Turkulaisen Raija Eevan mielestä yksinasuvien elämää ja tarpeita pitäisi tutkia syvällisemmin.
Yksinasuvat-yhdistyksen puheenjohtaja Raija Eeva: ”Yksineläviä syrjitään lainsäädännössä, politiikassa ja palveluissa”
Raija Eeva toivoo yhteiskunnan ottavan paremmin huomioon sen, että yksinasuvat joutuvat maksamaan yksin esimerkiksi asumiskustannukset.
1. Raija Eeva, miksi ryhdyit yksinasuvien puolestapuhujaksi?
– Kun aloitin 1990-luvun lopussa työt Turun tuomiokirkkoseurakunnan diakonina, huomasin, että alueella oli paljon työikäisiä yksinasuvia. Ryhdyin vetämään sinkkutoimintaa, ja tilaisuuksiin osallistui parhaimmillaan kerralla noin 250 ihmistä.
– Yksinasuvien suuri määrä kiinnosti minua niin paljon, että aloin etsiä aiheesta tutkimus- ja tilastotietoa. Sellaista ei juurikaan löytynyt 2000-luvun alussa. Yritin ensin yksin vaikuttaa tämän yhteiskunnallisesti tärkeän ilmiön esiintuomiseen. Sitten halusin mukaan joukkovoimaa ja perustin Yksinasuvat-yhdistyksen vuonna 2009.
2. Kuinka paljon Suomessa on yksinasuvia?
– Vuonna 2021 Suomessa oli 1,28 miljoonaa yksinasuvaa, kun vielä 1990-luvun lopulla heitä oli alle miljoona. Yksinasuvista yli puolet on työikäisiä eli 25–64-vuotiaita. Noin joka kolmas yksinasuva on yli 65-vuotias. Nuorten osuus on paljon pienempi kuin on kuviteltu, sillä noin 10 prosenttia yksinasuvista on alle 25-vuotiaita.
– Yhteiskunta on muuttunut siten, että nykyään meillä on kaksi keskeistä elämänmuotoa: yksinasuvat ja perheelliset.
Yksinasuvien ongelmienkin katsotaan olevan henkilökohtaisia ja yksilön itsensä ratkaistavissa.
3. Miten yksinasuvat on otettu huomioon yhteiskunnassa?
– Yksinasuvista käytetään edelleen asiattomia määreitä, kuten yksinäinen, perheetön, vanhapiika ja peräkamarin poika. Ajatellaan jopa, että yksinasuminen olisi jotenkin väliaikaista elämää, koska parisuhdenormi on yhteiskunnassamme niin vahva. Tämän vuoksi yksinasuvia syrjitään yhä lainsäädännössä, politiikassa ja palveluissa. Yleisin syrjinnän muoto on huomiotta jättäminen. Myös kirkon toiminta on hyvin perhekeskeistä.
– Yksinasuvilla on paljolti erilaiset tarpeet kuin perheellisillä. Asian selvittämiseen tarvittaisiin paljon enemmän tutkimustyötä. Yksinasuvien ongelmienkin katsotaan olevan henkilökohtaisia ja yksilön itsensä ratkaistavissa. Sen sijaan perheiden tukena on vahvoja järjestöjä, ja puolueetkin ajavat yleensä vain perheellisten asioita.
4. Miten yksinasuvien tilannetta voisi kohentaa?
– Yksinasuvat elävät aivan normaalia arkea. Pitäisi kuitenkin huomioida, että elämä on taloudellisesti raskaampaa, kun joutuu maksamaan yksin asumiskustannukset ja kaiken muun elämiseen liittyvän. Yksinelävällä kotitalousvähennys on pienempi kuin pariskunnilla yhteensä, ja monet muutkin sosiaaliset tukimuodot suosivat perheellisiä.
– Tärkeää myös olisi, että yhteiskunnan palveluissa otettaisiin yksinasuvat paremmin huomioon, sillä aina ei pysty turvautumaan sukulaisten tai ystävien apuun. Esimerkiksi kotiuttaminen päiväkirurgiasta voi olla yksinelävälle haastava tilanne, koska edellytyksenä on toisen ihmisen läsnäolo kotona.
5. Mikä sinulle on pyhää?
– Koen pyhyyttä katsoessani taivaan linnunrataa tai sitten jotain hyvin pientä asiaa luonnossa. Kumpaankin sisältyy suurta ihmettelyä elämän monimuotoisuuden edessä.
Raija Eeva on vieraana 16.3. klo 13 Torstaina iltapäivällä -keskustelutilaisuudessa Kallion kirkossa. Vapaa pääsy.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Kolumni: Ihmisillä on eriskummallinen tarve puuttua sinkun elämään
PuheenvuorotThe Lobster -elokuvassa kaikkien pitää elää pariskuntina. Tosielämässäkin sinkkuus tuntuu usein tragedialta, jolta muut yrittävät pelastaa, kirjoittaa Ella Luoma.
Mielipide: Kaikki eivät pääse tai pysty töihin
Puheenvuorot
Eduskuntavaalien ehdokkaat keskustelevat kirkon hallitusohjelmatavoitteista Temppeliaukion kirkossa
Ajankohtaista Ajankohtaista
