null Kommentti: Seurakuntavaalien ehdokkaina olevat kirkon työntekijät saavat miettimään, keskittyykö valta pian liian pienelle piirille

Kommentti: Seurakuntavaalien ehdokkaina olevat kirkon työntekijät saavat miettimään, keskittyykö valta pian liian pienelle piirille

Kirkossa tarvitaan monenlaista asiantuntemusta, mutta myös ajatuksia boksin ulkopuolelta ja ihmisiä, jotka uskaltavat kysyä, ”miksi”.

Ainakin tämä kertoo siitä, että olen ollut pitkään kirkossa töissä: seurakuntavaalien ehdokaslistoilla on jälleen paljon tuttuja nimiä. Pappi, toinen pappi, kolmas, neljäs, viides, kuudes, seitsemäs… On myös sekalainen joukko muita entisiä ja nykyisiä kirkon työntekijöitä, jopa pari eläkkeellä olevaa kirkkoherraa.

Halu vaikuttaa kirkon asioihin ei selvästikään rajoitu vain työaikaan tai edes työvuosiin. Mitä tästä oikein pitäisi ajatella?

Seurakuntavaaleissa voi asettua ehdolle jokainen täysi-ikäinen ja konfirmoitu kirkon jäsen, joka ei ole vajaavaltainen mutta on ”kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu”. Seurakuntavaalien verkkosivujen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilö kuuluu kirkkoon ja on ”sitoutunut rakentamaan yhteisön tulevaisuutta”. Samalla muistutetaan, että kristillinen vakaumus ilmenee kullakin tavallaan.

Kirkon työntekijöitä koskevat kuitenkin muutamat erityisehdot. ”Ehdokas ei voi olla oman seurakunnan viranhaltija tai työntekijä. Jos seurakuntasi kuuluu seurakuntayhtymään, tämän yhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan viranhaltija tai työntekijä ei myöskään ole vaalikelpoinen.” Tämä ei estä kirkon työntekijän ehdokkuutta, sillä työssäoloseurakunta kuuluu usein eri seurakuntayhtymään kuin oma kotiseurakunta. Esimerkiksi Vantaalla pappina tai diakoniatyöntekijänä työskentelevä voi olla ehdolla Helsingissä tai Espoossa tai päin vastoin. 

Varsinkin papeilla ja teologeilla on muutoinkin kirkossa vahva asema, mikä näkyy esimerkiksi kirkon asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä.

Jokin siinä silti häiritsee, että ehdokkaissa on näinkin monta kirkon työntekijää, varsinkin pappeja (joista osa toki saa palkkansa tällä hetkellä muualta). Onko kirkollisista luottamustoimista tulossa entistä pienemmän piirin touhua, sitä, että tunnetaan samoja ihmisiä, puhutaan samaa kieltä ja nauretaan samoille vitseille?

Varsinkin papeilla ja teologeilla on muutoinkin kirkossa vahva asema, mikä näkyy esimerkiksi kirkon asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä. Kirkolliskokouksessa eli kirkon eduskunnassa papeilla on oma kiintiönsä, toisin kuin muilla kirkon ammattiryhmillä. Se on kuin tuulahdus sääty-yhteiskunnasta, jossa papisto oli yksi säädyistä aateliston, porvariston ja talonpoikien ohella.

Fiksut luottamushenkilöt tietysti jääväävät itsensä tarvittaessa. Silti mietin, mitä merkitystä kirkon työntekijyydellä voi olla silloin, kun seurakuntaneuvosto tai kirkkovaltuusto käsittelee vaikka rekrytointeja. Helposti käy niin, että ehdolla tehtäviin on vanhoja opiskelukavereita, entisiä työkavereita tai vähintään kaverin kavereita. Piirit ovat pienet.

Toivottavasti suunta ei ole se, että kirkosta tulee yhä enemmän yhteisö, jossa samat ihmiset nostavat palkkaa ja käyttävät valtaa luottamushenkilöinä.

Varmaa on, että kirkon luottamustehtävissä tarvitaan kaikenlaista osaamista. Monenlaista osaamista seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä jo onkin, mutta aina parempi, jos myös luottamushenkilöissä on ihmisiä, joilla on asiantuntemusta vaikka metsienhoidosta, korjausrakentamisesta, nuorisotyöstä, tapahtumatuotannosta tai viestinnästä. Sen lisäksi tarvitaan ajatuksia boksin ulkopuolelta, miksi-kysymyksiä ja sitä, että kirkon käytäntöjä ja rakenteita kyseenalaistetaan.

Kirkon laskeva jäsenmäärä ja muutamissa seurakunnissa käytävät sopuvaalit antavat jo osviittaa siitä, että tulevaisuudessa luottamushenkilöiksi tahtovien määrä laskee. Toivottavasti suunta ei ole se, että kirkosta tulee yhä enemmän yhteisö, jossa samat ihmiset nostavat palkkaa ja käyttävät valtaa luottamushenkilöinä. Lopulta jokainen marraskuussa vaaliuurnille lähtevä tietysti päättää, onko kirkon työntekijän paikka myös kirkon luottamushenkilönä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: