null ”Heräät Jeesuksen ja Maria Magdalenan välistä, mitä on tapahtunut?” – Lue, mitä Espoon piispaehdokkaat vastaavat

Espoon piispanvaaleissa ovat ehdolla Kaisamari Hintikka, Juhani Holma, Leena Huovinen ja Sammeli Juntunen.

Espoon piispanvaaleissa ovat ehdolla Kaisamari Hintikka, Juhani Holma, Leena Huovinen ja Sammeli Juntunen.

Ajankohtaista

”Heräät Jeesuksen ja Maria Magdalenan välistä, mitä on tapahtunut?” – Lue, mitä Espoon piispaehdokkaat vastaavat

Kirkko ja kaupunki kysyi Espoon hiippakunnan piispakandidaateilta kuusi kysymystä. Vastauksissa ehdokkaiden oma persoonallisuuskin pukkaa pintaan.

Ehdokkaina vaalissa on kaksi naista ja kaksi miestä. Aakkosjärjestyksessä he ovat Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori Kaisamari Hintikka, 50, jumalanpalveluselämän kouluttaja, teologian tohtori Juhani Holma, 60, johtava oppilaitospappi, kisapappi, teologian maisteri ja rovasti Leena Huovinen, 54, sekä Savonlinnan kirkkoherra, teologian tohtori Sammeli Juntunen, 54.

Ja sitten kysymyksiin.

Usko näkyy arjen hyvinä tekoina. On myös sanottu, että hyvinvointivaltion juuret ovat luterilaisuudessa. Mutta missä kulkee raja, kuinka avoimesti pappi voi ilmaista poliittisia näkemyksiään?

Hintikka: Raja kulkee virantoimituksessa – kirkon ja seurakunnan työssä ollessaan papin täytyy pitää puoluepoliittiset kantansa ja kannanottonsa omana tietonaan. Pappi voi kuitenkin toimia muuten politiikassa mukana. Pappi voi ja papin on hyvä ottaa kantaa sellaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joissa on kyse ihmisarvosta ja oikeudenmukaisuudesta.

Holma: Suomessa jokaisella on mielipiteen vapaus. Se on luovuttamattomia perusoikeuksiamme. Monet papit ovat kautta aikojen ilmaisseet avoimesti poliittisen vakaumuksensa ja siihen on nykyäänkin oikeus. On kuitenkin oltava tarkka siinä, missä pappi omia mielipiteitään viljelee. Saarnatuoli ei ole politikoinnin paikka. Seurakunnan julistustehtävissä tulee nostaa esiin ajankohtaisia asioita, mutta ei politikoiden vaan yhdessä kuulijoiden kanssa yhteistä hyvää etsien.

Huovinen: Länsimaiseen sananvapauteen kuuluu mahdollisuus rakentaa oma maailmankuva haluamallaan tavalla. Myös poliittiset näkemykset. Mikäli papin poliittiset näkemykset ovat ristiriidassa kristillisen maailmankuvan kanssa, syntyy epäuskottava tilanne.

Juntunen: Pappi voi ilmaista poliittisia näkemyksiään vapaasti, kunhan välttää räyhäämistä, ja näkemykset eivät ole ristiriidassa kirkon opetuksen kanssa. Puoluepoliittinen sitoutuminen ei kuitenkaan ole papilta järkevää, vaikkakaan ei kiellettyä.

Miten toimit, jos ja kun hiippakuntasi pappi vihkii samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon?

Hintikka: Mikäli tämä tapahtuu ennen kuin kirkkomme on tehnyt päätöksen kaikkien kihlaparien vihkimisestä avioliittoon, kutsun tämän papin keskustelemaan kanssani. Mahdollisista muista toimenpiteistä piispa päättää yhdessä tuomiokapitulin muiden jäsenten kanssa. Koska samaa sukupuolta olevien kihlaparien vihkiminen on papille omantunnon kysymys ja koska lain tulkinnan näkökulmasta tilanne on monitulkintainen, en pidä rangaistusta mielekkäänä vaihtoehtona.

Holma: Toimin niin kuin kirkolliskokous edellyttää toimittavan ja niin kuin Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on linjannut. Pappien tulee toimia kaikissa asioissa kirkon järjestyksen mukaisesti, vaikka olisivatkin eri mieltä toimintatavoista. Esimerkiksi vihkioikeus ei ole henkilökohtainen oikeus. Se on kirkolle uskottu tehtävä, jota hoidetaan niin kuin yhteisesti päätetään.

Huovinen: Hyväksyn sen ja iloitsen siitä, että ihmiset kokevat tärkeäksi tulla vihityksi kirkollisin menoin ja haluavat olla pyytämässä pyhän Jumalan siunausta uuteen elämänvaiheeseensa omassa kotikirkossaan.

Juntunen: Ensimmäiseksi kutsun hänet luokseni kapituliin keskustelemaan. Muistutan häntä siitä, että hän on pappislupauksessaan luvannut noudattaa kirkon oppia ja järjestystä. Keskustelemme myös siitä, mikä kirkon avioliittonäkemys on, ja miksi se on sellainen kuin se on.

Ovatko kaikki uskonnot samanarvoisia teitä pelastukseen?

Hintikka: Mikään uskonto sinänsä ei ole tie pelastukseen, vaan Jumalan Kristuksessa lahjoittama usko ja lupaus armosta. Kaikkien uskon ihmisten, uskonnollisesta traditiosta riippumatta on syytä tutustua paremmin toistensa traditioihin ja pitää yhtä tämän päivän Suomessa, sillä meille kaikille on yhteistä kokemus pyhästä. Samaan aikaan meillä on yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät ole saaneet uskontokasvatusta tai joilla ei ole henkilökohtaista kokemusta uskonnonharjoittamisesta tai uskosta. Ilman tätä kokemusta toisen pyhän kunnioittaminen muuttuu vaikeaksi, mutta sen loukkaaminen helpommaksi. Siksi on tärkeää, että uskontojen edustajat yhdessä puhuvat uskon merkityksestä.

Holma: Eivät ole. Monet maailman uskonnot eivät tarkoita itsekään olla pelastusteitä. Niiden tähtäyspiste on aivan muissa ulottuvuuksissa kuin siinä mitä kristityt ymmärtävät pelastuksella. Me kristityt uskomme, että Jeesus Kristus on pelastuksen tie. ”Minä olen tie, totuus ja elämä”, kuten Kristus itse meille asian ilmaisee. Kristillinen usko perustuu Jumalan armoon. Sellaista vapauttavaa lähtökohtaa on vaikea löytää muista uskonnoista.

Huovinen: Kaikki uskonnot hakevat vastauksia perimmäisiin kysymyksiin. Ne ovat myös aitoa ilmausta Jumalan kaipuusta. Me kristityt uskomme, että Jumala ilmoittaa itsensä juuri Raamatun ja kristillisen tradition kautta. Mutta Jumala ilmoittaa itsensä myös meidän perinteemme ulkopuolella. Jumalan luomistyön perusteella näen jokaisessa lähimmäisessä Kristuksen. Tie pelastukseen on yksin salatun Jumalan tiedossa.

Juntunen: Kristinusko on ainoa tie pelastukseen, koska se tuo ihmisen Pelastajan eli Jeesuksen Kristuksen yhteyteen. Vain hänessä Jumala on ylittänyt Luojan ja luodun välisen metafyysisen kuilun ja antautunut ihmisen tunnettavaksi. Vain hänessä Jumala on tehnyt tyhjäksi eettisen kuilun Pyhän ja syntisen väliltä. Muut uskonnot voivat ilmaista ihmisen Jumalan kaipuuta ja opettaa arvokkaitakin hartaustekniikoita, mutta ilman Jeesusta ne eivät ole teitä pelastukseen.

Mikä on lempiruokasi ja lempimusiikkilajisi? Perustele.

Hintikka: Olen kasvispainotteisen kaikkiruokainen. Maailman keittiöistä suosikkejani ovat kaikkinaisten kotimaisten kalaruokien lisäksi Välimeren alueen ja Kaakkois-Aasian keittiöt. Musiikista kaikki soulahtava, etenkin sielukkaat naiset Aretha Franklin ja Nina Simone, Suomi-Pop, klassinen laidasta laitaan, virrenveisuu ja mieskuorolaulu. Miten näitä nyt perustelisi, kun sekä ruoka että musiikki valikoituvat ihan vaan fiilispohjalta.

Holma: Syön mieluiten kalaa. Kala on terveellistä ja sitä voi laittaa monella eri tavalla. Harrastan vapaa-aikoinani kalastusta Suomen ja Ruotsin Lapissa. Pyydän verkoilla siikaa ja muikkua, katiskalla ahventa ja muilla vempeleillä harjusta ja taimenta. Itse pyydetty tuore kala suoraan pannulle tai savustumaan. Siinä lempiruokani!

Musiikin suhteen en ole aivan kaikkiruokainen, mutta nautin silti monen tyylisestä musiikista. Riippuu vähän fiiliksestä, mikä milloinkin uppoaa. Renessanssimusiikkia ihailen kaikkein eniten. Johtuu varmaankin siitä, että yksi harrastuksistani on myöhäiskeskiajan historia. Renessanssimusiikki soljuvine sävelkuvioineen tekee myöhäiskeskiajan minulle eläväksi.

