenttia on evankelikaaleja ja lisäksi 25 prosenttia katolilaisia. He eivät ole saaneet oikeaa tietoa Ukrainasta. Olin hiljattain kaksi päivää Los Angelesissa kokouksessa, jossa oli 500 megaseurakuntien pastoria. Näytin elokuvan heille ja se kosketti heitä, Moore kertoi Kampin kappelissa.
Elokuvaa on esitetty myös tv-kanavilla ja siitä on kirjoitettu mediassa. Siinä kerrotaan tapahtumista Venäjän miehittämillä alueilla ja Ukrainaan kohdistetuista pommituksista. Se kertoo kristityistä, jotka ovat joutuneet vangituiksi ja kidutetuiksi, näyttää tuhottuja kirkkoja ja kuvaa siitä, kuinka venäläinen drone yrittää tappaa papin ja hänen perheensä.
Ukrainalainen Viktor vangittiin sodan alussa vuonna 2014 Luhanskin alueella. Hän oli evankelinen pastori ja avustustyöntekijä, joka auttoi siviilejä. Vankeudessa hän joutui kidutetuksi ja Venäjän ortodoksisen kirkon papin henkienmanaamisen kohteeksi. Nyt hän on sotilas. Kuvassa hän rukoilee yhdysvaltalaisen Christian Hickeyn kanssa.
Satoja kirkkoja on tuhottu, kymmeniä pappeja tapettu
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi huhtikuussa 2025, että yli 640 uskonnollista rakennusta, suurin osa niistä kirkkoja, on tuhottu Venäjän hyökkäyssodassa. Unesco on elokuun loppuun mennessä vahvistanut ainakin 151 historiallisesti tai taiteellisesti erityisen arvokkaan uskonnollisen rakennuksen tuhon. Lisäksi seurakuntien rakennuksia on otettu haltuun ja muutettu esimerkiksi venäläisten kasarmeiksi.
Novaja Gazetan mukaan Venäjän miehittämillä alueilla toimii enää alle puolet niistä seurakunnista, joita siellä ennen oli. Protestanttisten yhteisöjen määrä on laskenut 360 prosentilla, katolinen kirkko on pyyhitty lähes kokonaan pois ja 49 kreikkalais-katolisesta seurakunnasta on vain yksi jäljellä.
Eri kristillisten seurakuntien pappeja on tapettu kymmeniä. Ukrainan ulkoministeriön lausunnon mukaan tämän vuoden huhtikuuhun mennessä jopa 67. Norjalaisen Forum 18 -ihmisoikeusjärjestön raportti kertoo Venäjän miehittämien alueiden seurakuntien, pappien ja seurakuntalaisten systemaattisesta vainosta. Erityisen perusteellinen on yhdysvaltalaisen Mission Eurasian raportti, johon on haastateltu vainon kohteeksi joutuneita ihmisiä.
Näiden raporttien mukaan Venäjän armeija, turvallisuuspalvelut ja miehitysalueiden hallinto painostavat, kaappaavat, kiduttavat, vangitsevat ja murhaavat uskonnollisia johtajia. Seurakuntien tilaisuuksia keskeytetään ja seurakuntia suljetaan, kirjoja takavarikoidaan ja tuhotaan ja yhteisöistä kerrotaan disinformaatiota alueiden mediassa.
Ukrainalaiset kirkot ja seurakunnat ovat joutuneet systeemaattisen vainon kohteeksi Venäjän miehittämillä alueilla. Pommituksissa kirkot ovat usein kohteena.
Useiden pappien kohtalosta kerrotaan Forum 18 -raportissa nimeltä mainiten. Monet heistä on pidätetty tai napattu talteen niin, että heidän omaisilleen ei moniin kuukausiin ole kerrottu, mitä heille on tapahtunut. Venäjän kanssa yhteistyöstä kieltäytyneitä pappeja on tuomittu terroristeina tai vakoilijoina ja viety vankeuteen kauas Ukrainasta.
Ukrainan kielen käyttäminen tilaisuuksissa johtaa vaikeuksiin. Pappeja painostetaan ottamaan Venäjän passi ja rekisteröimään seurakuntansa Venäjän lakien mukaisesti.
Putinin Venäjän käytössä ovat siis samat menetelmät kuin toisinajattelijoiden ja kirkkojen vainossa Neuvostoliiton aikana.
Venäjän ortodoksinen kirkko pyrkii monopoliasemaan
Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Heta Hurskaisen mukaan Venäjän ortodoksinen kirkko on Venäjän valtiovallan aktiivinen kumppani Ukrainan sodassa. Se pyrkii lujittamaan Ukrainan alueella omaa valtaansa, mutta ei tähän mennessä ole siinä kovin hyvin onnistunut. Yksi esimerkki tästä on Moskovan patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen kirkon tilanne. Se on ottanut etäisyyttä patriarkaattiin ja julistautunut itsenäiseksi.
– Tämä kirkko on sisäisesti hajanainen, jakautunut suunnilleen kolmeen osaan. On niitä, jotka haluaisivat irti Moskovasta, niitä, jotka ovat vähän sillä välillä ja niitä, jotka haluavat pitää Moskovasta kiinni.
Sota on aiheuttanut Ukrainassa valtavaa kärsimystä ja tuhoa.
Hurskainen nostaa esille sen, että sodassa eniten on tuhottu tämän Venäjän ortodoksiseen kirkkoon yhteydessä olevan kirkon kirkkorakennuksia. Tämä johtuu siitä, että itäinen Ukraina on ollut nimenomaan sen vahvaa aluetta. Puhtaasti ukrainalainen kirkko nimeltä Ortodoksinen kirkko Ukrainassa on ollut siellä vähemmistöasemassa.
– Samalla kun Venäjä väittää, että Ukrainasta ajetaan pois sinne kuulumattomia uskontoja, se hävittää itse myös sitä kirkkoa, jonka katsoo kuuluvan Moskovan alaisuuteen.
Koska ennen tiukasti Moskovan patriarkaatin yhteydessä olleen kirkon johto on Kiovassa, sen seurakuntia Venäjän miehittämillä alueilla on liitetty suoraan Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen. Miehitysalueille on perustettu uusia hiippakuntia. Niitä pappeja, jotka eivät muutokseen alistu, on vangittu. Ukrainakytkökset halutaan poistaa.
Hurskaisen mukaan Venäjä, joka on liittänyt miehittämänsä Ukrainan alueet virallisesti itseensä, soveltaa kirkkoihin venäläistä uskonnonvapauslakia. Venäjällä etusijalla ovat perinteiseksi katsotut uskonnot ja niistä valtion erityisessä suojeluksessa on valtiovallalle uskollinen Venäjän ortodoksinen kirkko.
– Se uskonnonvapaus, jota Venäjän miehittämillä alueilla edistetään, on Venäjän ortodoksisen kirkon vapautta toimia. Ei se ole mitään uskonnonvapautta.
Moskovan patriarkaatille halutaan monopoliasema
Muita kirkkoja vaaditaan rekisteröitymään ja täyttämään venäläisten vaatimukset, ja kun ne eivät pysty tai halua sitä tehdä, niitä vainotaan. Venäjän sisällä evankeliset eli lähinnä babtistit ja helluntailaiset kirkot voivat toimia ja ne ovat asettuneet tukemaan Venäjän hallintoa. Venäjän miehittämillä alueilla niiden ukrainalaisia uskonveljiä vainotaan.
Kun Yhdysvaltain evankelikaalien piirissä on ymmärretty Venäjää, taustalla on ollut se, että Venäjän ortodoksinen kirkko sanoo puolustavansa perinteisiä arvoja. Näillä yhteisillä arvoilla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä Venäjän miehittämillä alueilla. Siellä evankelikaalit edustavat vierasta ainesta, aivan muuta uskontoa kuin Venäjän ortodoksinen kirkko, joka taistelee mielestään messiaanisesti maailman pahuutta vastaan.
Jos määräävän markkina-aseman tai monopolin saavuttaminen on liian kaupallinen termi kuvaamaan Venäjän ja sen ortodoksisen kirkon tavoitteita Ukrainassa, niin miltä kuulostaisi uskonnollinen etninen puhdistus?
– Vähintään kyse on siitä, että Moskovan patriarkaatille halutaan Ukrainassa monopoliasema. Kyllä tässä joutuu oikeasti miettimään sitä, missä määrin tämä on uskonnollista ja etnistä puhdistamista. Olen hieman varovainen sitä termiä sanomaan, koska en ole lakiasiantuntija, Heta Hurskainen vastaa.
A Faith Under Siege -dokumentin Suomen ensi-ilta oli Kampin kappelissa.
A Faith Under Siege -dokumentti esitetään Kampin kappelissa tiistaina 16.9. kello 18. Englanninkielisen elokuvan voi katsoa myös netissä osoitteessa faithundersiege.com.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uutistausta: Yhdysvalloissa ja Venäjällä uskontoa kytketään valtaan – yhdistelmä on vaarallinen
AjankohtaistaMoni Donald Trumpin kannattajista näkee hänet Jumalan valittuna. Vladimir Putin ja patriarkka Kirill ovat valjastaneet uskonnon sodankäynnin välineeksi.
