Annmari Salmelan mielestä hyvä peruste äänestää seurakuntavaaleissa on se, että silläkin tavoin jokainen voi lisätä oman asuinalueensa hyvinvointia.
”Jos mitään ei tehdä, kirkosta tulee pelkkä nakkikioski” – seurakuntavaali-inspiraattoriksi palkattu Annmari Salmela toivoo, että ihmiset kokeilisivat kirkon vaalikonetta
Annmari Salmela on huolissaan, mikäli heikkenevässä taloudessa kirkon työntekijät käpertyvät omaan kuplaansa.
Kirkkopalveluiden seurakuntavaali-inspiraattorina puolitoista vuotta ympäri Suomen Siionia kiertänyt Annmari Salmela sanoo, että talouden heikentymiseen on varauduttava ajoissa, koska jos mitään ei tehdä, kirkosta tulee ”pelkkä nakkikioski”. Ei millään pahalla nakkikioskeja kohtaan, mutta Kirkko ja kaupungin tavoittama Salmela toivoo, että kirkko vielä löytäisi paikkansa aidosti kirkkona. Tästä syystä hän toivoo suurta äänestysinnokkuutta seurakuntavaaleissa. Ennakkoäänestys alkaa tiistaina 8. marraskuuta.
Annmari Salmela, mikä on seurakuntavaali-inspiraattori ja mitä se sellainen tekee?
– Se on sellainen, joka kiertää vähän tökkimässä seurakuntia. Taustaltani olen toimittaja, mutta viimeisimmäksi olen kehittänyt digitaalisia diakonian auttamispalveluja, kuten vapaaehtoistyö.fi, kotimaanapu.fi ja ruoka-apu.fi. Tällaiset työt ovat antaneet tilaisuuden katsoa, miltä seurakunnat tällä hetkellä näyttävät yhteiskunnallisena toimijana. Seurakuntavaali-inspiraattorin tehtävänäni on ollut se, että käyn vähän tökkimässä seurakuntia.
Kaikilla ihmisillä on edelleen samat perustarpeet tulla nähdyksi, kuulluksi ja rakastetuksi. Jos kristinuskoa toteutetaan ytimestään käsin, niin silloin jokainen ihminen on uskottu, toivottu ja rakastettu.
– Annmari Salmela
Millä tavalla seurakuntia on pitänyt tökkiä?
– Olen esimerkiksi kertonut, että en ole ikinä ollut niin kaukana seurakunnista kuin tuottaessani ruoka-apu.fi-palvelua. Kun istun kuntien ja järjestöjen edustajien kanssa pöydässä, jossa keskustellaan ruoka-aputoiminnasta, kukaan ei enää edes maininnut kirkkoa.
– Kaikkien tutkimusten mukaan ihmisten tärkein syy kuulua kirkkoon on se, että kirkko auttaa. Niinpä olen vihjaissut, että ihmisille ehkä kannattaisi kertoa, että me oikeasti teemme juuri sitä, mitä te odotatte meidän tekevän. Olen myös muistuttanut, että pitäisi puhua suomea. Älkää puhuko diakoniasta vaan auttamistyöstä.
Kun olet kiertänyt eri puolilla Suomen seurakuntia, niin miten pääkaupunkiseutu eroaa muusta Suomesta?
– Pääkaupunkiseutu kohtaa kirkon talouskriisin muuta Suomea aiemmin. Kirkon omissa ennusteissa edessä on raamatullisesti sellaiset seitsemän lihavaa vuotta, minkä jälkeen alkaa jyrkkä alamäki. Helsingissä ollaan jo tilanteessa, jossa huonontuneeseen talousnäkymään on reagoitu yt-neuvotteluilla.
– Mutta hyvin ei mene muillakaan. Suomessa on tällä hetkellä 367 seurakuntaa. Kolmasosa seurakuntatalouksista teki alijäämäistä tulosta vuonna 2020. Tämä on yksi syy, miksi tarvitaan hyviä luottamushenkilöitä. Heitä tarvitaan myös siksi, että jonkun pitää kertoa seurakunnalle maallikon näkökulma. Jos seurakunnan alueella on paljon lapsiperheitä, niin kai heidän tarpeensa on mitoitettu oikein esimerkiksi suhteessa vanhusten palveluihin, ja päinvastoin.
– Kun ennen ehdokasasettelua kävin useiden seurakuntien nettisivuilla, niin tosi vaikea sieltä oli löytää tietoa siitä, miten voisin asettua ehdolle seurakuntavaaleissa. Sen perusteella tuntui, että aika vähän seurakuntiakin kiinnosti, miten rekrytoidaan luottamushenkilöitä. Poikkeuksena ovat olleet suurten seurakuntayhtymien viestinnät, joissa iso koneisto on toiminut hyvin.
Annmari Salmela kiinnittää huomiota siihen, että kirkosta eroaminen on koronapandemian ja Ukrainansodan aikana hidastunut.
1970-luvulla kirkkoon kuului yli 90 prosenttia suomalaisista. Seurakuntavaalien äänestysprosentti oli monin paikoin vain 5. Miksi äänestäminen on tärkeämpää nyt kuin 1970-luvulla?
– Kyse on oman asuinalueen hyvinvoinnin lisäämisestä seurakunnan kautta. Siksi.
– Aiemmin meillä oli sellainen ennuste, että vuoteen 2040 mennessä kirkon jäsenmäärä putoaa 2,4 miljoonaan. Siihen on enää vain noin 17 vuotta. Kirkon päätöksenteossa se on tavattoman lyhyt aika. Jos mitään ei tehdä, kirkosta tulee pelkkä nakkikioski.
– Tällä hetkellä kirkosta eroaminen on hidastunut. Taustalla ehkä on kolmoiskriisi, eli ekologinen katastrofi, pandemia ja nyt vielä Ukrainan sota. Tällaisina aikoina kirkon merkitys kirkastuu. Tämänhetkisen ennusteen mukaan kirkon jäsenmääräennuste vuonna 2040 on 2,9 miljoonaa.
Toiset äänestävät ja asettuvat peräti ehdokkaiksi tavoitteenaan, että kirkko itse asiassa pysyisi samanlaisena eikä muuttuisi. Toivotko itse, että kirkko muuttuisi?
– Me olemme nyt muutosjännitteen päällä. Tässä kamppailevat vanha ja uusi kirkko. Kirkon täytyy löytää itsensä uusilla tavoilla, miten olla merkityksellinen tavallisen ihmisen arjessa ja pyhässä. En silti ole huolissani, koska kahden tuhannen vuoden ajan kirkko on löytänyt paikkansa.
– Kaikilla ihmisillä on edelleen samat perustarpeet tulla nähdyksi, kuulluksi ja rakastetuksi. Jos kristinuskoa toteutetaan ytimestään käsin, niin silloin jokainen ihminen on uskottu, toivottu ja rakastettu.
Mitä terveisiä lähetät lukijalle, joka vieläkin lukee tätä?
– No jos joku vieläkin on kyydissä, niin sitten sanoisin, että kokeile kirkon vaalikonetta ja äänestä alueellesi ja kirkolle uusi tulevaisuus.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seurakuntavaaleissa äänesti pääkaupunkiseudulla ennakkoon 28 600 ihmistä – äänestysvilkkaus laski hieman edellisvaaleista
AjankohtaistaVarsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 20.11. Espoon keskusvaalitoimikunnan puheenjohtaja toivoo näkevänsä silloin jonoa äänestyspaikoilla.
