”Kun minulla menee hyvin, paastoan. Kun menee huonommin, elän maailman impulssien orjana”, Jari Sarasvuo sanoo.
Yrittäjä Jari Sarasvuo tahtoo karmataseensa kuntoon – ”Tulen tehneeksi vääryyksiä”
Jari Sarasvuo harjoittelee vastustamaan viettiensä käskyjä. Hän luottaa anteeksipyyntörokotteeseen ja seitsemään kristilliseen hyveeseen. ”Ihminen on enkelin ja elukan äpärälapsi.”
Armo, synti, pyhä, anteeksianto. Yrittäjä ja mediapersoona Jari Sarasvuo käyttää nimeään kantavassa podcastissa toistuvasti kristinuskosta tuttuja sanoja, minkä vuoksi ehdotan hänelle sähköpostitse henkilöjutun tekemistä. Minuutin sisällä hän soittaa.
Sarasvuo lupautuu henkilöjuttuun sillä ehdolla, että saa tavallista laajemman vaikutusvallan artikkelin sisältöön. Se ei käy. Journalistista päätösvaltaa ei luovuteta toimituksen ulkopuolelle. Sovimme, että juttu keskittyy siihen, miten kristilliset käsitteet soveltuvat hänen mielestään itsen ja muiden johtamiseen.
Sarasvuo on valmentanut ihmisiä parempaan työ- ja yksityiselämään noin 30 vuoden ajan. Hänen perustamansa yritysvalmennusyhtiö Trainers’ Housen nettisivuilla kuvataan, että ”Jari ei ole konsultti, vaan insultti – hän loukkaa yleisönsä nykyistä maailmankuvaa, jotta ihmisten ajattelu nousisi uudelle tasolle”.
Jari Sarasvuo kertoo saunamökillään, millainen on huono mielipide
Jari Sarasvuo kutsuu kotiinsa Kauniaisissa. Hän johdattaa saunamökkiin, jonka toisella puolella remontoidaan hänen perheensä liki 700-neliöistä omakotitaloa, koska siellä oli tulipalo vuoden alussa. Mökin toisella puolella sijaitsee hänen toinen talonsa, jossa perhe nyt asuu.
Sarasvuo tarjoaa vihreää teetä ja alkaa puhua.
– Saarnastuolista ei kannata julistaa Jari Sarasvuon vastaisia haista paska -juttuja ja kutsua minua verovälttelijäksi. Se ei kuulu jumalanpalvelukseen.
Sarasvuo on eronnut kirkosta, mutta kertoo surevansa asiaa, koska näkee kirkon tärkeänä henkisen maanpuolustuksen linnakkeena ja arvostaa diakoniatyötä. Sitten tulee mutta.
– En käsitä nykykirkon suhtautumista säästämiseen. Eikö siellä lueta, mitä Raamatussa puhutaan yli varojen elämisestä?
Totean, että kirkko on joistakin liian vasemmistolainen, toisista liian konservatiivinen. Sarasvuo kohottaa kulmiaan.
– Kaikki mielipiteet eivät ole samanarvoisia. Eivät ne vain ole. Jos todellisuudesta ei löydy vahvistusta väitteelle, se on huono mielipide ja pitää ohittaa.
Armolla johtaminen parantaa firman tulosta
Jari Sarasvuo vilkuilee kelloaan ja haastatteluun varattu aika kuluu, joten mennään asiaan.
Olet sanonut, että armo on kaikkien aikojen johtamisinnovaatio. Miten armo parantaa firman tulosta?
– Vaikka kuinka monella tavalla!
Sarasvuo selittää hitaasti ja ydinkohtia toistaen: Ilman armoa ihmiset eivät uskalla tehdä virheitä, eivätkä opi uusia asioita. Armon idea on siinä, että aina saa aloittaa alusta. Armoa kokenut ihminen tuntee tyypillisesti kiitollisuutta ja pyrkii nostamaan tasoaan. Tarve kiitollisuudenvelan maksamiseen on yksi yhteistyön keskeisistä voimanlähteistä.
Ajatteletko todella, että ansaitset kaiken tuon?
On myös toinen asia.
– Jos vähänkään katsoo ympärilleen, niin näkee, että me kaikki saamme enemmän kuin ansaitsemme, Sarasvuo sanoo.
Kysyn, koskeeko väite jokaista. Ajattelen kaltoinkohdeltuja lapsia, köyhyyteen syntyneitä, sodan alle jääneitä ihmisiä, kaikkea kurjuutta. Sarasvuon ääni nousee.
– Esimerkiksi sinä saat enemmän kuin ansaitset. Katso itseäsi! Ajatteletko todella, että ansaitset kaiken tuon?
Täsmennän: En ajatellut itseäni, vaan ihmisiä, joilla… Sarasvuo keskeyttää toteamalla, että tietysti maailmassa on pahuutta. Gazalaiset tai Hamasin uhrit eivät ole ansainneet saamaansa kohtelua. Mutta yleisesti ottaen ihmiset elävät yltäkylläisyydessä, jota eivät ole ansainneet.
Armon käsite kumpuaa Sarasvuosta siitä, että emme ole olemassa itseämme varten. Hän sanoo, että moni hyvinvoivakin ihminen kokee elämänsä surkeaksi, koska keskittyy vain itseensä.
– Ei kaikessa ole kyse sinusta. Sori nyt vaan! Itsekeskeinen ihminen uhriutuu. Minä ja minun tunteeni! Älä nyt viitsi.
Totean, että joku voisi sanoa tuollaista asennetta armottomaksi. Sarasvuo kutsuu kommenttia humanistiseksi. Se kuulostaa haukkumasanalta.
– Nyt on niin, että tämän ajan ihmeajatuksista luopuminen on sivistyksen ehto. Armollisuus on itsensä kadottamista. Antaudu armolle ja heittäydy sen varaan, Sarasvuo sanoo.
Sitten hän lausuu samaan tapaan kuin Jeesus Uudessa testamentissa:
– Joka kadottaa itsensä minun tähteni, hän saa elämän.
Jari Sarasvuo määrittelee pyhiksi asiat, joita ilman ei tahdo elää, mutta jotka eivät ole hänen vallassaan. Niitä ovat hänelle perhe, mielenterveys ja muu terveys, ammattitaito ja toimeentulo.
Seitsemän ikivanhaa hyvän elämän salaisuutta pätee yhä
Mitä pitäisi tehdä, jotta eläisi hyvän elämän?
Jari Sarasvuo sanoo, että kristillinen etiikka antaa kelpo elämänohjeet, ja samantyyppistä ajattelua löytyy muistakin uskonnoista.
Ei kun nyt sinä joudut kuuntelemaan.
Hän siemailee teetään ja puhuu seitsemästä kristillisestä hyveestä. Antiikin filosofiasta nousee neljä niin sanottua kardinaalihyvettä: viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja kohtuullisuus. Niitä täydentävät kristinuskon kolme keskeistä hyvettä usko, toivo ja rakkaus.
Mitä usko sinulle merkitsee?
– Ajattelen, että maailmaa hallitsee laki, jota voima toteuttaa. On olemassa fysiikan lakeja, todennäköisyyden lakeja ja ihmisten välisiin suhteisiin liittyviä lakeja, joilla on käsittämätön selitysvoima.
– Kun Raamatussa kehotetaan esimerkiksi säästäväisyyteen, ystävällisyyteen ja itsekuriin, otan ohjeet hyvin konkreettisesti. Niiden noudattaminen näkyy hyvän elämän kaikkina eri muotoina.
Haastattelu alkaa tuntua raamatuntulkintaa käsittelevältä luennolta. Sarasvuo kertoo esimerkiksi, että toisin kuin kristinuskossa opetetaan, Raamatussa on yhden Jumalan sijaan monta jumalapersoonaa. Hän ei anna keskeyttää itseään kysymyksillä.
– Ei kun nyt sinä joudut kuuntelemaan.
Lopulta Sarasvuo palaa uskoon. Se näkyy hänen elämässään oman vakaumuksen mukaan toimimisena, vaikka palaute ohjaisi muuhun.
– Pitää suostua riskin alle. Pitää mennä kohti kasvavaa epävarmuutta. Elät sen luottamuksen varassa ja samaan aikaan tunnet, että sinusta ei ole siihen.
Nykyajalle tyypillinen synti ohjaa kauneusleikkaukseen
Kuinka vapaasti vakaumuksensa voi valita? Entä jos ihminen pyrkii esimerkiksi saamaan mahdollisimman paljon rahaa, vaikka se tapahtuisi osittain muiden kustannuksella?
– Mitä, muiden kustannuksella?
Jari Sarasvuo vaikuttaa tuohtuneelta.
– Tunnen monta ihmistä, jotka ovat taloudellisesti varsin vapaita. Todella, todella, todella harva on päässyt siihen asemaan ilman, että on tuottanut valtavasti hyötyä muille.
Entä mitä ovat nykyajalle tyypilliset synnit?
Sarasvuo siteeraa viime vuonna menehtynyttä amerikkalaista bisnesmiestä ja miljardööriä Charlie Mungeria: ”Ei maailmaa pyöritä ahneus vaan kateus.”
– Joku on aina nuorempi, nätimpi tai rikkaampi. Sillä toisella on mystisesti parempi ahteri, ja siksi omaa ahteria pitää korjata kauneusleikkauksella Turkissa.
Sarasvuo näyttää muotoilevan käsillään isot rinnat edessään olevaan ilmaan.
– Tämmöinen itsensä muokkaaminen on kateutta ja aisti-ilojen palvontaa. Siinä on minusta usein myös pakonomaisuuden piirteitä.
Sarasvuo nostaa esiin seitsemän kuolemansyntiä ”fantastisena tapana” hahmottaa ihmisen tilaa. Kristinuskon piirissä opetettiin jo keskiajalla, että seitsemän pahetta johtavat ihmisen sielun tuhoon. Ne ovat ylpeys, ahneus, himo, kateus, vihanpito, ylensyönti ja laiskuus.
Pätkäpaasto auttaa vastustamaan viettejä ja kiusauksia
Kilvoitteletko itse erityisesti jonkin asian kanssa?
Jari Sarasvuo rypistää otsaansa ja kertoo avautuneensa mediassa riittävästi jo neljällä vuosikymmenellä. Hän kritisoi muutamaa hänestä aiemmin kirjoittanutta toimittajaa ja huomauttaa, että puhuu tässä haastattelussa kristillisestä etiikasta. Sanon, että minua kiinnostaa Sarasvuo-näkökulma siihen.
Välillä mietin, että miten lapsellinen aikuinen ihminen voi olla!
Sarasvuo huokaa ja vastaa sitten kilvoittelukysymykseen puhumalla kohtuullisuudesta, pidättäytymisestä ja itsekurista. Kurinalaisuus näkyy hänen elämässään pätkäpaastona eli tyypillisenä päivänä 16–18 tunnin taukona ruokailusta.
Sarasvuo keittää lisää teetä ja kertoo, kuinka olennaista paasto on kristinuskossa ja monessa muussa uskonnossa.
– Paastoni liittyy muuhunkin kuin ruokaan. Harjoittelen pidättäytymään itselleni luonteenomaisista jutuista, joita vietit käskevät tekemään. Meissä on kiusauksia ja kuiskutuksia.
– Kun minulla menee hyvin, paastoan. Kun menee huonommin, elän maailman impulssien orjana.
Sarasvuo pyrkii paastossa kohtuullisuuteen. Jos hän matkustaa perheineen, hän ruokailee muiden kanssa samaan aikaan.
– Kurinalaisuudessa ei ole kyse täydellisyyspelistä vaan siitä, mitkä asiat tyypillisesti toteutuvat. Itsekurista ja pidättäytymisestä on hyötyä, mutta jos viet ne liioittelun puolelle, niistä on helvetisti haittaa.
– Holtiton ankaruus on pahasta, liittyy se sitten syömiseen, seksiin tai tienaamiseen.
Sarasvuo on muotoillut kaksi kohtuullisuuteen ohjaavaa ohjetta: Ei niin paljon kuin on mahdollista, vaan niin vähän kuin on tarpeen. Vähän liian vähän on paljon enemmän kuin vähänkin liian paljon.
Hän on ehdoton vain yhdessä asiassa. Koska alkoholinkäyttö ei pysynyt kohtuudessa, hän jätti sen kokonaan runsaat neljä vuotta sitten.
Anteeksipyyntö rokottaa väärin tekemistä vastaan
”Anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.” Isä meidän -rukous puhuttelee Jari Sarasvuota.
– Rukouksessa pyydetään vapautusta omista synneistä. Ei luvata, että en tee enää syntiä, vaan pyydetään armoa, ettei tulisi kiusatuksi. Heti armon jälkeen tulee velvoittava osuus. Pitää myös antaa anteeksi.
– Mitä enemmän yritän toimia vakaumukseni mukaan, sitä enemmän herkistyn sille, miten rikon sitä vastaan. Mikään, mitä yritän tehdä ollakseni uskollinen, ei poista sitä tosiasiaa, että tulen tehneeksi vääryyksiä.
– Kauheinta on, jos väärän teon taustalta paljastuu epätervettä järkeilyä. Tekohetkellä voi ajatella, että tämä on jotenkin perusteltua. Jälkikäteen sitten ihmettelee, mitä ajatteli.
Sarasvuo käyttää anteeksipyynnöstä taloustermejä. Se kasvattaa sosiaalista pääomaa. Lisäksi hän puhuu karmasta. Itämaisissa uskonnoissa keskeisen käsitteen ajatuksena on, että hyvät teot parantavat omia tulevia elinolosuhteita ja itsekkäät teot heikentävät niitä.
Jumalauta kärsin teidän edestänne!
– Uskon tietynlaiseen karmataseeseen. Jos ei koe koskaan olevansa väärässä ja anteeksipyynnön velkaa, karmataseeseen kertyy sellaista kuormaa, mihin kellään ei ole varaa.
Katolisessa kirkossa tavallinen ripittäytyminen sopisi Sarasvuosta yleiseksi käytännöksi myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Hän huomauttaa ”lässyhumanistien” tosin väittävän, että rippituolissa tunnustetaan pahat teot, saadaan ne anteeksi ja palataan saman tien tekemään lisää pahaa.
– Välillä mietin, että miten lapsellinen aikuinen ihminen voi olla! Voi miten kolkuttaa, jos olen tehnyt väärin itselleni tärkeässä asiassa. Ja jos kohtaa loukatun ihmisen kärsimyksen, pyytää oikein katuvaisesti anteeksi ja pyrkii hyvittämään tekonsa, ei tee heti mieli toistaa samaa virhettä.
– Olen huomannut, että anteeksipyytäminen ja -antaminen toimivat kuin rokote. Rokote ei suojaa täydellisesti influenssoilta, mutta se vähentää taudin todennäköisyyttä ja vakavuutta.
Muiden ihmisten veltot ajatukset ärsyttävät
Ärsyttääkö muiden ihmisten hölmöys ja sivistymättömyys välillä sinua?
– Kyllä. Työläännyn siihen, miten velttoihin ajatuksiin ihmiset suostuvat, ja silloin saatan käyttäytyä ärtyneesti.
Miksi puhuttelet podcastissa kuulijaasi rakkaaksi ystäväksi?
Jari Sarasvuo hymyilee vinosti.
– Koska jumalauta kärsin teidän edestänne! Koetan hoitaa omaa sieluanikin, kun yritän suhtautua rakastavasti ihmisiin, joiden eteen teen työtä.
Sarasvuo muistuttaa, että podcastista – tai tästä haastattelusta – ei ole hänelle mitään hyötyä. Hän antaa niihin aikaansa, koska pyrkii venymään muiden puolesta.
– Ihminen on enkelin ja elukan äpärälapsi, aika ristiriitainen olento. Meissä jyllää kaikenmoisia voimia. Puutteeni eivät kerro koko tarinaa minusta. Minä olen monta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mikä on sinun kuolemansyntisi? – Muinainen pahelista sopii edelleen itsensä tutkimiseen
HengellisyysErämaihin vetäytyneiden munkkien luolissa kypsyi 300-luvulla mehevää ihmistuntemusta. Seitsemän kuolemansyntiä eivät vieläkään ole museotavaraa.
