Piispaehdokkaat eli äänestivät erivärisillä lapuilla. Sammeli Juntunen, Kaisamari Hintikka, Leena Huovinen ja Juhani Holma kohtasivat vaalipaneelissa Espoon Leppävaaran kirkossa.
Onko Raamattu Jumalan sanaa? Entä neitseestäsyntyminen totta? – Espoon vaalipaneelissa löytyi eroja muustakin kuin sateenkaariparien vihkimisestä
Kolme vaalipaneelia osoittivat, että suurimmat erot ehdokkaiden välillä löytyvät suhtautumisessa sateenkaariparien vihkimiseen kirkossa.
Espoon hiippakunnan piispaehdokkaille järjestettiin muutaman päivän sisällä kolme vaalipaneelia: Hyvinkäällä, Lohjalla ja viimeksi 20.9. Leppävaaran kirkossa Espoossa. Kaikissa kolmessa paneelissa suurimmat erot piispaehdokkaiden välille syntyivät suhtautumisessa samaa sukupuolta olevien vihkimiseen kirkossa. Jakolinja kulkee nais- ja miesehdokkaiden välillä.
Piispaksi ovat ehdolla Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri teologian tohtori Kaisamari Hintikka, jumalanpalveluselämän kouluttaja, teologian tohtori Juhani Holma, johtava oppilaitospappi, kisapappi, teologian maisteri ja rovasti Leena Huovinen ja Savonlinnan kirkkoherra, teologian tohtori Sammeli Juntunen.
Leppävaaran kirkon keskustelussa piispaehdokkaat olivat monista asioista samoilla linjoilla. Kaikki tuntuivat ottavan esimerkiksi ilmastonmuutokset vakavasti ja olivat valmiita näyttämään esimerkkiä sen torjunnassa. Siinä, missä puolustusvoimien kasvisruoka-ateria arvellutti puolustusministeriä, ei rippikoulujen kasviruokapäivä aiheuttanut nikottelua piispaehdokkaissa.
Kaikkia askarrutti miten kirkko voisi tavoittaa nuoret aikuiset, mutta varsinaista viisasten kiveä ei löytynyt. Huovinen totesi, että rippikoulu on menestystuote, mutta jotakin kirkossa täytyy sen jälkeen tehdä toisin. Hän oli huolissaan erityisesti ammattikoulun käyneiden kohtaamisesta.
Kaisamari Hintikan mukaan kirkon suurin haaste on viestin selkeys.
Mikä on kirkon suurin haaste?
Leppävaaran paneelissa Juntunen liitti aikuisten lähestymiseen sen, että kirkossa ei olla opittu vastaamaan kysymykseen, miten usko voisi olla heille totta. Hän piti sekularisaatiota eli maallistumista kirkon suurimpana huolenaiheena. Hänen mukaansa olisi tärkeää tuoda julkisuudessa esille sitä, että Jumalan olemassaolo on uskonnonfilosofisesti ja jopa luonnontieteellisesti järkevä oletus.
Kaikki ehdokkaat kertoivat uskovansa ruumiin ylösnousemukseen, tuomiopäivän tulemiseen ja helvettiin.
Hintikan vastaus kirkon suurimpaan haasteeseen on viestin selkeys. Hänen mukaansa myös vastaus maallistumisen haasteeseen lähtee siitä, että puhutaan ihmisille ymmärrettävää kieltä. Pitää lisäksi muistaa, että se, miten kirkossa eletään ja ollaan yhdessä kristittyinä, on viesti.
Huovisen mukaan kirkon suurin haaste on ihmisten elämän todesta ottaminen. Hän kertoi pappina ja sielunhoitajana tavanneensa paljon ihmisiä niin Suomessa kuin eri puolilta maailmaakin. Kirkko pohtii sitä, kuka saa harrastaa seksiä kenenkin kanssa, kuka saa olla pappi tai kenelle lähetysmäärärahat kuuluvat, mutta ihmiset miettivät elämässään yleensä ihan eri kysymyksiä.
Holman mukaan suurin haaste on ilon vähäisyys, vaikka kirkon sanoma on ilosanoma ja sunnuntait ylösnousemuspäiviä. Silti ”kokoontumiset kirkossa ovat usein puolisotilaallisia” ja aikuispainotteisia. Kun otetaan mukaan lapsia, nuoria ja maahanmuuttajia, saadaan iloa messuihin.
Juhani Holman mukaan kirkon haaste on ilon vähäisyys.
Kolme ehdokasta uskoo neitseestäsyntymiseen
Kysymykseen, onko Raamattu erehtymätöntä Jumalan sanaa, vain Holma vastasi vihreällä kyllä-lapulla. Hänen mukaansa Raamattu on Jumalan ilmoitusta, Pyhän Hengen vaikutuksesta syntynyt ja sellaisena ihmisille tarkoitettu. Juntusen mukaan kyllä-vastaus johtaisi luonnontieteellisissä ja historiallisissa kysymyksissä akrobatiaan, jota kukaan älyllinen ihminen ei jaksa harrastaa. Raamattu on kuitenkin erehtymätön ihmisten jumalasuhteen ja pelastuksen kysymyksissä.
Hintikankin mukaan Raamattu on pelastuksen ydinsanomassa totta, mutta muuten siihen sisältyy paljon kulttuurisidonnaista ja omaan aikaansa sidottua asiaa. Myös monet eettiset kysymykset ovat sellaisia, joita hän ei Raamatusta lue kirjaimellisesti.
Leena Huovisen mielestä kirkon suurin haaste on ihmisten elämän ottaminen todesta.
Huovinen lisäsi Juntusen ja Hintikan mietteisiin sen, että Raamattua on hyvä lukea sanomalehti toisessa kädessä. Väärin tulkittuna se voi olla myös vaarallinen kirja, sillä on esimerkiksi puolustettu orjuutta.
Ehdokkaiden suhde uskontunnustukseen käytiin läpi nostamalla vihreitä kyllä- ja punaisia ei-lappuja. Kaikki ehdokkaat kertoivat uskovansa ruumiin ylösnousemukseen, tuomiopäivän tulemiseen ja helvettiin. Siihen, ruokkiko Jeesus konkreettisesti 5 000 ihmistä viidellä leivällä ja kahdella kalalla, Juntunen ja Holma nostivat vihreän ja Hintikka ja Huovinen punaisen lapun.
Kaikki muut ehdokkaat ilmoittivat uskovansa neitseestäsyntymiseen, paitsi Huovinen. Hän totesi, ettei hänen uskoonsa vaikuta millään lailla, syntyikö Jeesus neitseestä vai ei. Muut katsoivat neitseestäsyntymisen liittyvän siihen, millä tavalla Jumala tuli ihmiseksi ja miten syvästi Jumala sitoutui ihmisyyteen.
Sammeli Juntunen piti maallistumista kirkon suurimpana haasteena.
Juntunen tiukin sateenkaaripareja kohtaan
Juntunen ja Holma olivat sitä mieltä, että kirkon ei pidä vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon, Hintikan ja Huovisen mielestä pitäisi vihkiä.
Huovinen kertoi siunanneensa naisparin jo vuonna 2005 ja käyneensä silloin keskustelun Helsingin piispan Eero Huovisen kanssa. Rangaistusta ei tullut. Hän on valmis vihkimään ja siunaamaan sateenkaaripareja eli palvelemaan samalla tavalla niin seksuaalivähemmistöön kuuluvia kuin kaikkia muitakin kirkon jäseniä. Tämä on hänen mielestään sekä juridisesti että teologisesti perusteltua.
Hintikka sanoi, että edistäisi avioliittoasiaa kirkossa keskustelemalla ja tuomalla piispainkokouksessa esiin asia-argumentteja. Hän muistuttaisi piispoja, että puhutaan ihmisistä, joiden ainutlaatuinen elämäntilanne menee ohi kirkon päätöksiä odotellessa. Hintikan mukaan Jumalan luomistyöhön sisältyy ihmisten ymmärryksen kehittyminen. Hintikka ei kuitenkaan vielä itse vihkisi sateenkaaripareja, koska katsoo, että yhdessä päätettävä ratkaisu olisi paras kirkon kannalta.
Holma haluaisi vielä syventää keskustelua avioliitosta ja käydä sitä myös muiden kirkkojen kanssa.
Juntusen mielestä kirkon avioliittokäsitykseen kuuluu, että miehen ja naisen välinen parisuhde on erityinen ja lasten on hyödyllistä, joskaan ei välttämätöntä, kasvaa isän ja äidin perheessä. Hänen mukaansa Raamatun suhtautuminen homoeroottisuuteen on kielteistä. Jos keskustellaan synnistä, ei kysymys ole siitä, mitä ihminen ajattelee, vaan minkä Jumala sanoo synniksi. Hän myös korosti, että on homoseksuaaleja, jotka kamppailevat taipumuksensa kanssa, eikä kirkko voi jättää heitä heitteille.
Paneelin juonsivat toimittajat Anna Patronen ja Samuli Suonpää. Vaalien ensimmäinen kierros on 8. lokakuuta.
Korjaus 24.9. kello 9.04: Kaksi kalaa ja viisi leipää korjattu viideksi leiväksi ja kahdeksi kalaksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
.jpg)
Espoon uusi piispa Hintikka: ”Meillä on opittavaa Etiopian luterilaiselta kirkolta”
AjankohtaistaLuterilaisen Maailmanliiton apulaispääsihteerinä Kaisamari Hintikka oppi arvostamaan teologiaa, joka on vähemmän akateemista ja enemmän arjen hädästä nousevaa.
