Uudistusmieliset etenivät kirkolliskokousvaaleissa – säilyikö konservatiiveilla silti määrävähemmistö?
Uuden kirkolliskokouksen jäsenistä on ehdokaslistojen tavoitteiden mukaan konservatiiveja 11 prosenttia, maltillisia konservatiiveja 40 prosenttia, maltillisia liberaaleja 25 prosenttia ja tasa-arvoa erityisen vahvasti painottavia liberaaleja 24 prosenttia. Lähde: Kirkon tutkimuskeskus, tutkija Veli-Matti Salminen.

Uuden kirkolliskokouksen jäsenistä on ehdokaslistojen tavoitteiden mukaan konservatiiveja 11 prosenttia, maltillisia konservatiiveja 40 prosenttia, maltillisia liberaaleja 25 prosenttia ja tasa-arvoa erityisen vahvasti painottavia liberaaleja 24 prosenttia. Lähde: Kirkon tutkimuskeskus, tutkija Veli-Matti Salminen.

Uudistusmieliset etenivät kirkolliskokousvaaleissa – säilyikö konservatiiveilla silti määrävähemmistö?

Taustaryhmittymien perusteella uudessa kirkolliskokouksessa on noin 11 prosenttia tiukkoja arvokonservatiiveja. Todellisuudessa heitä on enemmän.

Kirkolliskokousedustajat seuraavalle nelivuotiskaudelle on valittu. Uudet edustajat aloittavat työnsä toukokuussa, kun kirkolliskokous kokoontuu kevätistuntoonsa Turussa. Vaalit pidettiin tiistaina ja viimeiset tulokset, pitkien etäisyyksien Oulun hiippakunnasta, valmistuivat keskiviikkoiltana.

Tulokset ovat alustavia. Vaalilautakunnat vahvistavat ne ensi maanantaina. Suuria muutoksia tuskin tulee.

Uusia edustajia on paljon, noin 46 prosenttia. Eniten edustajia vaihtuu Helsingin ja Kuopion hiippakunnissa.

Uuden kirkolliskokouksen kokoonpanossa miehiä on 53 (vuonna 2016: 61) ja naisia 42 (vuonna 2016: 35). Naiset ovat enemmistönä Espoon, Helsingin, Kuopion ja Mikkelin hiippakunnissa valituista edustajista. Tampereen hiippakunnassa sen sijaan valittiin ”all male panel” eli sekä maallikko- että pappisedustajat ovat kaikki miehiä. Vaikka ehdokkaista siellä oli naisia kolmannes (34 naista/107 ehdokasta), he eivät saaneet riittävästi ääniä.

Valituista edustajista nuorin on 24-vuotias espoolainen maallikkoedustaja Iida Rotko ja iäkkäin 78-vuotias Turun arkkihiippakunnan maallikkoedustaja Marja-Leena Ruostesaari. Edustajien keski-ikä on 54 vuotta, mikä on kaksi vuotta vähemmän kuin vuonna 2016.

Kirkon tulevaisuuden kannalta iso ja kiinnostava kysymys on, mikä on kirkolliskokouksen kirkkopoliittinen koostumus. Sitä ei ole aivan helppo selvittää, sillä useimpien ehdokaslistojen nimistä on vaikea päätellä, mitä niiden takana on.

Kirkko ja kaupunki arvioi kirkolliskokouksen koostumasta kolmen asiantuntijan avulla. Kari Latvus on dosentti sekä Jumalanpalvelus ja yhteiskuntayksikön johtaja Kirkkohallituksessa. Sirkku Nyström on eläkkeellä oleva toimittaja, joka on istunut kirkolliskokouksessa kolme kautta. Veli-Matti Salminen puolestaan on Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija.

Veli-Matti Salminen muistuttaa, että ryhmien sisällä voi ehdokkailla olla monenlaisia näkemyksiä.

Veli-Matti Salminen muistuttaa, että ryhmien sisällä voi ehdokkailla olla monenlaisia näkemyksiä.

Konservatiivilistoilta valittiin edustajista joka kymmenes

Veli-Matti Salminen ryhmitteli vastavalitut kirkolliskokousedustajat valitsijayhdistysten itsestään laatimien kuvausten perusteella ja toteaa, että arvio on suuntaa antava.

– Kirkolliskokoukseen valitut edustajat voidaan jakaa neljään ryhmään sen mukaan, minkälaisia asioita heidän valitsijayhdistyksensä painottivat. Opillisuutta ja Raamattua korostavat konservatiivit muodostavat reilun kymmenesosan. Toinen keskeinen ryhmä ovat kirkon perustehtävää, rakenteellista uudistumista ja vuoropuhelua korostavat maltilliset konservatiivit, joihin luen 40 prosenttia edustajista, Salminen arvioi.

