Kyykoiras etsii karkotettavia kilpakosijoita Vuosaaren Mustavuoressa. Myöhemmin heräävät naarat parittelevat painimatsien voittajien kanssa.
Villi city: Harvinaistuva kyy nousee talvisijoiltaan tappelemaan
Vainotusta käärmeestä on ihmiselle hyötyäkin. Yhden kyyn kitaan voi kadota parisataa punkkia vuodessa.
Kaksihaarainen kieli lipoo ilmaa. Kyykoiras aistii sen avulla kilpakumppaniensa sijainnin.
Yli puolimetrinen hopeanharmaa matelija on jättänyt talvehtimispaikkansa Vuosaaren Mustavuoressa. Kymmenet kyyt ja muut käärmeet viettävät talvensa horroksessa yhtenä rykelmänä maan alla.
Koiraalla on kiire: on kypsytettävä siittiöt valmiiksi auringossa, vaihdettava ahdas nahka uuteen ja karkotettava kilpakosijat.
– Joskus pienempi koiras pakenee pelkästä katseesta, toisinaan kyyt käyvät toistensa päälle ja yrittävät painaa toisiaan maahan, kertoo vuosaarelainen luontokuvaaja Antti Koli.
Hän on seurannut paikallisten kyiden kevätpuuhia maalis–huhtikuussa jo yhdeksän vuoden ajan.
Ruskeat ja mustat naaraat heräilevät pari–kolme viikkoa koiraiden jälkeen parittelemaan voittajien kanssa. Vasta sen jälkeen koiraat ehtivät ajatella ruokaa. Ne ovat syöneet viimeksi syksyllä.
Joka toinen vuosi, elokuussa, naaras synnyttää enimmillään kaksikymmentä lähes parikymmensenttistä poikasta. Niistä suurin osa on kevään ensimmäisen kumppanin jälkeläisiä.
– Tämän vuoksi jotkut koiraat lähtevät talvipesästään turhankin aikaisin, Koli sanoo.
Vaaleammat koiraat häviävät kisan ensimmäisestä parittelusta helposti mustille, jotka lämpenevät nopeimmin liukasliikkeisiksi ja siitoskykyisiksi. Mustat puolestaan sattuvat helpoimmin käärmeitä syövien petojen, kuten siilien, kettujen ja hiirihaukkojen, silmiin.
Matelijat ovat hidasliikkeisiä, paikkauskollisia otuksia, jotka kestävät huonosti urbanisaatiota.
– Biologi Jarmo Saarikivi
Mustavuoren hangille luikertelevaa kyytä vastassa saattaa olla kuusikin luontokuvaajaa.
– Joskus kyy tekee valehyökkäyksen linssiä kohti suu kiinni ennen kuin lähtee karkuun. Jos käärme joutuu pakenemaan jatkuvasti, se ei halua enää palata.
Koli tietää Mustavuoressa paikan, jossa talvehti vielä viisi vuotta sitten yhteensä satakunta kyytä, rauhoitettua rantakäärmettä ja muutama vaskitsakin. Matelijoita on nyt selvästi vähemmän. Niitä on kuollut etenkin maansiirtotöissä.
Citykyitä asuu Kolin mukaan myös Kivikossa, Malminkartanossa, Konalassa, Vallisaaressa, Suomenlinnassa ja Östersundomissa.
– Yhdellä alueella koiranomistajat ovat luvanneet tarjota jäätelön jokaiselle, joka vie heille kuolleen kyyn, Koli sanoo.
Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa kyyn saa tappaa. Kaupunkikäärmeitä kuolee myös liikenteessä ja päätyy petojen saaliiksi.
– Matelijat ovat hidasliikkeisiä, paikkauskollisia otuksia, jotka kestävät huonosti urbanisaatiota, sanoo biologi Jarmo Saarikivi Helsingin yliopistosta.
Saarikivi huomauttaa, että kyistä on ihmisille hyötyäkin:
– Jos alueella on tiheä myyräkanta, siellä voi elää paljon vaarallista borrelioosia kantavia punkkeja. Kyyt verottavat myyriä.
On laskettu, että yksi kyy voi poistaa reviiriltään parisataa punkkia vuodessa. Kyy elää 15–25-vuotiaaksi, joten yksilöilläkin on merkitystä.
Antti Koli näki Skatan tilalla Vuosaaressa viime vuonna pari–kolme kyytä. Vuotta aiemmin hän havaitsi kymmenkunta käärmettä.
Vielä minua ei ole purtu.
– Luontokuvaaja Antti Koli
Talventörröttäjiä hoitamattomalla niityllä, puoliksi kaatunut puuaita ja lumen peittämä roskakasa. Skatan tilalla Vuosaaressa asui ennen Miina Äkkijyrkän kyyttöjä, nyt enää kyitä.
Vieressä on bussipysäkki ja parkkipaikka. Antti Koli vinkkaa, että tänne kannattaa tulla lämpimänä aurinkoisena aamupäivänä kyyretkelle. Alueella elää myös rantakäärmeitä.
Kyiden maille on syytä varustautua kumisaappailla ja kyytableteilla. Jos pureman saa, kannattaa hakeutua hoitoon. Purema on vaarallisin lapsille, huonokuntoisille ja myrkylle allergisille ihmisille.
– Vielä minua ei ole purtu, Koli virnistää.
– Sama käärme on ollut välillä kuuden kuvaajan tähtäimessä, kertoo luontokuvaaja Antti Koli. Hän kuvasi tämän koiraskyyn Vuosaaren Mustavuoressa huhtikuussa 2011.
Muutettu Antti Kolin havaitsemien kyiden määrä 6.3. klo 12.45.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kristinuskossa käärme symboloi pahaa – oikeat käärmeet ovat yksilöitä, joilla on sosiaalisia suhteita
Hyvä elämäKäärmeitä pelätään, inhotaan ja palvotaan. Kreikan Kefalonian saarella käärmeet luikertelevat kirkoissa Jumalanäidin ikonien ympärillä.
