Suomenlinnan kirkko rakennettiin alun perin ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi. Itsenäistymisen jälkeen kirkosta tuli pelkistetympi ja luterilainen.
Suomen suurinta kirkonkelloa soitetaan viikonloppuna Suomenlinnassa – Moskovassa tehty kello painaa yli 6 000 kiloa
Suomen suurinta kirkonkelloa ja kirkon alkuperäistä kellosarjaa vastaavaa kellosarjaa soitetaan tavalla, jota on kuultu saarella viimeksi vuonna 1918.
Suomenlinnan asukkaat ja siellä vierailevat saavat sunnuntaina 1. syyskuuta kuulla jotakin poikkeuksellista, kun Suomen suurinta kirkonkelloa ja kirkon alkuperäistä kellosarjaa vastaavaa kellosarjaa soitetaan tavalla, jota on kuultu saarella viimeksi vuonna 1918. Kello 13.30 alkavan kirkonkellokonsertin jälkeen vietetään Suomenlinnan kirkon 170-vuotisjuhlamessua.
Kellojensoittoa harjoitellaan lauantaina, joten poikkeuksellista soittoa voi kuulla Suomenlinnassa jo silloin. Soittajana on kirkontorniteknikko Supavit Nummelin ystävineen.
– Tämä on mahtavaa, odotan tilaisuutta valtavasti. Olen soittanut Suomenlinnan kelloa kaksi kertaa testimielessä, mutta nyt pääsen soittamaan sitä ensimmäistä kertaa kellosetin kanssa.
– Näissä varuskuntakirkoissa on ollut omanlaisensa kellosarjat. Luvassa ei ole ihan sataprosenttisesti samanlaista soittoa kun vuonna 1918 kuultiin, mutta mukailen sitä tyyliä. Se oli sellaista aika raffia, hieman jopa kovakouraista, rytmikästä ortodoksista kellojensoittoa, Nummelin kuvailee.
Massiivinen kirkonkello sijaitsee erillisessä tapulissa.
Erillisessä tapulissa sijaitseva Suomenlinnan kirkon kello on valmistettu Moskovassa, ja se painaa 6 683 kiloa. Suomessa se on maan suurin kirkonkello, mutta maailman mittakaavassa vielä pieni: Supavit Nummelin on soittanut Saksassa 20 000 kiloa painavaa kelloa.
Suomenlinnan kirkko rakennettiin palvelemaan silloista Viaporin varuskuntaa. Kirkko vihittiin 30. elokuuta 1854 pyhäksi korotetun Novgorodin ruhtinaan Aleksanteri Nevskin muistolle. Tuolloin rakennuksessa oli viisi tornia liekkikupoleineen.
Suomenlinnan kirkonkello ja Supavit Nummelin yhdessä työkaverinsa Jimi Järvisen kanssa.
Suomen itsenäistymisen jälkeen 1918 kirkko takavarikoitiin, ja siitä tuli senaatin päätöksellä evankelis-luterilainen sotilaskirkko. Ortodoksisuuteen viittaavat piirteet, kuten pääkupolin liekinmuoto, poistettiin. Uudelleen kirkko vihittiin vuonna 1929. Laiva- ja lentoliikennettä palveleva majakkavalo sijoitettiin tornin huipulle samana vuonna.
Puolustusvoimat luovutti rakennuksen Helsingin evankelis-luterilaisille seurakunnille vuonna 1960. Kirkko vihittiin korjaustöiden jälkeen uudelleen käyttöön helmikuussa 1964. Nykyään se on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan käytössä.
Yleisöä kehotetaan varautumaan sunnuntain kirkonkellokonserttiin korvatulpilla. Ääni saattaa kantautua kauaskin.
– On tuulesta ja säästä kiinni, kuinka kauas. Ison kellon moukuna saattaa hyvinkin kuulua Helsingin keskustaan asti. Me emme kuitenkaan soita isoa kelloa ihan niin kovaa kuin sitä voisi soittaa, koska katsojat ovat vieressä, Nummelin sanoo.
Suomenlinnan kirkonkello. Kellon alla rannikkotykistörykmentti I:n miehiä. Kuva on mahdollisesti otettu rannikkotykistörykmentti I:n täyttäessä 10 vuotta ja Suomenlinnan linnoituksen täyttäessä 180 vuotta vuonna 1928.
Kellojen soittoa ja historiakatsaus
Kirkonkellokonsertti Suomenlinnan kirkon pihalla su 1.9. klo 13.30. Kirkontorniteknikko Supavit Nummelin ystävineen soittaa Suomen suurinta kirkonkelloa ja joukkoa muita konserttikelloja, jotka hän tuo mukanaan saareen.
Konsertin jälkeen vietetään Suomenlinnan kirkon 170-vuotisjuhlamessua klo 14. Messun päätteeksi juodaan kirkkokahvit sään salliessa ulkona ja klo 16 saadaan katsaus kirkon historiaan ja nykyhetkeen aluepappi Yrjö Ikosen johdattelemana. Suomen ortodoksista kirkkoa edustaa juhlassa Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen.
Juttua korjattu 30. elokuuta kello 12.55. Termi sipulikupoli korjattu liekkikupoliksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kauniaisten kirkossa soivat nyt virtuaaliset kirkonkellot – ”Ne kuulostavat niin aidoilta, ettei eroa melkein edes tunnistaisi’
AjankohtaistaKauniaisten kirkossa haluttiin vaalia kirkonkellojen soiton perinnettä, kun toisessa kellotapulissa aloitettiin kuntotarkastus. Ratkaisuna käyttöön otettiin virtuaalisesti soitettavat kirkonkellot.
