Eläinten määrä on romahtanut alle puoleen – kehitys uhkaa myös ihmistä
Eläimet ovat vähentyneet Euroopassa 31 prosenttia vuoden 1970 jälkeen. Suomessa näkee esimerkiksi siilejä harvemmin kuin ennen. Kuva iStock.

Eläimet ovat vähentyneet Euroopassa 31 prosenttia vuoden 1970 jälkeen. Suomessa näkee esimerkiksi siilejä harvemmin kuin ennen. Kuva iStock.

Eläinten määrä on romahtanut alle puoleen – kehitys uhkaa myös ihmistä

WWF:n tuore raportti vaatii nopeaa korjausliikettä.

Maapallon selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 60 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2014. Viime vuosina villieläinten määrä on vähentynyt vuosittain keskimäärin kaksi prosenttia. Tiedot käyvät ilmi WWF:n julkaisemasta Living Planet 2018 -raportista, joka seuraa maapallon selkärankaisten eläinten populaatioita. 

WWF:n mukaan tiedon perusteella voidaan päätellä suuntaa antavasti eläinten kokonaismäärän kehittymistä. Villieläinten häviäminen uhkaa eläinlajien lisäksi myös ihmisen taloutta, ruoantuotantoa ja terveyttä.

Eläinten häviämisen alueelliset erot ovat suuria. Etelä- ja Keski-Amerikassa selkärankaisten villieläinten kannat ovat pienentyneet vuoden 1970 jälkeen jopa 89 prosenttia ja Tyynenmeren alueella 64 prosenttia. Euroopan, Pohjois-Afrikan sekä Pohjois- ja Itä-Aasian kattavalla alueella eläimet ovat vähentyneet keskimäärin 31 prosenttia.

Olisi paljon tehokkaampaa syödä soija itse kuin saada soijaviljelmillä tuotettu ravinto broilerista tai porsaanlihasta.

– Liisa Rohweder

Käynnissä on sukupuuttoaalto, joka on ensimmäistä kertaa ihmisen aiheuttama. Lajien häviäminen on satoja kertoja nopeampaa kuin se olisi ilman ihmiskunnan vaikutusta.

– Keskiluokkaisen kuluttamisen räjähdysmäinen kasvu on yksi suurimmista maailman luontoon kohdistuvista uhkista, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

Raportin mukaan eläinten häviämisen pysäyttäminen vaatii nopeita kulutustottumusten muutoksia ja ihmiskunnan yhteisiä poliittisia päätöksiä. Korjausliike pitää tehdä vuoteen 2020 mennessä, jos haluamme välttää romahduksen, jossa yhteiskuntia ylläpitävät ekosysteemit menetetään.

Lihan syöminen pohjoisessa hävittää metsiä etelässä

Luonnonvarojen ylikulutus ja maankäytön muutokset ovat ihmisen aiheuttaman eläinten vähenemisen suurimmat syyt. Nämä selittävät kaksi kolmasosaa eläinten määrän vähenemisestä.

Maankäytön muutoksista suurimman vahingon aiheuttaa maan raivaaminen maatalouden tarpeisiin, kuten karjalaitumiksi sekä soija- ja palmuöljyviljelmiksi.

Rohweder muistuttaa ongelmien globaalista luonteesta: lihansyönnin yleistyminen pohjoisella pallonpuoliskolla on yksi keskeisistä syistä metsien ja eläinten häviämiselle etelässä.

– Suurin osa soijasta syötetään rehuna porsaille ja siipikarjalle. Olisi paljon tehokkaampaa syödä soija itse kuin saada soijaviljelmillä tuotettu ravinto broilerista tai porsaanlihasta. Tällä hetkellä ihmisen tuotantoeläinten yhteenlaskettu paino on 14 kertaa suurempi kuin kaikkien villieläinten paino, Rohweder sanoo.

– Ruokavalio, joka torjuu ilmastonmuutosta, turvaa myös luonnon monimuotoisuutta, Liisa Rohweder sanoo. Kuva Joonas Fritze /WWF

– Ruokavalio, joka torjuu ilmastonmuutosta, turvaa myös luonnon monimuotoisuutta, Liisa Rohweder sanoo. Kuva Joonas Fritze /WWF

Living Planet 2018 -raportin mukaan maailman metsiä hävittävät eniten kaupallinen suurmaatalous (40 %) ja päivittäisen elannon turvaava paikallinen maatalous (33 %). Kaupunkien ja muun rakentamisen leviäminen sekä kaivosteollisuus selittävät yhteensä 27 prosenttia metsien vähenemisestä.

Raportin mukaan metsien häviäminen on hidastunut puiden istutuksen ja uudelleenmetsityksen ansiosta, mutta maapallon lajirikkaimpiin alueisiin kuuluvat sademetsät häviävät yhä kiihtyvällä vauhdilla. Viidessä vuosikymmenessä Amazonin sademetsästä 20 prosenttia on kadonnut.

Samaan aikaan maapallon metsät pirstaloituvat huolestuttavasti. Jopa 70 prosenttia metsämaasta sijaitsee alle kilometrin päässä metsänreunasta.

Muita eläinten häviämisen syitä ovat vieraslajit ja taudit, elinympäristöjen saastuminen sekä ilmastonmuutos. Rohweder toteaa, että ilmastonmuutoksen vaikutus eläinkantojen romahtamiseen lisääntyy radikaalisti, jos valtiot eivät ryhdy pikaisesti toimiin maapallon lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.

Syksyllä 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan afrikannorsuja oli jäljellä 415 000 yksilöä. Määrä oli romahtanut kymmenessä vuodessa yli 110 000 yksilöllä muun muassa salametsästyksen takia. Kuva Randy Feuerstein / WWF

Syksyllä 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan afrikannorsuja oli jäljellä 415 000 yksilöä. Määrä oli romahtanut kymmenessä vuodessa yli 110 000 yksilöllä muun muassa salametsästyksen takia. Kuva Randy Feuerstein / WWF

Uusi luontosopimus ja tiekartta vuoteen 2050

Tärkein luonnon monimuotoisuutta turvaava yleissopimus on Rion ympäristökokouksessa vuonna 1992 hyväksytty biodiversiteettisopimus (The Convention of Biological Diversity). Sopimuksen määräajat ovat vuosissa 2020 ja 2050.

Rion sopimuksen mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pitäisi saada pysäytettyä vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä ihmiskunnan pitäisi käyttää luonnonvaroja kestävällä tavalla niin, että ekosysteemit säilyvät elinkelpoisina eikä maapallon kantokykyä ylitetä.

Ilman nykyistä kunnianhimoisempia suojelutoimia Rion tavoitteet karkaavat käsistä.

Kuten lokakuun alussa julkistettu IPCC:n ilmastoraportti, myös Living Planet 2018 -raportti antaa ihmiskunnalle kapean aikaikkunan. Ellemme toimi nyt, edessä on ekologinen romahdus, joka johtaa myös talouden ja yhteiskuntien romahtamiseen.

Ratkaisevia hetkiä eletään raportin mukaan tulevien kahden vuoden aikana. Vuoteen 2020 mennessä ihmiskunnan pitäisi solmia luontoa ja ihmisiä koskeva sopimus ja laatia uusi kestävän tulevaisuuden tiekartta.

Sopimuksen keskeiset asiat olisivat maapallon kasvavan väestön ruokkiminen, ilmastonmuutoksen rajoittaminen 1,5 asteeseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Parissa vuodessa pitäisi myös puolittaa metsien ja muiden luontotyyppien häviämisvauhti ja estää uhanalaisiksi tiedettyjen lajien sukupuutot.

Jos vähentäisimme radikaalisti lihan syömistä ja lopettaisimme ruoan heittämisen roskiin, olisimme jo todella pitkällä.

 

Uudessa tiekartassa luonnon monimuotoisuuden häviäminen pysähtyisi vuonna 2030. Vuoteen 2050 mennessä maapallon lajirunsaus palautuisi tasolle, joka mahdollistaa sekä ihmisten että luonnon menestymisen.

Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta Rohweder pitää onnistumista mahdollisena, koska ekologinen kriisi tiedostetaan nyt paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Tiedämme myös sen, mitä pitää tehdä.

– Tiedämme, että ruokavalio, joka torjuu ilmastonmuutosta, turvaa myös luonnon monimuotoisuutta. Jos vähentäisimme radikaalisti lihan syömistä ja lopettaisimme ruoan heittämisen roskiin, olisimme jo todella pitkällä. Se ei ole kovin vaikea temppu, Rohweder sanoo.


Jutun alkua tarkennettu 5.11. klo 13: Tutkimus mittaa selkärankaisten villieläinten populaatioiden pienentymistä, ei suoraan villieläinten määrää. Suomen WWF tarkensi julkistamiaan tietoja 3.11.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi