Paavalin seurakunnan pappi Petja Kopperoinen on sisustanut kotiaan jouluisesti. Keittiössä on punainen verhokappa ja Tom of Finland -astiapyyhe.
”Joulunaikaan tulee pientä luksusta, kun syö karkkia heti aamusta” – pappi Petja Kopperoinen viihtyy jouluaattona myös yksin
Joka joulu Petja Kopperoisen perhe kokoontuu yhteen päiväksi Tampereelle. Usein se päivä on jokin muu kuin jouluaatto.
”Kuka tekee tänä vuonna jouluksi kotikaljaa? Tätä pohdimme nykyään neljän isosiskoni kanssa. Perheemme jouluperinteisiin on aina kuulunut faijan tekemä kotikalja. Isäni kuoli neljä vuotta sitten, mutta olemme jatkaneet hänen aloittamaansa traditiota. Minun vuoroni tuli heti isän kuolemaa seuranneena jouluna.
En ollut aiemmin valmistanut kotikaljaa, joten etsin reseptin Googlesta. Annoin juoman käydä ohjeen mukaisesti, ja viikon päästä se maistui ihan oikealle kotikaljalle. Tästä opimme, että meidän perheemme kotikalja kuuluu valmistaa vasta pari päivää ennen jouluaattoa, jolloin se on maultaan lähempänä simaa. Siltä faijankin kotikalja maistui.
Joulu oli Kopperoisten perheessä etenkin lastenjuhla. Kuva on vuodelta 1997 ja Petja Kopperoisen kotialbumista.
Vanhempani erosivat, kun olin eskari-ikäinen. Vaikka vanhempani asuivat erillään, jouluaattoisin kokoonnuimme aina yhteen isäni tai äitini luokse. Lapsuudenperheeni oli luterilainen, mutta jouluumme ei kuulunut joulukirkko tai Kauneimmat joululaulut -tilaisuus. Joulu on aina ollut meille ennen kaikkea lastenjuhla. Lapsena lahjojen odottaminen ja saaminen olivat joulun tärkein juttu.”
Jouluinen tunnelma tulee joulumusiikista ja punaisista verhoista
”Muutin tänä vuonna isompaan asuntoon Helsingin keskustassa. Marraskuun lopussa ripustin olohuoneen ikkunoihin jouluiset, paksut, punaiset samettiverhot. Keittiöön jouluista tunnelmaa tulee punaisesta joulukapasta ja kaitaliinasta sekä astiapyyhkeestä, jossa on Tom of Finland -hahmo päällään tonttulakki ja jouluinen aamutakki.
Minulla on kotona myös jouluseimi, jonka pelastin Paavalinkirkolta. Seimi oli menossa roskalavalle, koska siitä oli hävinnyt figuureja. Olen hankkinut siihen muutamia uusia hahmoja. Seimessä on nyt perhe, paimen, itämaantietäjä, enkeli ja eläimiä. Hankin itselleni joka vuosi lasten joulukalenterin. Joinakin vuosina minulla on ollut suklaakalenteri, mutta kaikkein eniten pidän karkkikalenterista. Joulunaikaan tulee pientä luksusta, kun syö karkkia heti aamusta.
Joulukuussa kotonani alkaa soida soittolista, jolle olen valinnut perinteistä joulumusiikkia laidasta laitaan. Pidän erityisesti Varpunen jouluaamuna ja Sydämeeni joulun teet -lauluista, mutta kun Vesa-Matti Loiri on tulkitsijana, ei laululla ole niin väliä. Kaikkien aikojen paras joululaulu on John Lennonin Happy Xmas (War Is Over). Äitini on ollut Beatles-fani 1960-luvulta lähtien, joten tämä laulu soi jo lapsuudenkodissani. Katri Helenan Joulumaata ja sen sanoituksia vihaan sen sijaan koko sielustani.”
”Joulupäivänä saatan mennä kävelylle Helsingin keskustaan”
”Jouluaattona herään aikaisin ja käyn ostamassa joulusuklaat, joita saa siinä vaiheessa puoleen hintaan. Tämäkin on faijalta tullut perinne. Olen asunut Helsingissä nyt seitsemän vuotta ja ollut aina töissä jouluaattona. Opiskeluaikana työskentelin Prismassa ja Stockmannin Herkussa.
Tuleva joulu on kolmas jouluni Paavalinkirkossa, jossa pidän tänäkin jouluaattona hartauden kello 13. Loppupäivän olen usein viettänyt itsekseni kotona. Yleensä käyn taloyhtiön saunavuorolla saunassa ja syön jotain vähän parempaa ruokaa. En kuitenkaan osta kotiin varsinaisia jouluruokia.
Jouluaattona Petja Kopperoinen ja brasilianterrieri Pike ajavat joulunviettoon Tampereelle.
Tänä jouluna hartauden jälkeen käyn hakemassa kotoa 16 vuotta ja 9 kuukautta vanhan brasilianterrierin, Piken. Sitten lähdemme joulun viettoon Tampereelle yhden siskoni luokse, jonne tulevat myös äitini sekä muut siskoni puolisoineen ja lapsineen. Aika usein vietämme joulua yhdessä vasta joulupäivänä tai tapaninpäivänä minun ja sosiaalialalla työskentelevän siskoni töiden vuoksi.
Vaikka asumme eri puolilla Suomea ja yksi siskonlapsista Hollannissa, jouluksi tulemme aina yhteen. Meillä on ollut perinteenä, että viimeiseksi perheeseen liittynyt poikaystävä joutuu toimimaan joulupukkina. Tähän mennessä jokainen heistä on suostunut siihen.
Jossain vaiheessa joulua katson dvd:ltä ysärillä tehdyn The Joulukalenteri -ohjelman jaksoja. Se on mielestäni edelleen aivan hulvaton! Ystäviäni näen pikkujouluaikana, mutta aika moni heistä lähtee muualle perheidensä luo joulun viettoon. En tunne itseäni yksinäiseksi, vaikka olisin jouluna yksin. Joulupäivänä saatan mennä kävelylle Helsingin keskustaan. Silloin missään ei näy ketään ja kerrankin on ihan hiljaista. Siitä tulee mahtava fiilis.”
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hilla Halla-aho on usein miettinyt, onko kaikki joulutouhotus ihan tarpeellista – ”Minua on toisinaan ahdistanut liiallinen joulupukkimeininki”
Hyvä elämäJoulu on ollut ohjelmistokehittäjä Hilla Halla-aholle lapsuudesta lähtien ensisijaisesti kristillinen juhla.
