Villi city: Voittajarotta hyötyy Helsingin kasvusta ja ilmastonmuutoksesta – katso myrkytetäänkö niitä alueellasi
Jos katsot puistossa pensaaseen, sieltä saatetaan tuijottaa takaisin. Eero Haapanen kuvasi samalla puurohiutalekasalla ruokailevat rotat ja pulun viime kesänä Kalliossa Alli Tryggin puistossa. Kanahaukka käy saalistamassa molempia.

Jos katsot puistossa pensaaseen, sieltä saatetaan tuijottaa takaisin. Eero Haapanen kuvasi samalla puurohiutalekasalla ruokailevat rotat ja pulun viime kesänä Kalliossa Alli Tryggin puistossa. Kanahaukka käy saalistamassa molempia.

Villi city: Voittajarotta hyötyy Helsingin kasvusta ja ilmastonmuutoksesta – katso myrkytetäänkö niitä alueellasi

Siimahännät ja pulut ruokailevat Kalliossa samalla hiutalekasalla. Naapuri on nähnyt kymmenkunta rottaa kerralla. Niitä vilistää niin Eirassa kuin Kontulassakin.

Bussit, autot, ratikat ja ihmiset suhaavat Kalliossa pitkin Hämeentietä. Harva huomaa, että Haapaniemen bussipysäkin vieressä, jossa Ässänrinne nousee Hämeentieltä, on pensaiden juuressa iso kasa puurohiutaleita.

Täällä Alli Tryggin puistossa sijaitsee rottien ravintola. Vieressä runsaat kolmekymmentä vuotta asunut luontoharrastaja Eero Haapanen on nähnyt paikalla jopa kymmenkunta rottaa kerralla. Hiutalekasalle kulkevat rotanlevyiset polut, ja pensaiden juurilla näkyy koloja siimahäntien maanalaiseen yhdyskuntaan.

– Tästä kulkee erään pulumummon reitti. Ruokkimisen ansiosta rottien määrä on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana selvästi, Haapanen sanoo.

Haapanen osoittaa puiston puuhun ripustettua lintulautaa.

– Rotat kiipesivät pensasta pitkin ihmisen päätä korkeammalle jyrsimään talipalloja, joita tähän tuotiin talvella.

Eero Haapanen on asunut Kalliossa runsaat kolmekymmentä vuotta. Rotat ovat lisääntyneet hänen mukaansa viime vuosina niin paljon, että taustalla näkyvää Alli Tryggin puistoa voi kutsua Rottapuistoksi.

Eero Haapanen on asunut Kalliossa runsaat kolmekymmentä vuotta. Rotat ovat lisääntyneet hänen mukaansa viime vuosina niin paljon, että taustalla näkyvää Alli Tryggin puistoa voi kutsua Rottapuistoksi.

Rotta voi synnyttää vuodessa viitisen pesuetta, joissa on yhteensä nelisenkymmentä pientä vikisijää.

Rotta on älykäs, kaikkiruokainen, sosiaalinen ja sopeutuvainen olento – aivan kuten kaksijalkainen ruokkijansakin.

Notkeat naaraat ovat vilkkaita ja taitavia kiipeilijöitä, elleivät odota viimeisillään seuraavaa pesuetta. Yksi hyvinvoiva rotta voi neljän kuukauden kypsään ikään päästyään synnyttää vuodessa yhteensä nelisenkymmentä jälkeläistä.

Menestynyt uros saattaa olla aikuisena yli puolikiloinen, puolimetrinen jössikkä, jonka pituudesta noin puolet on häntää.

Jokaisessa rottien klaanissa on hierarkia, jossa vain hyväosaisimmat kasvattavat massaa ja saavat lukuisia jälkeläisiä. Niiden elämää rauhoittaa keskinäinen arvojärjestys.

Huono-osaiset ovat laihoja, resuisia eläimiä, jotka tappelevat paljon. Puremavammat ovat huono-osaisten yleinen kuolinsyy.

Rotat eivät kuitenkaan ole välinpitämättömiä toistensa kärsimyksille. Chicagon yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että ne ponnistelivat mieluummin vapauttaakseen pikkuhäkkiin suljetun toverinsa kuin söivät suosikkiherkkuaan suklaata.

Rotat lisääntyvät ympäri vuoden. Nämä poikaset päästivät viime talvena Eero Haapasen ihan lähelle. Aikuiset ovat varovaisempia.

Rotat lisääntyvät ympäri vuoden. Nämä poikaset päästivät viime talvena Eero Haapasen ihan lähelle. Aikuiset ovat varovaisempia.

Lähtökohdat ovat huonot, jos rotista tulee iso ongelma. Ne hyötyvät ilmaston lämpenemisestä.

– Dosentti Petri Nummi

Ihmiset taistelevat lakkaamatta maan alla vilistäviä jyrsijöitä vastaan. Vastustajat jyrsivät tiensä läpi puusta, muoveista, pehmeistä metalleista ja jopa betonista.

– Kaupunki myrkytti viime keväänä rottia Alli Tryggin puistossa. Myös kanahaukka nappaa täältä välillä rottia ja puluja, Eero Haapanen kertoo.

Haapanen seuraa Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen isoja linnunpönttöjä. Tarkistaessaan viime keväänä Viikissä lehtopöllön pönttöä hän löysi untuvikkojen vierestä seitsemän pöllön saalistamaa nuorta rottaa.

– Vieressä Herttoniemessä ollaan paikoin helisemässä rottien kanssa. Myös Suomenlinnassa on kuulemma rottaongelma. Viereisessä Vallisaaressa asuva huuhkaja käy syömässä niitä, Haapanen sanoo.

Helsingin kaupungin puistovastaava Pekka Engblom kertoo, että rottia myrkytetään tällä hetkellä idässä Kontulan ostoskeskuksen vieressä, Myllypurontiellä ja Roihuvuoressa entisen leikkipuisto Tuhkimon alueella. Kalliossa myrkkysyöttejä on viety Katri Valan puistoon ja Harjutorille. Pukinmäessä rottia vastaan taistellaan Eskolantiellä, Viikissä Latokartanonkaarella ja Malmilla Kaupparaitilla. Siimahäntiä elää Etelä-Helsingissäkin, jossa niitä myrkytetään satunnaisesti Eiranpuistossa, Punavuoren Telakkapuistossa sekä Ruoholahden Lastentalon alueella.

– Jatkuvaa toimintaa, kommentoi kaupungin ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen.

Aleksis Kiven patsaan luona Rautatientorilla asuvat rotat ovat jo julkkiksia. Kaupunki on koittanut myrkyttää niitä hengiltä pitkään huonolla menestyksellä. Myrkytykset jatkuvat ainakin toukokuun loppuun.

– Helsingissä ei mitä todennäköisimmin ole täysin rottavapaita kaupunginosia. Suuret rakennusprojektit ja maansiirtotyöt aiheuttavat normaalia enemmän rottien liikehdintää pesien menetysten myötä, kertoo kaupungin terveystarkastaja Jukka Kiesi.

Helsingin yliopistossa vahinkoselkärankaisista luennoiva dosentti Petri Nummi huomauttaa, että kukaan Suomessa ei tutki rottia. Niitä on vaikea torjua, koska niitä ei tunneta kunnolla.

– Lähtökohdat ovat huonot, jos rotista tulee iso ongelma. Ne hyötyvät ilmaston lämpenemisestä.

Kun Helsingin talvet muuttuvat leudommiksi ja kaupungin väkimäärä kasvaa, riittää rotilla yhä enemmän syötävää.

Ulkona Onni kurkistelee maailmaa mieluiten hihasta tai taskusta.

Onni Onni Onni! Kun omistaja kutsuu nimeltä, valkokirjava kesyrotta kipittää esiin sohvan alta ja kiipeää pitkin farkunlahjetta ja neuletakkia olkapäälle.

Ulkona Onni kurkistelee maailmaa rubiininpunaisilla silmillään mieluiten hihasta tai taskusta. Vaikka oma ihminen istuisi pitkään nurmikolla, Onni pysyttelee aina puolen metrin päässä hänestä. Sen vilkkaampi rottaveli joutuu kuitenkin pysymään kodin seinien sisällä.

Ihmiset ovat ottaneet rottia lemmikeiksi 1800-luvulta lähtien ja jalostaneet niille sellaisia värejä kuin lilac, champagne ja topaz.

Rotat auttavat ihmisiä maailmalla miinanraivaajina ja poliisin apulaisina.

Rotat auttavat ihmisiä maailmalla miinanraivaajina ja poliisin apulaisina.

Moni kypsä kesyrottauros nauttii rauhallisista rapsutteluhetkistä. Touhukkaampien lajitoverien kanssa voi harrastaa rotta-agilityä, jossa siimahännät suorittavat samantapaista temppurataa kuin agilitykoirat.

Tiedekeskus Heurekassa rottanaaraat pelaavat koripalloa. Eläinten oppimiskykyä esittelevää

näytöstä seuraa vuosittain noin 54 000 katsojaa.

Rotat auttavat ihmisiä maailmalla myös vakavissa töissä. Savannihamstraajarottia on koulutettu menestyksekkäästi Mosambikissa etsimään hajun perusteella maamiinoja ja Tansaniassa tuberkuloosia. Hollannissa on koulutettu poliisirottia, jotka erottavat huumeet ja ruudin jäljet vielä poliisikoiriakin tarkemmalla hajuaistillaan.

Ja sitten ovat tietysti laboratoriorotat, joiden avulla etsitään parannusta esimerkiksi ihmisten Parkinsonin tautiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Vuonna 2015 pelkästään Suomessa käytettiin noin 16 000 rottaa enemmän tai vähemmän kivuliaisiin toimenpiteisiin tieteen ja opetustarkoitusten nimissä.

Suomessa on jalostettu jopa alkoholistirottien kanta. Yksi tärkeä ero alkoholille persoilla rotilla ja ihmisillä kuitenkin on. Rotta ei koskaan juo tajuaan kankaalle.

Dosentti Petri Nummi tiivistää:

– Rotta on loistava ja tehokas eläin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: