Sekä tiede että usko vastaavat suuren tuntemattoman kutsuun, totesi piispa Teemu Laajasalo.
”Hyvään tieteeseen ja hengellisyyteen kuuluu terve nöyryys” – Teemu Laajasalo saarnasi tieteentekijöille
Piispa Teemu Laajasalo etsi tiedettä ja uskoa yhdistäviä näkökulmia Helsingin yliopiston lukuvuoden avajaisjumalanpalveluksessa.
Helsingin yliopiston lukuvuoden avajaisperinteisiin kuuluu sekä ekumeeninen jumalanpalvelus että samaan aikaan pidettävä tunnustukseton tilaisuus. Avajaisjumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa saarnasi nyt ensi kertaa Helsingin piispa Teemu Laajasalo. Saarnassaan hän pohti sitä, mikä yhdistää hyvää tiedettä ja hyvää hengellisyyttä.
Laajasalon mukaan Suomi näyttäisi hyvin erilaiselta ilman akateemista koulutusta, tutkimusta ja siihen nojaavaa kehitystä. Samoin se näyttäisi erilaiselta ilman kristinuskon ja luterilaisuuden vaikutusta, sillä kirkko on ollut Suomessa koulutuksen, sivistyksen ja tiedon liittolainen.
Ihminen on pienempi kuin se asia, jota hän pyrkii ymmärtämään.
– Teemu Laajasalo
Piispa kysyi, miksi Jeesus sanoo Matteuksen evankeliumissa, että Jumala on salannut asiat viisailta ja oppineilta, mutta ilmoittanut ne lapsenmielisille. Ovatko ihmiset, jotka asettavat uskonnon ja tieteen toistensa vihollisiksi, oikeassa?
Laajasalon mukaan ei tunnu uskottavalta, että Jeesus olisi suhtautunut vihamielisesti viisauden ja tiedon kartuttamiseen. Jos oppineisuus ei ole Jeesuksen sanojen kohde, mitä sanat voisivat tarkoittaa? Laajasalo kysyi, mitä sellaista lapsenmieliset tietävät, joka pysyy viisailta ja oppineilta piilossa.
– Oppineisuuteen ei aina liitetä ajatusta nöyryydestä. Oppineen jatkuva kiusaus on pikemminkin ylpeys. Kun ihminen tietää paljon jostakin, tulee helposti kiusaus ajatella, että hän tietää paljon kaikesta muustakin. Voisiko ylpeys olla este todelliselle viisaudelle?
Tieteen kehityksen kannalta nöyryys on kuitenkin välttämätöntä. Jos ihminen ajattelee jo tietävänsä kaiken tarpeellisen, ei ole enää motivaatiota etsiä uutta. Vaatii nöyryyttä luovuttaa tutkimuksensa ja artikkelinsa vertaisarvioitavaksi. Myös tutkimuksen kohteen ja tulosten suhteen pitää olla nöyrä. On esimerkiksi oltava valmis luopumaan teoriasta, jonka selitysarvo osoittautuu sittenkin puutteelliseksi.
Laajasalon mukaan tiede ja usko ovat samassa veneessä, sillä kumpikaan ei osaa ajatella, että maailma olisi jo valmiina pakettina meidän hallussamme. Molemmat vastaavat suuren tuntemattoman kutsuun. Tiede tavoittelee yhä tarkempaa tietoa maailmasta, usko etsii yhä syvempää yhteyttä Jumalaan.
– Siksi hyvään tieteeseen ja hyvää hengellisyyteen kuuluu välttämättä terve nöyryys. Ihminen on pienempi kuin se asia, jota hän pyrkii ymmärtämään. Maailmankaikkeus on suurempi kuin sitä haltuun ottava ihminen. Jumala on suurempi kuin häntä etsivä ihminen, sanoi Laajasalo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus muistuttaa päättäjiä siitä, ettei kyseessä ole mikä tahansa työ – tilaisuudessa saarnannut piispa Seppo Häkkinen valoi eduskuntaan tulevaisuudenuskoa
AjankohtaistaValtiopäivien avajaisiin liittyvän jumalanpalveluksen juuret ulottuvat 1700-luvulle. Perinteen taustalla on syitä, jotka ovat yhä ajankohtaisia.
.jpg)
