Anna Perho harjoittaa uskoaan palvelemalla ja kunnioittamalla luontoa.
Anna Perholle hengellisyys tarkoittaa pohdiskelua ja pyhyyden kokemusta: ”On rentouttavaa, ettei kaikki ole analysoitavissa”
Anna Perho tahtoo elää arvojensa mukaan.
Uskossa ja nykytaiteessa on toimittaja ja kirjailija Anna Perhon mukaan jotain samaa.
– Minun ei tarvitse ymmärtää sitä, vaan voin vain diggailla tai olla diggailematta. On rentouttavaa ajatella, että kaikki asiat eivät ole ihmisen analysoitavissa. Usko pitää minut järjissäni.
Perholle hengellisyys tarkoittaa ennen kaikkea pohdiskelua sekä pyhyyden ja mysteerin kokemusta. Hän kutsuu itseään hengelliseksi etsijäksi.
Uskonnot Perho kokee itselleen vieraiksi, vaikka hän kuuluukin kirkkoon ja aikoo kuulua vastakin, ”jos homma jatkuu samaan malliin”. Liberaalimpaa uskonnollista instituutiota kuin pohjoismainen luterilainen kirkko on hänen mielestään vaikea löytää.
Uskonnollisten lahkojen toiminta ja mekaniikka niiden taustalla ovat kiehtoneet Perhoa jo pitkään.
– Olen lukenut erilaisista lahkoista paljon ja katsonut niistä kertovia dokumenttisarjoja. Kulteissa kiinnostaa vallankäyttö ja se, miksi ihmiset suostuvat jäämään vankiloihin, joiden ovi on periaatteessa auki.
Hengellisyyttä en koskaan menettänyt.
Lahkot kiinnostivat Perhoa niin paljon, että hän päätyi tekemään Lahko-podcastin yhdessä tv-tuottaja Eero Hietalan kanssa. Podcast-sarjaan on haastateltu ihmisiä, jotka ovat eläneet osan elämästään uskonnollisessa lahkossa.
– Sarjan tekemisen myötä olen ymmärtänyt, että niissä yhteisöissä on usein myös paljon hyvää, kuten esimerkiksi yhteisöllisyys. Ymmärrän myös paremmin sitoutumista ankariinkin oppirakennelmiin: luja usko ja yksinkertaiset totuudet tuovat turvaa sekavassa maailmassa.
Pieni käännyttäjä
Vau, mikä tyyppi, ajatteli kolmasluokkalainen Anna, kun uusi opettaja saapui koulun pihaan.
– Ensinnäkin hän saapui koululle bussilla, eikä omalla autolla. Se oli todella erikoista. Lisäksi hänellä oli päällään pitkä kaftaani ja kädessään kitara.
Musiikin tunneilla laulettiin uskonnollisia lauluja. Anna Perho muistaa vieläkin Vie vuorille tää viesti -laulun sanat. Perjantaisin oli kirjeenvaihtopäivä. Opettaja kävi yksityistä kirjeenvaihtoa jokaisen luokan oppilaan kanssa.
– Jouluun mennessä olimme kaikki ”Jeesuksen lapsia”.
Annasta ja hänen ystävästään Helenasta tuli ”pieniä lähetyssaarnaajia”. Into käännyttää oli kova.
– Mutta ei siellä meidän kylällämme oikein ollut ketään käännytettävää. Jossain vaiheessa sinne muutti alkoholisoitunut mies, jonka postilaatikkoon tungimme uskonnollisia lentolehtisiä.
Opettaja viipyi koulussa vain vuoden. Jonkin aikaa Anna piti yhteyttä entiseen opettajaansa kirjeitä kirjoittamalla.
– Sitten murrosikä iski vahvasti päälle, usko ja lentolehtiset jäivät, kun tuli kaikkea muuta. Hengellisyyttä en kuitenkaan koskaan menettänyt.
Jungin teoriat puhuttelevat
Lukiossa Anna Perhosta tuli ”Jung-diggari”.
– Luin lukiossa Jungin elämäkerran, ja se teki minuun aivan valtavan vaikutuksen. 30 vuotta myöhemmin päädyin jungilaisen analytiikan peruskurssille. Se tuntui kuin olisin tullut kotiin, Perho kertoo.
Viime vuosisadalla eläneen sveitsiläisen psykoanalyytikon Carl Gustav Jungin teorioissa Perhoa kiehtovat tiedostamaton, kollektiivinen alitajunta ja symbolit.
– Jungilaisuudessa tuonpuoleinen, aineeton maailma on itsestään selvä ja tärkeä ulottuvuus, jota ymmärtämällä voi ymmärtää ihmistä. Jung puhui pyhästä ja sanoi, että jos ihminen hukkaa uskonsa, hän hukkaa kaiken.
Mikä lie se luovuuden henki onkaan, se on ollut minulle aina todella suopea.
– On kiinnostavaa, kuinka samat arkkityyppiset asiat nousevat esiin ympäri maailmaa eri historian aikoina. Ihan kuin olisi jokin koodi, joka kertoo, että näin sinun kannattaisi ihmisenä elää: älä tapa, älä varasta, ole kunnolla.
Nuorena vastauksia elämän kriiseihin tuli etsittyä myös erilaisilta ennustajilta.
– Sitten menin niin sanotulle enkeliennustajalle, joka oli suoraan sanottuna niin ilmeinen huijari, että ajattelin: nyt loppuu tämä rahan tuhlaaminen, täytyy yrittää selvitä muilla keinoin, Perho kertoo.
Inspiraatio löytyy tekemisestä
Hengellisyys on yhteydessä luovuuteen, Anna Perho ajattelee. Hän yhtyy kirjailija Elizabeth Gilbertin ajatukseen luovuuden hengestä (genius), jota palvellaan ahkeruudella ja sitoutumalla luovaan työhön. Gilbert on kirjoittanut aiheesta kirjassaan Big Magic – Uskalla elää luovasti (Gummerrus 2017).
– Kirjan ajatukset ovat kuin minun ajatukseni exactly. Mikä lie se luovuuden henki onkaan, se on ollut minulle aina todella suopea.
Perholta kysytään silloin tällöin vinkkejä siihen, kuinka inspiraation saisi houkuteltua esiin.
– Minulle inspiraatio tulee siitä, kun kolumnin pitää olla kolmen tunnin päästä valmis. Inspiraatio seuraa aina tekemistä, erittäin harvoin toisin päin. Luovuutta palvellaan ahkeruudella. Se ei ole automaatti.
Omia elämänkokemuksia ja kirjoista ja koulutuksista hankittua tietoa, niitä Perho jakaa kuulijoilleen Elämänkoulu-podcastissa. Välillä studiossa on mukana myös kiinnostavia vieraita. Podcastin sisältöä Perho kutsuu ”tolkun selfhelpiksi”.
– Podin ydinidea on rohkaista ihmisiä kuuntelemaan tarpeitaan ja tekemään sellaisia valintoja, jotka tekevät elämästä vähän kivempaa.
– Valmentaminen on eräänlaista uskonharjoitusta sekin: koutsin tehtävä on uskoa valmennettavan kykyihin enemmän kuin tämä itse prosessin alussa vielä uskaltaa.
Perho kirjoittaa tällä hetkellä podcastin teemoista tehtäväkirjaa.
Siinä hetkessä tuli vahva fiilis, että tällä meidän ystävyydellämme on merkitystä.
Omien arvojen mukaista elämää – niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin – Perho pitää oman hyvän elämänsä salaisuutena.
– Menestyminen on mielestäni sitä, että saa tehdä pääsääntöisesti niitä asioita, jotka ovat kytköksissä omaan arvomaailmaan. Mitä lähempänä arjen toiminta on oman, autenttisen minän intentioita, sen tyytyväisempi ihminen on.
Maanläheistä hengellisyyttä
Kolme vuotta sitten Anna Perho osti puolisonsa kanssa satavuotiaan hirsitalon lapsuutensa kotikylästä Kanta-Hämeestä. Siellä Perho harjoittaa käytännön hengellisyyttä palvelemalla ja kunnioittamalla luontoa.
– Siitä maailman pienimpänä ja vaatimattomimpana esimerkkinä se, kun viime kesänä aloimme maalata taloa ja yhdellä ikkunalaudalla oli linnunpesä. Sanoin, että jätämme vaikka koko homman kesken, mutta pesää ei siirretä mihinkään ennen kuin poikaset ovat lähteneet.
Maalla elämä on hiljaisempaa, joten siellä Perhon on helppo aistia näkymättömän läsnäolo. Pyhän kosketusta ei kuitenkaan tarvitse lähteä etsimään maalta, sillä sen voi tuntea myös keskellä arkista Helsinkiä. Näin Perholle kävi viimeksi haastattelua edeltävänä päivänä.
Perho oli tapaamassa nuorta ystäväänsä, jonka elämässä hän toimii tukihenkilönä. Tällä hetkellä nuoren elämä sujuu onneksi hyvin.
– Erosimme nopeasti kadulla, kun hän lähti juoksemaan ratikkaan. Siinä hetkessä tuli vahva fiilis, että tällä meidän ystävyydellämme on merkitystä. Hän nousee vielä siivilleen.
Kuka?
Anna Perho on työskennellyt radio- ja tv-toimittajana ja kirjoittanut useita kirjoja. Tällä hetkellä hän työstää tehtäväkirjaa. Perho toimii myös yritys- ja elämäntapavalmentajana.
Mitä?
Anna Perhon toimittama Lahko-podcast löytyy Podmestä ja Elämänkoulu-podcast Podimosta.
Motto
Huomenna voi aloittaa kaiken alusta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Keski-ikäisen miehen pitää suostua olemaan suhteessa luonnon ja naisen kanssa”, sanoo jungilainen terapeutti Harri Virtanen
Hyvä elämäTerapeutti ja kirjailija Harri Virtanen aloitti tutustumisen omaan mieleensä, kun hänen ensimmäinen avioliittonsa päättyi. Sisäinen matka on ollut myös matka luontoon.
