Karoliina Gröndahl halusi tuoda dokumenttielokuvallaan esiin piilossa olevia suomalaisia synnytyskertomuksia. Dokumentissa muun muassa tehdään istukasta taidetta ja smoothieta.
”Synnytys oli kuin ukkosmyrsky, joka iski kehooni” – Karoliina Gröndahl teki dokumentin synnytyksestä, koska oma kokemus ei jättänyt rauhaan
Dokumentin Kivun ja ilon työ ohjannut Karoliina Gröndahl vaatii synnytyshenkilökunnalta lisää sensitiivisyyttä. ”On eri asia tutkia pimppiä kuin polvea”.
1. Ohjaaja Karoliina Gröndahl, miksi teit dokumenttielokuvan Kivun ja ilon työ?
– Dokumentti lähti tarpeestani käsitellä omaa synnytyskokemustani. Synnytys jätti minut täyteen kysymysmerkkejä, vaikka valmistauduin siihen huolella: hankin paljon tietoa ja doulan, liityin synnytystä käsitteleviin Facebook-ryhmiin ja kävin raskausjoogassa.
– Yllätyin täysin siitä, miten synnyttäessä jokin suurempi voima otti kehostani vallan, ja minun oli vain mentävä mukana. Kukaan ei ollut kertonut, miten paljon synnyttäessä pitää heittäytyä ja antautua.
– Sekin tuli yllätyksenä, että sairaalassa kyseenalaistettiin toiveitani kesken synnytyksen ja minua kohdeltiin kovakouraisesti.
2. Millaiset asiat voivat jäädä vaivaamaan synnyttäjää?
– On eri asia tutkia pimppiä kuin polvea. Kyse on herkästä, seksuaalisuuteen liittyvästä kehonosasta, johon synnyttäjällä voi liittyä jokin trauma. Pimppiä pitää lähestyä sensitiivisesti ja kysyä aina ensin, saako koskea, ellei sitten tilanteessa ole kyse hengestä. Mitään gynekologisia toimenpiteitä ei tule tehdä ilman lupaa tai synnyttäjän tietämättä.
– Nyt alkaa itkettää. Uskon, että jopa hätätilanteessa on mahdollista kertoa synnyttäjälle lyhyesti ja informatiivisesti, mitä hänelle tapahtuu.
– Julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota syvempi ja kattavampi synnytysvalmennus kaikille. Synnytys on yhtä iso fyysinen ja psyykkinen koettelemus kuin huippu-urheilu, ja yhteiskunnan pitäisi panostaa synnytykseen yhtä paljon. Kukaan urheilija ei lähtisi koitokseen ilman valmentautumista, eikä synnyttäjänkään kannattaisi.
Karoliina Gröndahl ajattelee, että synnytys voi antaa synnyttäjälle voimaa tai rikkoa häntä. Kokemus on joka tapauksessa merkittävä.
3. Mistä synnytykseen liittyvistä asioista ei juuri puhuta?
– Pitäisi puhua enemmän siitä, mitä ihmisen kehossa tapahtuu synnyttäessä, ja miten synnytystä voi edistää. Tulisi kertoa, että jos ihminen kokee olevansa nähty, kuultu ja turvassa, se on fyysisestikin hyväksi synnytykselle.
– Turvallisuudentunteeseen, kosketukseen ja seksuaaliseen mielihyvään liittyvä oksitosiinihormoni edistää kohdun supistuksia. Synnytyksessä on siksikin hyvä osoittaa hellyyttä itselleen tai saada sitä joltain toiselta.
4. Voiko synnytys olla henkinen tai hengellinen kokemus?
– Ajattelen, että synnyttäminen on iso siirtymäriitti. Omalla kohdallani synnytys oli kuin ukkosmyrsky, joka iski kehooni. Synnytys vie ihmisen mielen äärirajoille, ja siksi se on monelle henkinen tai hengellinen kokemus.
Ohjaaja Karoliina Gröndahl kuvattiin kotikaupunginosassaan Helsingin Itä-Pasilassa.
5. Mikä sinulle on pyhää?
– Tämä elämä, joka minulle on annettu elettäväksi, on pyhää. Rakkaus lähimmäisiä ja kaikkea elävää kohtaan on pyhää. Myös kaikkien ihmisten ja muiden elävien otusten samanarvoisuus on pyhää.
Kivun ja ilon työ -dokumenttielokuvan ensi-ilta on 23.8. Elokuvan on käsikirjoittanut, ohjannut ja kuvannut Karoliina Gröndahl.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lapsettomuutta on helpompi perustella järkisyillä kuin toivetta lapsesta: ”Siinä on jotakin mykkää ja alkukantaista”
Hyvä elämäSaara Turunen esittelee tarkkanäköisessä romaanissaan lukuisia syitä valita lapseton elämäntapa. Kaipuuta äitiyteen on vaikeampi selittää.
