Villi city: Helsingin keskellä kasvaa rohkea kaurislauma
Metsäkauriit parittelivat viime elokuussa Viikin–Vanhankaupungin luonnonsuojelualueella. Alueella nisäkäshavaintoja keräävä Eero Haapanen kuvasi parin Purolahden lintutornista.

Metsäkauriit parittelivat viime elokuussa Viikin–Vanhankaupungin luonnonsuojelualueella. Alueella nisäkäshavaintoja keräävä Eero Haapanen kuvasi parin Purolahden lintutornista.

Villi city: Helsingin keskellä kasvaa rohkea kaurislauma

Ensimmäinen metsäkaurispari asettui Vanhankaupunginlahdelle kuusi vuotta sitten. Nyt siroja sorkkaeläimiä on ainakin kaksikymmentä.

Ensin oli pari, naaras ja uros. Vuonna 2011 nämä Euroopan pienimmät hirvieläimet astelivat Vanhankaupunginlahdelle ja päättivät jäädä. Aiemmat lajitoverit olivat vain kulkeneet alueen läpi.

Helsingin keskellä on metsäkauriille ihanteellinen ympäristö: vaihtelevaa metsää, Viikin koetilan peltoja, yhtenäistä elinaluetta runsaat 300 hehtaaria Kivinokasta Pornaistenniemeen asti. Lehti- ja havupuiden versoista ja lehdistä pitäville eläimille riittää kesäaikaan purtavaa. Herttoniemen viljelypastoillakin kasvaa herkkuja, mutta niitä napsivat enimmäkseen rusakot ja myyrät.

– Kokemukseni kauriista ovat jääneet ihaniin kohtaamisiin palstan ulkopuolella, Herttoniemen palstavastaava Sirpa Saukko kertoo.

Kun ruokaa on talvella heikommin tarjolla, Helsingin Stara ruokkii kauriita kauralla. Kauriit käyvät myös lintujen ruokintapaikoilla. Suurinta herkkua ovat pähkinät.

Kauriit ovat oppineet, ettei niille tehdä pahaa.

- Staran luontomestari Mikko Yletyinen

Metsäkauriit laidunsivat Viikin pellolla viime maaliskuussa. Kuva: Eero Haapanen

Metsäkauriit laidunsivat Viikin pellolla viime maaliskuussa. Kuva: Eero Haapanen

Lunta pilkuttavat papanat sekä sirot sorkanjäljet, kuin lampaan jättämät. Paitsi ettei talvisessa Herttoniemen metsässä kuljeskele lampaita.

Staran luontomestari Mikko Yletyinen vie riistakameraa Helsingin toiselle metsäkauriiden ruokintapaikalle. Äkkiä yksi kapeista puunrungoista parinkymmenen metrin päässä näyttää heilahtavan, sitten toinen. Siinä ne ovat!

Kaurispukki ja -naaras siirtyvät kevein askelin kauemmas tuijottamaan ennen kuin ne vetäytyvät metsänpeittoon.

– Kauriit ovat oppineet, ettei niille tehdä pahaa. Helpoimmin niitä näkee, kun lähtee maastoon heti aamun sarastaessa ja kiikaroi Viikin lintutorneista. Ruovikossa näkyy kauriiden polkuja, Yletyinen vinkkaa.

Viikin ja Vanhankaupunginlahden nisäkäshavaintoja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle keräävä Eero Haapanen on seurannut lintutornista esimerkiksi kauriiden parittelun. Hänen tuttavansa on nähnyt yhden yön aikana jopa 16 kaurista.

– Viikissä syntyneet metsäkauriit ovat sopeutuneet ihmisiin ja tulleet huomattavan pelottomiksi, Haapanen sanoo.

Staran riistakamera kuvasi metsäkauriita Herttoniemessä tammikuussa.

Staran riistakamera kuvasi metsäkauriita Herttoniemessä tammikuussa.

Ensimmäinen metsäkauriinvasa oli kuolla koirien hampaisiin ennen kuin syntyikään. Alueen ensimmäinen kaurispari oli Vanhankaupunginlahden jäällä keväällä 2011, kun kaksi suurta koiraa juoksi kiinni kantavan emän.

Lähellä ollut hiihtäjä sai revittyä koirat kauriin kimpusta. Hän soitti poliisin lopettamaan makaamaan jääneen verisen eläimen, mutta tämä hyppäsikin ylös ennen virkavallan saapumista ja pakeni. Seuraavan kesän alussa syntyi hontelojalkainen eläinlapsi, samanlainen kuin Bambi-tarinassa.

Viime kesänä Herttoniemessä ja sen ympärysmetsissä opetteli kävelemään jo yksitoista urbaania bambia, joista kymmenen oli kaksosia.

 

Video: Antti Eronen, kuvattu 11.2.

Urbaanit vaarat uhkaavat

Koirat ja liikenne ovat city-kauriiden suurimmat uhat. Viime keväänä Herttoniemen Ryönälahdesta löydettiin kuollut metsäkauris, jota koiraeläin oli purrut.

– Irtokoirat ajavat usein kauriita autojen alle, kertoo Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen.

Viime vuonna riistanhoitoyhdistys hälytettiin kaksikymmentä kertaa hoitamaan pois auton tappama tai vahingoittama kauris, kun kymmenen vuotta sitten kauriskolareita ei ollut pääkaupungissa juuri lainkaan.

Hento kauris painaa vain 15–35 kiloa, joten autoilijat selviävät törmäyksestä lähes aina säikähdyksellä. Syötäväksi kelpaavat ruhot päätyvät ihmisten lautasille ja koirankuppeihin.

– Sorkat, selkärangat, päät ja nahat viemme Korkeasaaren leijonille ja kotkille virikkeeksi, kertoo Laukkanen.

Nuoret kaurispukit ovat suurimmassa vaarassa keväisin, jolloin vanhemmat sarvipäät antavat niille lähdöt reviiriltään. Eläimille on tehty maisemasilta Kehä ykkösen yli, mutta moni yrittää ylittää sen loikkimalla.

Yhteentörmäyksiä liikenteen kanssa on eniten siellä missä metsäkauriitakin: Viikissä, Tuomarinkylässä, Pirkkolassa ja Maunulassa. Metsäkauriita elää lisäksi ainakin Keskuspuiston pohjoisosissa, Vuosaaressa ja Talosaaressa.

Kerro oma havaintosi urbaanista eläimistä tai kasvista täällä!

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi