null Suomen Lukiolaisten Liitto: Sukupuolineutraalius vahvistuu vanhojentansseissa – tytöttely ja pojittelu ovat jäämässä historiaan

Enemmistö lukiolaisista on tyttöoletettuja. Etu-Töölön lukion vanhojenpäivätanssit järjestettiin Töölön Kisahallissa vuonna 2023. Lehtikuva / Vesa Moilanen

Enemmistö lukiolaisista on tyttöoletettuja. Etu-Töölön lukion vanhojenpäivätanssit järjestettiin Töölön Kisahallissa vuonna 2023. Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ajankohtaista

Suomen Lukiolaisten Liitto: Sukupuolineutraalius vahvistuu vanhojentansseissa – tytöttely ja pojittelu ovat jäämässä historiaan

Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai tietää, että jotkut tytöt jättävät vanhojentanssit väliin, koska heille ei riitä poikia tanssipartnereiksi. Toiset nauttivat aiempaa vapaammasta roolijaosta.

Sukupuolineutraalius on nousussa vanhojentansseissa, kertoo Suomen Lukiolaisten Liiton uusi puheenjohtaja August Kiattrakoolchai.

– Trendi näkyy sukupuolirooleja rikkovassa pukeutumisessa ja termeissä. Tansseissa puhutaan viejästä ja seuraajasta poika–tyttö-jaon sijaan.

Taideaineisiin erikoistuneet lukiot ovat tunnettuja vanhojen tapojen uudistamisesta. Kiattrakoolchai itse tanssi vanhat kakkosluokkalaisena Ressun lukiossa vuonna 2022 ja jo ysiluokkalaisena Töölön yhteiskoulun lukiossa, jossa tansseihin kaivattiin lisää viejiä.

– Niissä meno oli aika perinteistä.

Pojat ovat lukio-opetuksessa vähemmistö. Isojen kaupunkien suosituimmissa lukiossa heitä on usein kolmannes tai sitäkin vähemmän.

Kiattrakoolchai tietää, että jotkut tytöt jättävät vanhojentanssit väliin, koska heille ei riitä poikia tanssipartnereiksi. Toiset nauttivat aiempaa vapaammasta roolijaosta.

– On myös poikaoletettuja mekoissa, ja se on täysin okei.

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai pitää vanhojentansseja lukiolaisuuden merkkijuhlana. Kuva Eemeli Hintsanen

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai pitää vanhojentansseja lukiolaisuuden merkkijuhlana. Kuva Eemeli Hintsanen

Poikien vähyys on vain yksi syy olla tanssimatta. Kiattrakoolchai luettelee lisää syitä: tunne siitä, ettei kuulu muiden joukkoon, tanssia vieroksuvaan uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen, maksullista tanssiaisperinnettä vastustava ideologia ja rahojen vähyys. Tanssiaisiin osallistuminen maltillisella budjetilla on Kiattrakoolchaista normalisoitumassa.

– Silti moni nuori kokee painetta asiasta.

Vanhojentansseihin valmistautuminen maksaa 200–300 euroa, jos frakin vuokraus ja parturikäynti riittävät. Valmiiksi sopivan puvun omistaja voi pärjätä ilman mitään extramenoja.

Mikäli ostaa tai teettää itselleen 400–700 euroa maksavan mekon, ottaa suihkurusketuksen, rakennekynnet ja ripsenpidennykset sekä teettää meikin ja kampauksen ammattilaisella ja täydentää kokemusta vielä limusiinikyydillä, tasokkaalla illallisella ja risteilyllä, kulut nousevat helposti pitkälti yli 1000 euroon.

Lukio-opetus on maksutonta, mutta harva viitsii tanssia arkivaatteissa juhla-asuisten lukiotovereiden joukossa. Kiattrakoolchai kertoo, että jotkut boikotoivat vanhojentansseja solidaarisuudesta niitä kohtaan, joilla ei ole tansseihin varaa.

Lehtikuva / Hanna Matikainen

Lehtikuva / Hanna Matikainen

Sitten on myös opiskelijoita, jotka puristavat lukion kahteen vuoteen. Heillä ei ole aikaa mihinkään ylimääräiseltä tuntuvaan.

Valtaosa lukion kakkosluokkalaisista kuitenkin juhlii joka vuosi hetkeä, jolloin abiturientit ovat lähteneet penkkarien kautta lukulomalle ja kakkosista on tullut koulunsa vanhimpia. Yleisin tanssipäivä on 9. helmikuuta.

– Vanhojentanssit ovat lukiolaisuuden merkkijuhla.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.