Huovinen: Uudet perunat, koska ne ovat yksinkertaisesti niin hyviä. Kuin karamellia söisi. Lempimusiikkilajeja on laidasta laitaan riippuen mielentilasta. Kesän ehdoton ykkösbändi on ollut Younghearted, joka ilahdutti kuopuksemme rippijuhlissa kotonamme yllätyskeikallaan.

Juntunen: Lempiruokani on mahdollisimman kypsä Camembert-juusto. Se on hyvää. Lempimusiikkilajini on 1970– ja 1980–lukujen rock & roll: The Doors, Patti Smith, Janis Joplin, Bob Dylan, Tuomari Nurmio, Kauko Röyhkä, jopa Hurriganes. Onneksi säästimme LP-levyt. Tyttäremme löysivät hyvän musiikin niiden kautta, ilman isin ja äidin ohjausta. Kuuntelen myös omalta isältäni perinnöksi jäänyttä melko mittavaa klassisen musiikin kokoelmaa, vaikka en sitä lajia hyvin tunnekaan. Viimeksi löysin Mozartin fagotti- ja mandoliinikonsertot.

Palaako Jeesus fyysisesti maan päälle tuomitsemaan eläviä ja kuolleita?

Hintikka: Raamattu opettaa, että näin tapahtuu, vaikka me emme tiedäkään milloin ja millä tavalla. Tämän maailman mielettömyyksien keskellä lupaus Jumalan valtakunnan toteutumisesta antaa ainakin minulle toivoa ja perspektiiviä, joka auttaa katsomaan omaa napaa ja tätä hetkeä kauemmaksi.

Holma: Jeesus palaa lupauksensa mukaisesti. Näin kaikki kirkot yhteisessä uskontunnustuksessa asian ilmaisevat. Jeesuksen fyysinen olemus tulee olemaan meille suuri yllätys. Kun Jeesuksen haudalle tulleet naiset ja Emmauksen tien kulkijat kohtasivat ylös nousseen Herran, he eivät ensin tunteneet häntä. Niin erilainen hänen olemuksensa oli. Jeesuksen paluu aikojen lopulla tulee olemaan pääsiäisaamuakin ihmeellisempi.

Huovinen: Sen kun tietäisi.

Juntunen: Olen ymmärtänyt, että kyllä palaa. Toinen asia on se, onko maa silloin enää se sama, jonka nyt tunnemme. Silloinhan Jumalan valtakunta tulee ilmeiseksi eli esirippu tämänpuoleisuuden ja tuonpuoleisuuden väliltä nostetaan pois. Olen mielessäni kuvitellut sen jossain määrin sellaiseksi tapahtumaksi, jota C.S. Lewis kuvaa Narnia–kirjojensa viimeisessä luvussa.

Heräät Jeesuksen ja Maria Magdalenan välistä. Mitä on tapahtunut?

Hintikka: Olemme viettäneet aikaa sitten sovittua elokuvailtaa katsomalla Jesus Christ Superstaria, mutta nukahtaneet kaikki sohvalle ennen elokuvan ja poppareiden loppumista.

Holma: Tämä on suoraan sanoen outo kysymys. En ymmärrä mitä tällä haetaan. Jos nyt kuitenkin käy niin, että herään Jeesuksen ja Magdalan Marian välistä, on se varmasti hyvä paikka herätä. Magdalan Maria kuuluu armahdettujen syntisten ryhmään. Sitten minäkin varmasti kuulun siihen, jos tuolta paikalta herään.

Huovinen: Olemme viettäneet iltaa keskustellen Garth Davisin ohjaamasta vuoden koskettavimmasta elokuvasta, joka kertoo Magdalan Mariasta. Päädyimme toteamaan, että tämä hieno leffa pitää saada jakoon kaikille Espoon hiippakunnan alueella asuville – piispan piikkiin. Sitten tuli uni.

Juntunen: Joku paha hallusinaatio on iskenyt. Olisko Kirkko ja kaupungin toimittaja laittanut juomaan jotain pillereitä? Tai sitten syy on tämä: Olemme olleet pari viikkoa uuden luomisen jälkeen retkellä Uuden Jerusalemin ulkopuolella. Pelasimme metsäaukealla lentopalloa yömyöhään ja nukahdimme pehmeälle nurmikolle. Porukka heräilee hitaasti, kun äiti Teresa kutsuu nuotion vieressä kahville: ”Jokkainen tuntekoon pakkinsa!”

Piispa vihitään ensi helmikuussa

Espoon hiippakunnan piispanvaali järjestetään 8. lokakuuta. Mahdollinen toinen kierros käydään 1. marraskuuta. Piispa vihitään virkaansa 10. helmikuuta 2019. Espoon on tällä hetkellä ilman piispaa, sillä piispa Tapio Luoma vihittiin arkkipiispaksi kesäkuussa.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.