Peppi Pitkätossu, Katto-Kassinen ja Eemeli seikkailevat ruotsalaisen kirjailijan Astrid Lindgrenin kirjoittamissa kirjoissa.
Muistatko kolme kapinallista kestosatuhahmoa? Esittelyssä Peppi Pitkätossu, 79 vuotta, Katto-Kassinen, 69 vuotta, ja Vaahteramäen Eemeli, 61 vuotta
Kesälomalla on aikaa tarttua Astrid Lindgrenin klassikkosatukirjoihin ja lukea niistä lapselle tai lapsenlapselle vaikka monta lukua peräkkäin. Kirjojen tapahtumat voivat johtaa naurunpurskahduksiin ja mielenkiintoisiin keskusteluihin.
Punaiset letit ja pisamat
Peppi Pitkätossun tarina alkoi 1940-luvun alussa, kun Astrid Lindgren keksi kertoa tarinoita sairaana olevalle tyttärelleen. Lindgren kirjoitti tarinat muistiin ja kokosi ne myöhemmin kirjaksi. Pippi Långstrump julkaistiin Ruotsissa vuonna 1945. Peppi Pitkätossu (WSOY) ilmestyi seuraavana vuonna.
Peppi Pitkätossulla on punaiset letit ja pisamia. Hän on 9-vuotias tyttö, joka asuu Huvikumpu-nimisessä isossa omakotitalossa. Peppi nukkuu kengät jalassa ja jalat ovat tyynyn päällä – ei pää. Hänen kanssaan asuvat marakatti Herra Tossavainen ja hevonen, jota Peppi kutsuu toisinaan Pikku-Ukoksi.
Pepin merimiesisä seilaa valtamerillä. Äiti on päässyt enkeliksi taivaaseen. Pepin parhaat ystävät ovat naapurissa asuvat sisarukset Tommi ja Annika. He ovat hyvin kasvatettuja ja kilttejä lapsia.
Peppi viljelee sanallista huumoria, on näsäviisas ja käyttäytyy usein uhmakkaasti, varsinkin itseriittoisia aikuisia kohtaan, mutta hän pitää aina lasten ja heikompien puolta. Peppi on epäitsekäs, oikeudenmukainen ja antelias.
Alkuperäisissä Peppi-tarinoissa on sanoja, joita ei nykyään saa käyttää. Uusimmissa painoksissa ne on korvattu aikaan sopivilla sanoilla.
Komea ja täydellisen pullea
Astrid Lindgrenin Lillebror och Karlsson på taket ilmestyi vuonna 1955. Se julkaistiin meillä nimellä Pikkuveli ja Katto-Kassinen (WSOY) vuonna 1956.
Katto-Kassinen asuu korkealla katolla pienessä talossa ison savupiipun takana. Hän luokittelee itse itsensä komeaksi herrasmieheksi, joka on kaiken lisäksi älykäs ja täydellisen pullea.
Katto-Kassinen tekee mitä haluaa ja on varma siitä, että hän osaa tehdä kaikki asiat parhaiten. Hän ei kunnioita ketään tai mitään – ei ainakaan järjestelmiä. Katto-Kassinen tykkää huijaamisesta. Jos joku tavara katoaa mystisesti tai menee rikki, sitä ei hänen mielestään kannata murehtia, koska tavarat ovat vain aineellisia asioita.
Katto-Kassisen selässä on potkuri, jonka avulla hän lentää. Eräänä päivänä Katto-Kassinen päättää laskeutua tavallisessa perheessä asuvan yksinäisen Pikkuveljen huoneeseen. Kun Pikkuveli tutustuu kujeilevaan ja kurittomaan Katto-Kassiseen, hänen elämänsä muuttuu jännittäväksi. Pikkuveli oppii lentävältä ystävältään monia asioita elämästä ja ystävyydestä.
Katto-Kassinen oli erityisen suosittu hahmo Neuvostoliitossa. Siellä useiden perheiden kirjahyllystä löytyi ainakin nämä kaksi: Katto-Kassinen-kirja ja Raamattu.
Valkoinen tukka ja siniset silmät
Enkelin näköisen Vaahteramäen Eemelin tarina syntyi Astrid Lindgrenin maanviljelijäisän lapsuusmuistoista. Eemeli juhli viime vuonna kuusikymppisiään, sillä Emil i Lönneberga ilmestyi vuonna 1963. Vaahteramäen Eemeli (WSOY) julkaistiin vuonna 1970.
Valkotukkainen ja sinisilmäinen Eemeli asuu maatilalla Kissankulmassa. Eemelin perheeseen kuuluvat äidin ja isän lisäksi pikkusisko Ida sekä tilan työntekijät Aatu-renki ja Liina-piika.
Eemeli on luova ja älykäs pikkupoika, joka keksii metkuja. Pahantahtoinen hän ei ole, itsepäinen kyllä. Eemelillä on ystävällinen luonne, eikä hän kestä nähdä kenenkään kärsivän. Eemeli haluaa tehdä mitä tahansa auttaakseen muita ja usein juuri silloin sattuu ja tapahtuu.
Eemelin kiukustunut isä huutaa lujaa ja pitkään ”Eemeli”, kun jokin metku tulee ilmi. Silloin poika joutuu verstashuoneeseen miettimään, mitä tuli tehtyä.
Mutta ei Eemelin aika käy pitkäksi verstashuoneessakaan, sillä siellä istuessaan hänellä on tapana veistellä puu-ukkoja. Loppujen lopuksi Eemelistä kasvaa kelpo aikuinen ja hän pääsee kunnalliseen tehtävään puheenjohtajaksi.
Vaahteramäki on ruotsinkielisissä Eemeli-kirjoissa Lönneberga, jonka niminen kylä, kirkko ja seurakunta on oikeasti olemassa Smoolannin maakunnassa Ruotsissa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tiedätkö jo nämä viisi rohkeaa naista? – Lastenkirja nostaa sankarilliset suomalaisnaiset esikuviksi
Hyvä elämä”Katsotaan, mitä se yksi tyttö voi tehdä” sanoi Riikka Karppinen, kun nousi vastustamaan ylikansallista kaivosyhtiötä.
