Ultrajuoksu vie Heikki Lehden meditatiiviseen tilaan – hän juoksee myös omilla pyhiinvaelluksillaan
Pyhiinvaellukselle voi lähteä ihan lähelle. Matkanteossa yhdistyvät liike, luonto ja ajatuksille tilaa antava hiljaisuus. Tätä mieltä on ultrajuoksija ja pappi Heikki Lehti.
Pyhiinvaellukset kuuluvat kaikkien suurten uskontojen perinteeseen. Pyhiinvaellukselle omaan lähiympäristöön voi lähteä myös hitautta kaipaava ja luonnosta nauttiva nykyihminen.
Espoossa seurakunnat ovat suunnitelleet vaellusreitin, jonka voi aloittaa vaikkapa tällaisen ajatuksen saattamana:
Piirrä maahan viiva, astu sen yli, jätä taakse häly.
Moni kaipaa kiireen ja ärsyketulvan tilalle hitautta ja hetkiä, joissa ei tarvitse suorittaa. Etenkin nuoret aikuiset haluavat harjoittaa hengellisyyttä itsekseen, omassa rauhassa. Silti hengellisyyteen voidaan toivoa tukea.
– Pyhiinvaellus voi toimia ihmisille, joille luonnossa oleminen omassa tahdissa on tapa hiljentyä, sanoo pastori Heikki Lehti.
Hän työskentelee pyhiinvaellusten parissa Espoon seurakuntayhtymässä.
Pyhiinvaellukselle lähtemiseen voi löytää monta hyvää syytä. Pyhiinvaellus on liikkeessä ja luonnossa olemista. Reitillä tai sen päätepisteessä vieraillaan perinteisesti pyhillä paikoilla.
– Pyhiinvaellus on aina tilan luomista hiljaisuudelle. Hiljaisuuteen voi kuulua rukous tai meditaatio, jos ne itselle sopivat, Heikki Lehti toteaa.
Kirkossa pyhiinvaellukset ovat nousseet viime vuosina pieneksi ilmiöksi. Turkuun on perustettu Pyhiinvaelluskeskus, joka toimii hiljaisuuden paikkana ja pyhiinvaellusten infokeskuksena.
– Pyhiinvaellukset ovat kirkon sovellus luontohyvinvoinnin trendistä, Lehti sanoo.
Hän toteaa, että jo lyhyet luonnossa vietetyt hetket lisäävät hyvinvointia. Pyhiinvaellukset ovat kirkolle luonteva tapa kutsua ihmisiä luontoon, sillä vaellukset ovat kuuluneet kristinuskoon vuosisatoja.
Pyhiinvaellukset tuovat hengellisyyteen myös aistillisuutta, joka Lehden sanoin on ollut luterilaisuudessa ”varjojen mailla”.
Espoon seurakuntien suunnittelema uusi pyhiinvaellusreitti myötäilee Kuninkaantietä, joka yhdisti 1300-luvulta alkaen toisiinsa Ruotsin valtakunnan itä- ja länsiosia. Turusta Viipuriin kulkeva tie kuuluu vanhaan espoolaiseen kulttuurimaisemaan.
Pyhiinvaeltajia ohjataan kulkemaan pääosin rauhallisia ulkoilureittejä. Heikki Lehti luettelee matkan varrelle sijoittuvia helmiä: Glimsinjoen varren suojellut metsät, entisajan maalaiselämään johdattava Talomuseo Glims, 1700-luvun miljööseen vievä Bembölen kahvitupa ja jalopuut Träskändan kartanopuistossa.
Reitti alkaa Vantaan ja Espoon rajalla sijaitsevalta Linnaisten kartanolta ja päättyy Espoon tuomiokirkolle.
– Reitillä on varsinkin keväällä ja kesällä tosi kaunista, Lehti sanoo.
Jos 13 kilometrin reitille haluaa lisää pituutta, Lehti kehottaa liittymään vantaalaiseen pyhiinvaellusmaisemaan ja aloittamaan matkanteon Pyhän Laurin kirkolta. Jos puolestaan haluaa kulkea lyhyemmän matkan, reitiltä voi valita minkä tahansa etapin.
Lehdellä on myös pitkän tähtäimen haave: hän haluaisi, että ohjattu pyhiinvaellusreitti ulottuisi kirkolta kirkolle halki Uudenmaan.
– Meillähän on kivikirkkojen rivi Porvoosta Karjaalle!
Omilla pyhiinvaelluksillaan Heikki Lehti etenee juosten. Metsäpoluilla taitetut ultrapitkät matkat ovat hänelle vastapainoa arjen kiireille.
Lehti tietää, että juokseminen ei vastaa monen käsitystä pyhiinvaelluksesta. Sen mielletään olevan ennemmin hidasta jalkapatikkaa. Juokseminen on kuitenkin Lehdelle hengellinen kokemus.
– Siinä on oma meditatiivisuutensa, kun juoksee 50 tai 60 kilometriä putkeen.
Pian Lehti saa liikuttavakseen lisää kilometrejä.
Seurakunnat haastavat kaikkea kansaa pyhiinvaellusreitille sunnuntaina 28.4. Kävellyt kilometrit lasketaan yhteen, ja Lehti on myöhemmin luvannut liikkua vastaavan matkan juosten ja pyöräillen. Se, meneekö Lehdeltä matkan selättämiseen viikko vai koko kesä, riippuu espoolaisten vaeltajien aktiivisuudesta.
Paikallisista yrityksistä ja yksityishenkilöistä on määrä etsiä sponsorit, jotka lahjoittavat Yhteisvastuukeräykselle rahaa jokaisesta Lehden liikkumasta kilometristä.
Luonnossa hiljentyäkseen ei tietenkään tarvitse lähteä pyhiinvaellusreitille. Hiljentyä voi missä ja milloin vain, ja sen tueksi seurakunnat ovat julkaisseet ideapankin, joka avaa luontohengellisyyden näkökulmia.
Pankki sisältää viriketekstejä, joita voi lukea tai kuunnella. Matkan varrelta kehotetaan keräämään sanoja, värejä, valoja tai ääniä.
Heikki Lehteä puhuttelee luonnossa se, että hän on siellä aina vierailija.
– Luonnossa oleminen muistuttaa siitä, että maailmassa on kyse jostain muusta kuin minusta.
Kävele avusta totta -vaellus Linnaisten kartanolta Espoon tuomiokirkolle 28.4. kello 10–16. Katso lisätietoa tästä.
Pyhiinvaelluksille pääsee Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla
Espoossa valmiita pyhiinvaellusreittejä ovat Vantaan Linnaisista Espoon tuomiokirkolle kulkeva reitti ja Pieni luontopyhiinvaellus Nuuksiossa. Peikon patikka -reitti Velskolassa avataan kesällä. Espoon seurakunnat järjestävät myös ohjattuja pyhiinvaelluksia, joista löytää tietoa seurakuntien verkkosivuilta. Pohjois-Espoossa järjestetään seuraava Pieni pyhiinvaellus 11.5. Ilmoittautuminen viimeistään 3.5.
Myös Helsingissä pääsee mukaan ohjatuille pyhiinvaelluksille. Pyhiinvaellukset Itä-Helsingissä vievät merelle, metsiin ja kaupunkiluontoon.
Suunnitellulle pyhiinvaellusreitille voi lähteä niin ikään Vantaalle. Tarjolla ovat muun muassa Storträskin luontopyhiinvaellus Sipoonkorvessa, Muraalipyhiinvaellus Myyrmäessä sekä Kirkolta kirkolle -reitti Tikkurilasta Pyhän Laurin kirkolle. Lisätietoa Vantaan luontopyhiinvaellusreiteistä löytyy täältä.
Pyhiinvaellusreittejä voi hakea Citynomadi-sovelluksesta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Irti arjesta saariretriitissä – Stina Huiman mukaan Jumala puhuttelee meitä myös luonnon kautta
HengellisyysPappi Stina Huima ohjaa Räfsön saaressa saariretriittiä, jossa meri ja luonto kutsuvat hiljaisuuteen.