– Suomessa tehdään enemmän itsemurhia kuin muissa Pohjoismaissa, mutta Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole itsemurhien ehkäisyohjelmaa, Viivi Suihkonen sanoo.
"Suru ei häviä, mutta sen kanssa oppii elämään" – Vertaistuki on tärkeää itsemurhan tehneen läheiselle
Kynttilätapahtumassa itsemurhan tehneen läheinen ei jää yksin surunsa kanssa. Vertaistuki voi olla korvaamatonta vaikeiden tunteiden käsittelyssä.
Itsemurhan tehneen läheinen tarvitsee paikan, jossa ei ole kiellettyjä tunteita ja ajatuksia. Paikan, jossa voi puhua omasta menetyksestään salailematta ja kaunistelematta.
– Sellaisia paikkoja on tosi vähän. Usein ihmiset eivät osaa kohdata itsemurhan tehneen läheistä, vaan häviävät tämän ympäriltä, sanoo helsinkiläinen Jennina, 27.
Vertaistuki oli Jenninalle ratkaisevan tärkeää sen jälkeen, kun hänen läheisensä teki itsemurhan seitsemän vuotta sitten. Avun saaminen synnytti halun antaa apua toisille, jotka ovat kokeneet saman.
Tänään Jennina toimii Surunauha ry:n vertaistukijana itsemurhan tehneen läheisille. Hän on myös kokemusasiantuntija, joka kouluttaa eri alojen ammattilaisia surevien ihmisten kohtaamiseen. Jennina toivoo, että menetyksen tuoma hyvä olisi jonakin päivänä enemmän kuin sen aiheuttama suru.
– Kokemus siitä, että en ole yksin tämän asian kanssa, on antanut valtavasti voimaa. Ymmärsin, että minulla on oikeus surra, hän sanoo.
Itsemurhasta puhuminen oli tabu
Kun Mielenterveyden keskusliitto järjesti ensimmäisen Kynttilätapahtuman itsemurhan tehneiden omaisille vuonna 1992, kriitikot olivat varmoja, että julkisuus kannustaisi ihmisiä oman elämän päättämiseen.
– Nyt tiedetään, että asiallinen puhuminen itsemurhista ei yllytä tekemään itsemurhia, vaan voi jopa ehkäistä niitä, Surunauha ry:n toiminnanjohtaja Viivi Suihkonen sanoo.
Kokemus siitä, että en ole yksin tämän asian kanssa, on antanut valtavasti voimaa.
– Jennina, 27, vertaistukija
Surunauha ry:llä on noin 50 vapaaehtoista vertaistukijaa eri puolilla Suomea. He tukevat itsemurhan tehneiden läheisiä ryhmänohjaajina, henkilökohtaisina tukihenkilöinä sekä puhelin- ja nettiavussa.
Läheisen itsemurhaan voi liittyä vaikeita tunteita, kuten syyllisyyttä ja häpeää. Moni kyselee, olisiko voinut estää tapahtuneen itsemurhan tai miksi läheisen hätä jäi huomaamatta.
– Näiden tunteiden ja kysymysten käsitteleminen on äärimmäisen tärkeää läheisen oman terveyden ja työkyvyn kannalta. Meihin saa ottaa yhteyttä ja toimintaan voi lähteä mukaan surun missä tahansa vaiheessa.
Suihkonen tähdentää, että vertaistuki ei korvaa ammattiapua. Kriisiavun tarjoaminen itsemurhan tehneen omaisille on kuntien lakisääteinen velvollisuus, mutta käytännössä kaikki omaiset eivät saa kriisiapua.
Neuvo surevan kohtaamiseen
Selviytyminen läheisen itsemurhasta ei tarkoita elämän palautumista samanlaiseksi kuin se on ollut aikaisemmin. Jennina korostaa, että suru ei koskaan häviä elämästä, mutta sen kanssa oppii elämään.
– Vertaisryhmässä on toisia ihmisiä, joiden kokemasta menetyksestä on kulunut enemmän aikaa. Heidän avullaan sureva voi saada kiinni toivosta: ehkä minäkin pystyn jonakin päivänä kokemaan myös muita tunteita kuin surua ja tuskaa.
Ihmiselle, joka pelkää kohdata itsemurhan tehneen läheistä, Jennina antaa yksinkertaisen neuvon.
– Ei tarvitse sanoa mitään erityistä. Sellaisia sanoja ei ole, jotka ottaisivat surun ja menetyksen pois. Läsnäolo riittää, se, että kuuntelee ja kysyy, mitä toiselle kuuluu.
Kynttilätapahtuma sunnuntaina 19.11. kello 17 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Avauspuhe Olavi Sydänmaanlakka. Musiikkiesityksiä, läheisensä menettäneen puheenvuoro, kynttilöiden lasku kirkon portaille. Lisätietoa ja apua Surunauha ry:n sivuilta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Korona toi surun kaikkialle, ja siitä voi tulla elämän merkityksellisyyden lähde, sanoo surututkija Mari Pulkkinen
Hyvä elämäSurututkija Mari Pulkkinen näkee koronapandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa monenlaista surua.
