Vegaanit syövät esimerkiksi vihanneksia, hedelmiä, juureksia, palkokasveja, siemeniä, pähkinöitä ja viljatuotteita.
Viral Vegans -eläinoikeusjärjestön luova johtaja Pavel Tahkovuori kertoo viisi syytä, miksi kannattaisi ryhtyä vegaaniksi
Vegaani ei syö mitään eläinperäisiä raaka-aineita.
1. Eläimet tuntevat kipua
– Minä en syö lihaa enkä kanamuna- ja maitotuotteita siksi, että eläimiä kasvatetaan luonnottomissa olosuhteissa ja ne teurastetaan kivuliailla menetelmillä. Suomessa eläin tainnutetaan yleensä kaasulla, joka polttelee voimakkaasti hengitysteitä. Voimme kuvitella, miltä se tuntuu.
Suurin ongelma on se, että eläimet on ylijalostettu sairaiksi, niin kuin esimerkiksi koiraroduista mopsi ja bulldoggi. Näemme, että niillä on hengitysongelmia. Toisilla koiraroduilla on taas liian pieni kallo aivoille.
Siinä missä lemmikkieläimiä jalostetaan ulkonäköpiirteiden vuoksi, syötäväksi kasvatetuille eläimille halutaan kasvattaa isot lihakset. Mutta mitä enemmän esimerkiksi broilereilla on kiloja ja mitä nopeammin ne kasvavat, sitä raskaampaa se on niiden ruumiille. Ennen teurastusvaihetta erilaisiin terveysongelmiin Suomessa kuolee noin kaksi miljoonaa broileria.
Jos sinulle sanotaan ravintolassa, että tässä on eläimen lihaa, ole hyvä, niin haluaisitko tietää, minkä eläimen lihaa se on? Pystyisitkö syömään koiran, pöllön, sian tai hevosen lihaa?
Jos ei pysty syömään kaikkia eläimiä, niin mitä erityistä niissä eläimissä on, jotka eivät päädy syötäväksi? Tai mitä sioilla, lehmillä ja broilereilla on tai ei ole, kun ne päätyvät lautaselle? Miksi me erottelemme eläimiä? Kaikki eläimet kuitenkin tuntevat kipua, ja niillä on tunteet.
2. Ympäristöstä täytyy pitää huolta
– Olen sitä mieltä, että vegaaniruokavalio olisi jokaiselle erittäin helppo tapa vähentää ilmaston muutokseen vaikuttavia päästöjä. Tutkimusten mukaan nämä päästöt jopa puolittuvat, jos siirtyisimme nykyisestä lihaa sekä kananmuna- ja maitotuotteita sisältävästä ruokavaliostamme suomalaiset ravitsemussuositukset täyttävään kasvispohjaiseen ruokavalioon.
Kysymys ei ole pelkästään päästöistä ja ilmakehästä vaan myös Itämerestä. Meillä on luonto, jota pitää suojella. Usein sanotaan, että miksi minä tekisin mitään, kun maailmassa on Yhdysvallat ja Kiina, joiden ilmastoteoilla on todellista vaikutusta. Mutta ei Kiinasta löydy Itämerta, eikä meidän viljelymaatamme. On tärkeää säilyttää ne hyvässä kunnossa.
Kun eläinten elintila muuttuu yhä kuumenevan ilmaston vuoksi, se aiheuttaa lajikatoa. Meiltä häviää eläimiä ja kasveja sekä muita eliöitä.
Villieläinten määrä ympärillämme hupenee, mutta broilereiden määrä kasvaa. Kun meillä on yhä enemmän eläimiä kasvatettavana, tarvitsemme yhä enemmän rehua, ja sen kasvattaminen pelloilla vie elintilaa villieläimiltä.
Jos haluamme varmistaa, että Suomessa pystytään mahdollisimman helpoilla ja vähillä resursseilla tuottamaan tulevaisuudessakin ruokaa, on pidettävä huolta siitä, että ruoantuotantomme tuottaa mahdollisimman vähän harmia ympäristölle.
3. Kroppa ei kaipaa lihaa
– Terveys on meille kaikille tärkeä asia. Valitettavasti ruoat, joita me suomalaiset rakastamme eli liha ja makkara eivät ole hyväksi kropalle. Meillä on jo nykyisen ruokavaliomme aikaansaamat sydän- ja verisuonitaudit. Tutkimuksissa on löydetty yhteys suuren lihankulutuksen ja korkean kuolleisuuden välillä. Lihan syömisen on huomattu lisäävän myös esimerkiksi paksusuolisyövän riskiä.
Kasvipohjainen ruokavalio voi pienentää merkittävästi kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolien pitoisuutta veressä. Lihan jättäminen ruokavaliosta pois alentaa myös riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Nämä ovat merkittäviä asioita meille jokaiselle etenkin mitä vanhemmaksi tulemme.
Nyt marraskuussa ovat tulossa uudet kansalliset ravitsemissuositukset. Niissä sanotaan muun muassa, että tulevaisuudessa lihan syömissuositus voi alkaa nollasta grammasta viikossa. Terveyden kannalta meidän ei tarvitse syödä lihaa.
4. Taudit tarttuvat ihmisen ja eläimen välillä
– Eläintuotannossa kasvatamme eläinten lisäksi myös tauteja. Lintuinfluenssa on ollut erittäin ajankohtainen. Lehmillä on ollut koronaa jo ennen kuin se on tarttunut ihmisiin.
Alkutuotannossa on tartuntariski. Se tarkoittaa sitä, että tauti voi levitä tilalle esimerkiksi linnun mukana tai ihmisen kengänpohjista. Eläintila on kuin kiihdytyskaista taudille, koska siellä on paljon eläimiä, joihin se voi tarttua. Virukset voivat mutatoitua uudelleen ja uudelleen.
Tautien tarttumisen kannalta uhkana ovat myös villieläinten yhä läheisemmät kontaktit ihmisiin. Kun ihmiset hyödyntävät yhä suuremman peltopinta-alan rehujen tuottamiseen, villieläinten tila pienenee, ja ne joutuvat liikkumaan yhä ahtaammassa ympäristössä ja olemaan yhä useammin kontaktissa joko ihmisten tai ihmisten kasvattamien eläinten kanssa.
5. Kasviperäinen ruoantuotanto on tehokkaampaa
– Uskon, että jokainen meistä haluaa rakentaa Suomessa sellaista ruoantuotantotapaa, joka kestää tulevaisuuden kriisit. Se on tärkeää, etenkin, kun meillä on riski myös esimerkiksi kauppasaartoon itänaapurimme vuoksi.
Kasvipohjainen ruoantuotanto säästää Luonnonvarakeskuksen tuottaman tutkimuksen mukaan 50 prosenttia peltopinta-alastamme. Eli kasviperäistä ruokaa pystyy tuottamaan vähemmillä resursseilla kuin liharuokaa. Tämä on varsinkin kriisitilanteissa tosi tärkeää.
Tällä hetkellä ruokatuotantomme tuottaa paljon ruokaa eläimille, jotka sitten syödään. Ja näin käytämme valtavasti sähköä, fossiilisia polttoaineita ja tietenkin myös vettä.
Jos joutuisimme tilanteeseen, jossa sähkön, veden tai fossiilisten polttoaineiden saatavuus olisi epävarmaa, eläinten kasvattamisella ei turvattaisi ruoansaantiamme.
Pavel Tahkovuoren ja Benjamin Pitkäsen kirja Rakkaat eläimet, joita syömme (Into) ilmestyi 21.8.
– Viral Vegansin missiona on eläinystävällinen Suomi. Jaamme luotettavaa ja tieteellistä tietoa muun muassa eläinten kognitiivisista kyvyistä, eläinten tunteista ja eläinten kyvyistä tuntea kipua, Pavel Tahkovuori sanoo. Kuva: Arto Markkanen
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kristinusko ohjaa miettimään mitä syö – mutta miksi ruokakeskustelu repeää helposti riidaksi?
HengellisyysYmpäristöteologi Panu Pihkalan mielestä kannattaa tunnustaa, että ruokaan liittyy monenlaisia ristiriitoja. Sen jälkeen voi yrittää tehdä mahdollisimman vastuullisia valintoja.
