Nenonen: Huonojen uutisten keskellä tarvitaan taidetta ja hiljaisuutta
Ruuturiippuvuuteni keskellä olen kaivannut takaisin teini-ikäistä itseäni, joka kesti paremmin hitaita ajatuksia kuin nykyinen keski-ikäinen.
Miten ihminen jaksaa elää kyynistymättä ja toivoaan menettämättä? Elämäntaito-oppaiden julkaisutiheyden perusteella moni miettii tätä. Nihilisti sanoisi, että ei ole pakko ylläpitää toivoa, vielä vähemmän pöhinäpuhetta tai katteetonta optimismia. Mutta toivo on silti ihmisen psyykelle luontaista, halusi sitä tai ei. Tämän hetken ja tulevaisuuden toiveidemme väliin heittyy ihmiselon piukea jänne, jolle koko olemisen mieli ripustetaan. Toivon säilyttäminen on siksi perusteltua.
Moni tuttu on todennut, että nykyään on vaikea lukea kirjoja. Uutiset vilisevät, ruudut välkkyvät, some laulaa. Rytmi on kiihkeä, mutta oma keskittyminen lähestyy kultakalan tasoa.
Oman ruuturiippuvuuteni keskellä minussa on tapahtunut joku havahtuminen. Olen miettinyt, mihin katosi se teinipoika, joka kahlasi kotikuntansa kirjaston kaikki hyllyt läpi, hautautui pinoineen kodin vintille ja eli parasta elämäänsä. Olen kaivannut häntä takaisin, sillä hän kesti paremmin hiljaisuutta ja hitaita ajatuksia kuin tämä nykyinen keski-ikäinen.
Ehkä maailma tarvitsee enemmän eheyttäni kuin ehdottomuuttani.
Vaikka terroriteot on helppo tuomita, en saa muodostettua mielipidettä esimerkiksi Lähi-idän uudesta sodasta. Moni näyttää saavan. Minulle koko sotku kertoo vain maailman sotkuisuudesta: tiheässä verkosta, jossa räpistelevät ihmisten pyyteet, kulttuurit, uskonnot, moraalit, suurvaltapolitiikka ja korttelitason ongelmat. Olisi kai helppo valita puolensa, mutta en pysty.
Sen sijaan tajuan, että pysyn sisäisesti ehyempänä kun luen kirjoja, käyn valokuvanäyttelyissä ja istun hiljaa pyhässä tilassa. Ehkä maailma tarvitsee enemmän eheyttäni kuin ehdottomuuttani. Hyvä taide ja riittävä hiljaisuus ovat parhaita lääkkeitä sieluun kerääntyvää saastaa, kuten asioiden yksinkertaistamista, pahuuden ulkoistamista, perspektiivien katoamista ja kritiikitöntä itseensä uskomista, vastaan. Taide katsoo maailmaa vinosti ja vinosta se vilkuilee myös omia totuuden patsaita ja perustuksiani.
Vinkkini tälle viikolle: Hakeudu hyvän taiteen luokse. Lue hitaasti oikeita kirjoja. Tuijota tyhjyyksiin.
Kirjoittaja on valokuvaava aikuisopiskelija, yrittäjä ja helsinkiläinen pappi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Digiasiantuntija ei rajaisi nuorten nettiaikaa – ”Väitän, että verkon sisällöstä 90 prosenttia on hyvää”
Hyvä elämäDigimaailman haitoista ollaan huolissaan, mutta haitat eivät ole koko totuus. Jarno Alastalo ja Kaisa Vuorinen puhuvat Espoonlahden kirkolla nuorista ja digimaailmasta.
