Syyskuussa julkaistu Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) valmistui yhteisörahoituksella ja joukkovoimalla.
Tiedätkö jo nämä viisi rohkeaa naista? – Lastenkirja nostaa sankarilliset suomalaisnaiset esikuviksi
”Katsotaan, mitä se yksi tyttö voi tehdä” sanoi Riikka Karppinen, kun nousi vastustamaan ylikansallista kaivosyhtiötä.
Anna Emilia Laitinen piirsi saamelaisen aktivistin ja kirjoittajan Ásllat-Mihku Ilmára Mika Petran eli Petra Laitin.
"Auringon ja luonnon lapsi, ihan niin kuin muutkin saamelaiset", Laitia kuvataan Inton uudessa lastenkirjassa Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Kirja nostaa esiin eri vuosikymmeniltä 60 rohkeaa suomalaista naista, sekä eläviä että kuolleita. Kirkko ja kaupunki esittelee viisi tuntemisen arvoista naista, jotka parantavat parhaillaan maailmaa vähemmistöjä ja luontoa puolustamalla.
Saamenmaalta Helsinkiin opiskelemaan muuttanut saamelainen aktivisti jaksaa selittää väsymättä mitä saamelaiset ovat (Euroopan ainoa alkuperäiskansa) ja mitä he haluavat (moni tahtoo taata perinteisten elintapojen jatkuvuuden ja olla rauhassa).
Laiti on matkustellut 21-vuotiaasta ympäri maailmaa YK:n alkuperäiskansanuorten foorumin nuorisoraportoijana ja pitänyt kansansa puolta niin televisiossa, lehdissä kuin koulukirjassakin. Hän myös bloggaa. "Toisia Petran aktiivisuus ärsytti. Häntä alettiin kiusata ja haukkua verkossa. Onneksi moni myös puolusti Petraa ja kertoi oppineensa häneltä valtavasti saamelaisuudesta", kirjassa kerrotaan.
Vuonna 1995 syntynyt Laiti on sanonut: "Työni on pääasiassa kannanottoja, ei nyrkki pystyssä heilumista. Siinä on kyse perusoikeuksien toteutumisesta: vaikka oikeudesta käydä hammaslääkärissä omalla äidinkielellä."
Ihmisoikeuksien puolustaja, järjestöneuvos Liisa Kauppinen viittoo Milena Huhdan kuvassa.
Vuonna 1939 syntynyt Kauppinen tajusi vasta ensimmäisenä koulupäivänään, ettei kuule. Hän oppi viittomakieltä muilta lapsilta ja viittoi heille salaa sen, mitä oli saanut opetuksesta selville opettajan huulilta lukemalla.
"Vanhempana Liisa kuuli erään virkamiehen sanovan, että kuuroilla lapsilla ei ollut kykyä oppia. Liisa ymmärsi, että virkamies ei tiennyt kuuroista ihmisistä mitään. Kuurot lapset voivat oppia aivan yhtä hyvin kuin muutkin lapset, jos heidän kanssaan käytetään viittomakieltä", kirja kertoo.
On Kauppisen ansiota, että opettajan on nykyään hallittava viittomakieli ennen kuin hän voi opettaa kuulovammaisia. Järjestöneuvos Kauppinen on onnistunut kohentamaan kansainvälisesti muidenkin vammaisten oikeuksia lempeällä ja sitkeällä neuvottelutyylillään, ja hän on saanut YK:n ihmisoikeuspalkinnon ensimmäisenä pohjoismaalaisena.
Maija Hurmeen tulkinta poliitikko Pazilaiti Simayijiangista.
Täytettyään 14 vuotta Simayijiang alkoi käyttää huivia. Kiinassa uskontoja ei voinut harjoittaa vapaasti, mutta Helsingissäkin huivipäistä tyttöä haukuttiin ja tönittiin. "Käytän huivia, koska se korostaa sitä, kuka olen – ja vapautta tehdä itse omat valintani", Simayijiang on kommentoinut.
Vuonna 1998 syntynyt Simayijiang haluaa olla muuttamassa maailman sellaiseksi, että jokainen voi olla siellä oma itsensä. Siksi hän oli perustamassa Feminististä puoluetta, jonka varapuheenjohtajana toimii.
Laura Hynninen ikuisti ympäristöaktivisti Riikka Karppisen.
Kun Karppinen täytti kymmenen, suolle ilmestyi valtavia kairauskoneita etsimään arvokkaita metalleja, kuten kuparia. "Koska aikuiset eivät tehneet mitään, Riikka päätti toimia. 15-vuotiaana hän lähti Helsinkiin toista kertaa elämässään, tapaamaan kansanedustajia ja ministereitä," kirjassa kerrotaan.
Vielä on auki, tuleeko Viiankiaavalle kaivos vai ei. Yhtiön johtaja on sanonut, että hanketta vastustaa vain yksi tyttö. "Katsotaan, mitä se yksi tyttö voi tehdä", Karppinen kommentoi.
Aktiivinen Karppinen hoitaa myös monia luottamustoimia. Hän on esimerkiksi Sodankylän kunnanvaltuutettu, ja kausi Varusmiesliiton ensimmäisenä naispääsihteerinä päättyi tänä vuonna. Karppinen opiskelee Helsingissä.
Ihmisoikeuksien puolustaja Janette Grönfors pääsi lastenkodista pitkälle Linda Bondestamin kuvassa.
Isompana lapsena Grönfors sai kasvattiäidin, joka patisti häntä opiskelemaan ja tekemään ankarasti töitä, ja kasvattimummun, joka opetti huolehtimaan hädänalaisista. Niin Grönfors oli tottunut tekemään laitoksessakin, jossa lapset huolehtivat toisistaan. Sillä tiellä hän on yhä.
Vuonna 1966 syntynyt Grönfors on työskennellyt romanien ja muiden vähemmistöjen aseman parantamiseksi kotimaassa ja muualla Euroopassa. "Enkä pelkää olla puheissani väärässä, mutta uskallan ollan oikeassa", hän on sanonut.
Päälähde: Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan.
Korjattu Petra Laiti saamelaiseksi inarinsaamelaisen sijaan.
Keitä ovat kirkon sankarinaiset?
Sankaritarinoita tytöille esittelee kaksi poikkeuksellista kirkon naista. Mukana on itseoikeutetusti Irja Askola, joka oli ensimmäinen Suomen luterilaisen kirkon piispaksi päässyt nainen. Hänet tunnetaan naispappeuden puolesta taistelijana, joka on ajanut myös samaa sukupuolta olevien parien kirkollista siunaamista ja hyvää kohtelua turvapaikanhakijoille. Askola on sanonut: "Hyvän tekeminen kannattaa aina, sillä se tekee hyvää myös ihmiselle itselleen."
Toinen sankari on Suomen ensimmäinen avoimesti transsukupuolinen pappi Marja-Sisko Aalto, joka ryhtyi julkisesti sukupuolenkorjausprosessiin kymmenen vuotta sitten. "Totuus tekee vapaaksi", hän on sanonut.
Kolme uutta kirjaa kotimaisista roolimalleista
Taru Anttosen ja Milla Karppisen toimittama Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) on joukkorahoitettu teos, joka esittelee myös vähemmän tunnettuja, rohkeita suomalaisia naisia eri vuosikymmeniltä. Sillä on 24 kirjoittajaa ja 41 kuvittajaa.Teoksen esikuva on viime vuonna ilmestynyt Iltasatuja kapinallisille tytöille (S&S), joka sisältää kertomuksia inspiroivista naisista ympäri maailmaa. Suosittu iltasatukirja on saanut kaksi muutakin kotimaista seuraajaa: Elina Tuomen Itsenäisiä naisia (S&S 2018) sekä Iida ja Riikka Salmisen Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa (S&S 2018).
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Muistatko kolme kapinallista kestosatuhahmoa? Esittelyssä Peppi Pitkätossu, 79 vuotta, Katto-Kassinen, 69 vuotta, ja Vaahteramäen Eemeli, 61 vuotta
Hyvä elämäKesälomalla on aikaa tarttua Astrid Lindgrenin klassikkosatukirjoihin ja lukea niistä lapselle tai lapsenlapselle vaikka monta lukua peräkkäin. Kirjojen tapahtumat voivat johtaa naurunpurskahduksiin ja mielenkiintoisiin keskusteluihin.
