Omien itsetuhoisten ajatusten ja tunteiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Apua on saatavilla.
”Älä jää yksin omien ajatustesi kanssa” – itsemurhissa kuolee kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa
Itsemurhien määrä Suomessa on puolittunut 1990-luvun huippuvuosista. Silti itsemurhien ehkäisemiksi on vielä paljon tehtävää.
Tänään vietetään maailmanlaajuista itsemurhien ehkäisypäivää. Syytä onkin, sillä vuosittain noin 800 000 ihmistä maailmassa tekee itsemurhan.
Oman käden kautta kuoli 787 suomalaista vuonna 2016. Tämä on noin puolet vähemmän kuin 1990-luvulla. Suomi on kuitenkin tilastoissa yhä EU:n keskiarvon yläpuolella ja täällä tehdään Pohjoismaista eniten itsemurhia.
– Määrän laskuun on varmasti vaikuttanut osaltaan masennuksen hoidon tehostuminen ja uudet masennuslääkkeet. Lisäksi oleellista on, että itsemurhista puhutaan nykyisin avoimemmin, aihe ei ole niin tabu. Siksi myös hoitoon osataan hakeutua paremmin. Mutta edelleen itsemurhissa kuolee Suomessa yli kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin liikenteessä, kertoo Suomen Mielenterveysseuran itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen.
Uusimisriski on 40–100-kertainen
Itsemurhien ehkäisykeskus aloitti toimintansa tämän vuoden maaliskuussa. Itsemurhia ennaltaehkäisevää työtä Mielenterveysseurassa on kuitenkin tehty jo pitkään niin kriisivastaanotoilla kuin kriisipuhelimessa.
– Ennen tätä itsemurhien ehkäisykeskusta meillä oli viisivuotinen Linity/Assip-projekti eli lyhyt interventio-ohjelma itsemurhaa yrittäneille. Kyseessä on Sveitsissä kehitetty malli, jolla pyritään tarjoamaan apua riskiryhmälle, itsemurhaa yrittäneille. Itsemurhayritysten uusimisriski on nimittäin 40–100-kertainen. Sveitsissä tämä ohjelma on vähentänyt uusia menetelmään osallistuneiden itsemurhayrityksiä noin 80 prosenttia, sanoo Kukkonen.
Suomessa mallia on kokeiltu nyt viiden vuoden ajan ja asiakkaita on ollut yli 800. Tuloksia arvioidaan parhaillaan. Interventiotyö jatkuu nyt itsemurhien ehkäisykeskuksessa. Siellä annetaan myös ammatillisesti ohjattua vertaistukea itsemurhan kautta läheisensä menettäneille. Lisäksi keskus järjestää koulutusta itsemurhien ehkäisystä alan ammattilaisille.
– Meille voi myös soittaa suoraan. Ei tarvita kuin nimi ja puhelinnumero. Eli asiakas voi ottaa yhteyttä, kun on hätä ja huoli itsemurhayrityksestä. Omaiset soittavat paljon. Meillä on uusia ryhmiä muun muassa vanhemmille, joiden nuori on yrittänyt itsemurhaa. Ohjaamme täältä tarvittaessa kriisipalveluiden piiriin. Tämä on matalan kynnyksen maksutonta toimintaa.
Usein kyse on vuosia, jopa vuosikymmeniä, kasautuneista asioista ja sitten tulee yksi liikaa.
– Marena Kukkonen
Itsemurhien ehkäisypäivä muistuttaa siitä, että itsetuhoisten ajatusten kanssa ei kannata jäädä yksin.
– Oleellinen viesti tässä päivässä on, että omien itsetuhoisten ajatusten ja tunteiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Kerro asiasta jollekin ihmiselle: läheiselle, kaverille, terveydenhoitajalle, alan ammattilaiselle. Aina voi myös olla yhteydessä valtakunnalliseen kriisipuhelimeen, siellä on ihmisiä ympäri vuorokauden auttamassa, kehottaa Kukkonen.
Myös kirkolla on keskusteluapua sekä puhelimitse että chat-palveluna netissä.
Kukkonen korostaa, että itsemurha tai itsemurhan yritys vaikuttaa paitsi tekijään myös moniin muihin ihmisiin hänen lähipiirissään. Tätä kautta joka vuosi kymmenet tuhannet suomalaiset kohtaavat itsemurhiin liittyvän kärsimyksen. Omaisten ja läheisten tuska ja hätä on suuri, ja he tarvitsevat tukea.
– Liian helposti he jäävät vaille systemaattista tukea, mutta meillä sitä on ja samoin itsemurhan tehneiden läheisten Surunauha-järjestössä, selvittää Kukkonen.
Itsemurhaa yrittänyt tarvitsee tukea
Tällä hetkellä itsemurhan ehkäisykeskukseen tulee paljon yhteydenottoja nuorista, usein peruskouluikäisistä, jotka ovat tehneet itsemurhan tai joilla on itsetuhoisia ajatuksia.
– Tähän asiaan pitäisi kiinnittää nykyistä paljon enemmän huomiota. Oppilashuolto tarvitsee tukea siihen, miten voidaan tunnistaa ja auttaa itsetuhoisia nuoria. Samoin apua tarvitsevat ne itsemurhan tehneen nuoren lähipiirissä olevat, jotka tuntevat kaipausta, surua ja syyllisyyttä ja mitä kaikkia tunteita asiaan liittyykään.
Mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoito ovat oleellisen tärkeitä asioita, sillä ne ovat hoitamattomina riskitekijä. Kukkonen kuitenkin korostaa, että itsemurha on teko, ei sairaus.
– Kaikki masentuneet eivät yritä itsemurhaa eikä kaikilla sitä yrittäneillä ole masennusta. Usein kyse on vuosia, jopa vuosikymmeniä, kasautuneista asioista ja sitten tulee yksi liikaa. Itsemurha-ajatuksia voi olla vuosien ajan, mutta siirtyminen ajatuksesta tekoihin voikin olla nopea prosessi.
Suomessa on puhuttu paljon siitä, että itsetuhoista ihmistä ei esimerkiksi päivystyksessä aina osata kohdata tai sitten voi käydä niin, että esimerkiksi hoidosta kotiutetaan liian herkästi tyhjän päälle. Fyysisesti hyväkuntoinen potilas tarvitsisi jatkohoitoa, sillä itsemurhayrityksen uusimisriski on suuri.
– Jos ihminen on yrittänyt itsemurhaa, voi jäädä kysymättä, miksi hän on siihen päätynyt. Hyvän somaattisen hoidon lisäksi tarvitaan myös henkistä tukea. Tulisi kohdata se, mikä tapahtuman aiheutti, ja minkälaista tukea ja apua hän elämäntilanteessaan tarvisisi, ettei itsemurha olisi vaihtoehto. Kun ihmiseltä kysytään, hän kyllä yleensä sen itse tietää ja osaa kertoa, sanoo Kukkonen.
Vasta nyt Suomessa ollaan kehittämässä, Mielenterveysseuran aloitteesta, tutkimusnäyttöön perustuvaa Käypä hoito -suositusta hoitoketjuineen itsemurhaa yrittäneille potilaille. Työ alkoi alkukesästä.
Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin kello 9–07 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä 15–07
Sekasin-chat nuorille maanantaista perjantaihin klo 7–24 ja viikonloppuisin 15–24 www.sekasin247.fi
Itsemurhien ehkäisykeskus, ajanvaraus: 0800 98030 ma-pe klo 9–17, muina aikoina vastaaja, johon voi jättää yhteystiedot.
Kirkon keskusteluavun chat palvelee ma–pe kello 12–20. Palveleva puhelin numerossa 0400 22 11 80 on avoinna joka ilta kello 18 alkaen. Pe ja la öinä kello 03 saakka, muina päivinä kello 01 saakka. Vaihtoehtoina ovat myös palveleva netti ja kirje. www.kirkonkeskusteluapua.f
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Musta vyö hengellisessä väkivallassa” – vantaalaispoliisi haluaa kiinnittää huomiota vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen pimeään puoleen
HengellisyysVanhoillislestadiolaisen liikkeen johtajat eivät tykkää kertoa ulkopuolisille, että nämä joutuvat luultavasti helvettiin. Arkkipiispan mukaan vanhoillislestadiolaiset ovat väärässä, jos luulevat liikkeensä olevan ainoa tie pelastukseen.
Pappi vastaa puhelimeen aamusta iltaan – älä jää yksin koronahuolen kanssa
Hengellisyys Ajankohtaista