Kolmannessa ryhmässä ovat hänen mukaansa kirkon uudistumista ja yhteisymmärrystä korostavat maltilliset liberaalit, joita on noin neljännes edustajista. Kirkon uudistumista ja tasa-arvoa ajaviin liberaaleihin lukeutuu myös noin neljännes edustajista.

– Kirkolliskokouksen ratkaisuvalmius punnitaan erityisesti siinä, ovatko maltilliseksi luokittelemani ryhmät dialogin ohella myös aidosti valmiita kompromisseihin esimerkiksi avioliittokysymyksessä. Uuden kirkolliskokouksen johdolla kirkon on myös alettava sopeutua verotulojen laskuun ja tehdä merkittäviä rakenteellisia muutoksia toiminnan turvaamiseksi, Salminen sanoo.

Kirkon tutkimuskeskus analysoi uudet edustajat taustaryhmittymien perusteella.

Kirkon tutkimuskeskus analysoi uudet edustajat taustaryhmittymien perusteella.

Salmisen mukaan kaikki uudistusmieliset olisi voinut laskea myös yhdeksi ryhmäksi. Ero syntyy siitä, että toiset korostavat enemmän kompromissivalmiutta kuin toiset.

– Ryhmien sisällä voi olla hyvinkin erilaisia kantoja edustavia ehdokkaita. Pitää myös muistaa, että valitsijayhdistykset eivät ole mitään kiinteitä taustaryhmiä niin kuin eduskunnassa, vaan ne on perustettu vain vaaleja varten. On hyvin todennäköistä, että esimerkiksi jako ”maltillisiin konservatiiveihin” ja ”kunnon konservatiiveihin” ei päde, kun yksittäisiä edustajia ja heidän äänestyskäyttäytymistään tarkastellaan kirkolliskokouksessa, Salminen sanoo.

Kirkossa pitää osata lukea mikrokieltä ja koodisanoja

Sirkku Nyström toteaa, että listojen nimet eivät kaikkea kerro. Konservatiiviset ehdokkaat piiloutuvat esimerkiksi sellaisten nimien kuin Sillanrakentajat, Yhteinen kansankirkko ja Kansankirkon rakentajat taakse.

– Kirkossa pitää osata lukea mikrokieltä, koodisanoja, joita ryhmittymät listojensa nimissä ja niiden tavoitteissa käyttävät. Koodikieltä on myös liberaaleilla ryhmillä, vaikka Tulkaa kaikki ja Avara kirkko alkavatkin olla tuttuja, Nyström tuumii.

Sirkku Nyströmin mukaan kirkollisissa vaaleissa tarvitaan tulkkia, jotta ehdokkaiden taustat selviävät.

Sirkku Nyströmin mukaan kirkollisissa vaaleissa tarvitaan tulkkia, jotta ehdokkaiden taustat selviävät.

Listojen taustoja ja niille ryhmittyneitä edustajia arvoidessaan Nyström turvautuu pitkään kokemukseensa kirkkopolitiikasta. Hän arvioi, että arvokonservatiiveilla on kirkolliskokouksessa edelleen niukka vaa’ankieliasema, joka tarvittaessa voi riittää päätöksen torppaavaan määrävähemmistöön heille hankalissa asioissa.

– Konservatiivisia pappeja on noin kymmenen ja maallikoita ehkä parikymmentä. Lestadiolaisia edustajia en niin hyvin osaa etsiä, Nyström sanoo.

Kirkolliskokoukseen nousi esimerkiksi siellä aiemminkin vaikuttanut konservatiivien Hannu Kippo, joka kuuluu evankeliseen herätysliikkeeseen ja meni läpi Keskustan ja sitoutumattomien listalta. Sen sijaan sieltä putosi Kansanlähetyksen Uusi tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela, joka on ollut kirkolliskokouksessa pitkään näkyvä hahmo.

Nyströmin arvion mukaan arvokysymyksissä liberaalimmat ryhmät menestyvät erityisen hyvin etelässä. Myös Mikkelissä Tulkaa kaikki sai läpi kaksi edustajaa. Tämä on uudistusmielisille hyvä tulos, kun ottaa huomioon, että konservatiivit ovat aina olleet taitavia keskittämään ääniä listoilleen ja kärkiehdokkailleen.

Toivoisin, että kirkko löytäisi avioliittokysymyksessä itse tien eteenpäin. Se lienee mahdollista enää tällä kirkolliskokouskaudella.

– Kari Latvus

Löytyykö sateenkaariparien vihkimiseen nyt kompromissi?

Kari Latvuksen mukaan kirkolliskokouksen päätöksenteossa paljon riippuu nyt siitä, miten kirkkoa jakaviin kysymyksiin aletaan hakea ratkaisua. Hänenkin mukaansa konservatiivisia edustajia saattaa olla tarpeeksi estämään sen, että kirkkolakiin tehtäisiin muutoksia, jotka mahdollistaisivat sateenkaariparien kirkollisen vihkimisen.

– Toivoisin, että kirkko löytäisi avioliittokysymyksessä itse tien eteenpäin. Se lienee mahdollista enää tällä kirkolliskokouskaudella. Muuten yhteiskunta, eli käytännössä Korkein hallinto-oikeus ratkaisee asian. Se ei olisi kirkolle hyväksi, Latvus sanoo.

Latvuksen mukaan kirkolliskokous uudistui nyt niin paljon, että sieltä voisi löytyä tahtoa etsiä asiaan kompromissiratkaisua esimerkiksi kertaalleen hylätyn Helanderin mallin pohjalta. Siinä papeille annettaisiin mahdollisuus vihkiä sateenkaariparit. Niitä pappeja, joille asia on hankala tai mahdoton, ei pakotettaisi siihen, vaan heille turvattaisiin omantunnonvapaus.

– Jos kompromissia ei pystytä tekemään kirkon lainsäädäntöä muuttamalla, ehkä siihen voitaisiin käytännössä päästä toista kautta. Kirkolliskokous voisi esimerkiksi pyytää piispainkokoukselta pastoraalista ohjetta asiasta, Latvus pohtii.

Kari Latvus nostaa vaalituloksesta esille vahvat uudet naispuoliset kirkolliskokousedustajat.

Kari Latvus nostaa vaalituloksesta esille vahvat uudet naispuoliset kirkolliskokousedustajat.

Vaalituloksessa Latvus kertoo kiinnittäneensä huomiota myös siihen, että kirkolliskokoukseen tuli paljon uusia, päteviä naisia. Hän mainitsee esimerkiksi Kauniaisten kirkkoherran Mimosa Mäkisen, Espoon Tapiolan seurakunnan papin Heidi Zittingin ja Helsingistä tuomiorovasti Marja Heltelän.

– Odotettavissa on vahvojen naisten kirkolliskokouskausi, Latvus kiteyttää.

Kirkolliskokoukseen nousi myös kiinnostavia valtakunnanpolitiikassa esillä olleita nimiä, kuten europarlamentaarikkona toiminut kokoomuslainen Eija-Riitta Korhola Helsingistä ja Porvoon hiippakunnan maallikkoedustaja entinen ministeri Ulla-Maj Wideroos (RKP).

Maallikot pitäisi valita suoralla kansanvaalilla

Kirkolliskokoukseen valittiin vaaleissa 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Tämän lisäksi kirkolliskokouksen jäseniä ovat automaattisesti kaikki virassa olevat piispat sekä puolustusvoimien kirkollista työtä johtava kenttäpiispa. Lisäksi kirkolliskokouksessa on saamelaiskäräjien valitsema edustaja ja valtioneuvoston kullekin nelivuotiselle istuntokaudelle määräämä edustaja.

Uudet jäsenet valitaan hiippakunnittain vaaleissa, joissa papit äänestävät pappeja ja seurakuntien luottamushenkilöt kirkolliskokouksen maallikkojäseniä.

Esimerkiksi Helsingin hiippakunnassa maallikkoedustajien vaalin äänestysprosentti oli 86,1. Vaikka papit käyttävät kirkolliskokouksessa merkittävää valtaa, papeilla ja piispoilla on edustajista 50 prosenttia, Helsingin hiippakunnan papeista vain 59,3 prosenttia käytti äänioikeuttaan.

– Kirkolliskokouksen vaaliin pitäisi saada sähköinen äänestys. Samalla tavalla kuin papit valitsevat suoralla vaalilla omat edustajansa, myös maallikkovaalin pitäisi olla kansanvaali eli seurakuntalaiset saisivat valita edustajat suoraan eikä välillisesti, Kari Latvus sanoo.

Tiedot kirkolliskokoukseen valituista ovat vasta alustavia ja vahvistamattomia. Vaalilautakunnat vahvistavat tulokset maanantaina 17.2. Tieto Ahvenanmaan maallikkoedustajasta saadaan myös tuolloin. 

Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla on erilliset uutiset Espoon ja Helsingin hiippakuntien vaalituloksesta. Tietoa koko maan valituista löytyy evl.fi/plus-verkkosivustolta ja vaalien Ehdokasgalleriasta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi