Kosteikkotutkija Petri Nummi löysi saukon tuoreet jäljet Vanhankaupunginkoskelta, jossa niitä on nähty monena talvena.
Villi city: Leikkisä saukko viihtyy Helsingissä
Uimamestarit ovat muuttaneet pääkaupunkiin puhdistuneiden vesien ansiosta. Saukko on viettänyt Vanhankaupunginkoskella tämänkin talven.
Kaikenlainen kalastus kielletty, julistavat punakeltaiset kyltit Vanhankaupunginkoskella suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi.
Pauhaavan veden keskellä olevien kivikoiden ympärille muodostuneet jäälautat paljastavat, että joku täällä kuitenkin kalastaa. Jäisen lautan tuoreella lumella näkyy päättäväisiä tassunjälkiä, jotka loppuvat virtaavaan ruskeaan veteen.
Ennen kuin kosken kupeessa sijaitseva ravintola avautui ihmisten lounaspaikaksi, tässä natusteli kaloja saukko. Pitkien ja herkkien viiksiensä avulla se pystyy nappaamaan kaloja sysipimeässäkin jään alla. Kun saukko pulpahtaa jopa viiden minuutin sukelluksen jälkeen pinnalle, se on öljyisen turkkinsa alla kuiva ja lämmin.
Saukot ovat samoilla apajilla kuin kalamiehet. - Kosteikkotutkija Petri Nummi
Päättyvänä talvena räpyläjalkaisia vesipetoja on tavattu Helsingissä ainakin Vanhankaupunginkoskella ja Vuosaaren Hiekkajaalanrannassa. Citysaukko on havaittu useimmin juuri Vanhankaupunginlahdella ja -koskella, jonne ensimmäinen eläin ui vuonna 1998 vesien puhdistuttua. Sitä ennen saukkoja ei ollut näkynyt paikassa vuosikymmeniin.
– Saukot tarvitsevat sulapaikkoja talvella, ja Vanhankaupunginkoski voi olla niille hyvä paikka kesälläkin. Saukot ovat samoilla apajilla kuin kalamiehet. Kesällä saukot pystyvät asumaan laajemmalla alueella esimerkiksi Vantaanjoen varrella, sanoo kosteikkoihin erikoistunut Helsingin yliopiston dosentti Petri Nummi.
Vanhankaupunginlahden nisäkäshavaintoja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle keräävä Eero Haapanen kertoo saukkojen elävän lisäksi ainakin Mustikkamaalla, Villingissä ja Santahaminassa. Petri Nummi lisää listaan Mätäjoen kotikulmillaan Pajamäellä. Hän kertoo niiden talvipuuhista laulussaan.
Nummi arvioi, että citysaukkoja on korkeintaan parikymmentä. Suuret näätäeläimet liikkuvat yön aikana kymmenenkin kilometriä, joten sama viiksiniekka saatetaan huomata monessa paikassa. Saukko pitää kalapaikkansa mieluiten omanaan, ellei se ole parin–kolmen poikasen kanssa liikkuva emo.
Allas on aivan alamittainen tuollaisille vesieläimille. - Korkeasaaren eläintenhoitaja Juha Pääkkönen
Vedessä elävän ja leikkivän saukon latinankielinen nimi on kuvaavasti lutra lutra.
Viik, viik, viik!
Varovaista saukkoa on vaikea nähdä luonnossa, mutta Korkeasaaren eläintarhassa pitkännotkea kaksikko kurkottelee kahdella jalalla aitauksestaan kohti eläintenhoitaja Juha Pääkköstä ja tämän punaista ämpäriä. Siellä on särkiä.
Kun vinkuleluilta kuulostavat naaras Xia, 12 vuotta, ja isompi uros Gollum, 14, saavat aamiaisensa, ne innostuvat leikkimään ruoalla pikkulammikossaan ja uimaan selkää.
– Allas on aivan alamittainen tuollaisille vesieläimille. Eihän siinä ole kuin muutama kylpyammeellinen vettä, Pääkkönen pahoittelee.
Xia päätyi Korkeasaareen poikasena, kun sen emo kuoli auton alle Vantaanjoen lähellä. Gollum on syntynyt häkkiin Ruotsin Skansenilla.
– Saukko on erittäin älykäs ja kekseliäs nisäkäs. Jos on kunnolla lunta, ne laskevat mäkeä ja näyttävät pitävän hauskaa, kertoo Pääkkönen.
Xia ja Gollum eivät ole saaneet koskaan poikasia. Luonnossa saukot elävät noin 17-vuotiaiksi, tarhassa pidempäänkin.
Varovaista saukkoa on vaikea nähdä luonnossa. Vuonna 2012 Eero Haapanen onnistui kuitenkin kuvaamaan sen Vanhankaupunginkoskella.
Laji on vahvistunut Suomessa uhanalaisesta elinvoimaiseksi vesien puhdistumisen ansiosta. Helsingissä saukkoja uhkaa lähinnä liikenne.
– Kuolonpaikkoja ovat kohdat, jossa purolle on sillan alla putki, mutta eläinten on ylitettävä tie. Pikkueläinten kuolemat vähenevät 80–90 prosenttia, jos sillan alle tehdään kuivapolku, kertoo Petri Nummi.
Koko maassa elää noin neljätuhatta saukkoa. Nyt niitä kiinnostaa muukin kuin kalastus ja horrostavien sammakoiden kaivaminen vesien pohjamudista. Viiksiniekat etsivät parittelukumppania.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Cityeläinten salattu elämä – piilokamerat kuvasivat ihmisten lähellä hiippailevia villejä nisäkkäitä vuoden ajan
Hyvä elämäKuudenkymmenen riistakameran ottamat ainutlaatuiset kuvat yllättivät tutkijatohtori Mia Vehkaojan. Pääkaupunkiseudun ketut eivät väistä juuri mitään.
