”Kirkolliskokouksen maallikot pitäisi valita kansanvaalilla” – Onko näin?

”Kirkolliskokouksen maallikot pitäisi valita kansanvaalilla” – Onko näin?

Hanna Mithiku, Jouko Jääskeläinen ja Iida Rotko ottavat kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.


”Olin Helsingin seurakuntien nuorten vaikuttamisseminaarissa puhumassa vaikuttamisesta kirkossa. Tuntui hölmöltä kertoa nuorille, että jos he haluaisivat vaikuttaa kirkolliskokousvaalissa, heidän olisi pitänyt hoksata äänestää puolitoista vuotta sitten seurakuntavaaleissa. Tuntuu usein siltä, että kirkon päätöksenteko on pyritty rakentamaan niin, että muutos on lähes mahdoton. Äänioikeus tulisi antaa kaikille jäsenille myös kirkolliskokousvaalissa. Harvan kärsivällisyys riittää kirkon hallintohimmeliin perehtymiseen ja vuosien ennakointiin äänestysratkaisuissa. Kansanvaali voisi tuoda päätöksentekoon lisää avoimuutta. Ehdokaslistojen tavoitteet pitäisi pystyä kertomaan selkeästi myös muille kuin sisäpiiriläisille.”
- Hanna Mithiku, kirkolliskokousedustaja, teologian maisteri, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja


”Kirkon suora demokratia toteutuu seurakuntavaaleissa. Jäsenet saavat vapaasti valita edustajat kirkkovaltuustoihin. Kirkolliskokouksella taas on kirkon autonomian perusteella yksinoikeus tehdä muutoksia kirkkolakiin ja lähettää ne eduskuntaan hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Kirkon uskon ja opin käsittely on erilaista kuin esimerkiksi ratojen suunnittelusta päättäminen eduskunnassa. Kirkon tunnustusta ja kirkkolakia ei voi uusia suhdanteiden mukaan. Seurakuntaneuvostojen jäsenillä on hyvä mahdollisuus arvioida kirkolliskokouksen ehdokkaiden erilaisia tavoitteita. Tilanne on helpompi kuin suorissa kansanvaaleissa, joissa ehdokas on usein etäämpänä ja häneen pyritään vaikuttamaan vaalipuheilla.”
- Jouko Jääskeläinen, kirkolliskokousedustaja, valtiotieteiden tohtori, Vantaankosken seurakuntaneuvoston jäsen


”En näe kansanvaalia tarkoituksenmukaisena tapana valita kirkolliskokouksen maallikkoedustajia, vaikka vaikuttamismahdollisuudet kirkossa kaipaavatkin kehitystä. Seurakuntavaalien alhainen äänestysprosentti ei ennakoi laajaa osallistumista kirkolliskokousvaaleissa. Kirkolliskokous on hallinnollisempi elin ja kaukana paikallisesta päätöksenteosta ja seurakuntalaisista. Äänioikeuden laajentamisen sijaan suuntaisin panoksia seurakuntavaaleihin ja niiden äänestysprosentin nostamiseen. Niiden yhteydessä tulisi tuoda aktiivisesti esille myös niiden välillinen vaikutus kirkolliskokousvaalin tulokseen ja avata, mikä on kirkolliskokouksen ja sen päätösten merkitys.”
- Iida Rotko, kirkolliskokousedustaja, teologian kandidaatti, Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi