null Kesätyö rippikoulussa vaatii aivan tiettyjä ominaisuuksia – Espoossa työntekijäksi valittiin myös yksi kaksoisagentti

Oula Hyle on menossa avustajaksi kahdelle riparille. Saaristossa järjestettävä ripari starttaa torstaina ja vaellusripari Hetta-Pallaksella on vuorossa heinäkuun lopussa.

Oula Hyle on menossa avustajaksi kahdelle riparille. Saaristossa järjestettävä ripari starttaa torstaina ja vaellusripari Hetta-Pallaksella on vuorossa heinäkuun lopussa.

Kesätyö rippikoulussa vaatii aivan tiettyjä ominaisuuksia – Espoossa työntekijäksi valittiin myös yksi kaksoisagentti

Tuomiokirkkoseurakunnassa on 34 rippikoulua ja yli 800 nuorta. Koska rippikoulu on jokaiselle nuorelle ainutkertainen, kausityöntekijät valitaan huolella.

Kun Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa on yli 800 rippikoululaista ja 34 rippikoulua, on selvää, että omilla työntekijäresursseilla ei hommaa hoideta. Varsinkaan, kun suurin osa rippikouluista on leirejä, ja niistä jokaiselle tarvitaan vähintään kolme työntekijää.

Tarvitaan siis paljon kesätyöntekijöitä, tai oikeastaan kausityöntekijöitä, sillä osa leireistä on talvella ja kesän leirejäkin edeltää seurakuntaan tutustumisjakso tapaamisineen. Tuomiokirkkoseurakunnassa tekijöiden rekrytointi alkaa jo syksyllä, kun tiedossa ovat edellisen kesän kokemukset.

− Tänä vuonna kausityöntekijöitä valittiin 19. He ovat monipuolista joukkoa. Hieman alle puolet on niitä, jotka ovat olleet meillä jo aiemmin ja näyttäneet kykynsä, seurakunnan rippikouluvastaava Pentti Airaksinen kertoo.

Suoran valinnan lisäksi työntekijöitä rekrytoidaan normaalin työntekijähaun kautta. Ensin katsotaan hakemukset ja sen jälkeen on ryhmähaastattelu. Sen aikana voidaan arvioida myös sitä, miten haastateltavat toimivat ryhmässä.

Seitsemässä päivän leirillä tätä ei opi, vaan pitää olla jo valmiiksi osaamista.
– Rippikouluvastaava Pentti Airaksinen

Lopputulos on monipuolinen paletti, jossa on sekä kokemusta että koulutusta. Valittujen joukossa on kirkon alojen opiskelijoiden lisäksi muitakin opiskelijoita sekä kaksi opettajaa ja yksi väitöskirjatutkija, jotka ovat myös pappeja. Seurakunnassa aikoinaan jo isosena olleita on viisi.

− Rippileirillä ollaan töissä 24/7 ja työhön sisältyy paljon muutakin kuin leiri. Seitsemässä päivän leirillä tätä ei opi, vaan pitää olla jo valmiiksi osaamista ja ennen kaikkea intoa toimia nuorten kanssa, Airaksinen kiteyttää.

Kolmella rippileirillä alkavana kesänä työskentelevä Janne Levänen poseeraa Espoon tuomiokirkon kupeessa. Se on hänen leiriensä rippikirkko.

Kolmella rippileirillä alkavana kesänä työskentelevä Janne Levänen poseeraa Espoon tuomiokirkon kupeessa. Se on hänen leiriensä rippikirkko.

Rippikoulun urapolku alkaa isosajasta

Yksi tuomiokirkkoseurakunnan omista kasvateista on kirkon nuorisotyönohjaajaksi opiskeleva Janne Levänen. Hän päätyi riparin jälkeen isoseksi siskonsa suosituksesta. Siitä alkoi uraputki rippikoulussa: ensin isosena, sitten apuohjaajana, palkkiotoimisena leiriavustajana, yövalvojana, ohjaajana ja viimein palkattuna kausityöntekijänä.

− Sain muista isosista itselleni kaveriporukan, joista yllättävän moni on päätynyt samalle alalle. Olen ollut rippileirillä joka kesä, joskus kolmellakin. Leirit ovat olleet kesän kohokohtia. Kun olen kitaraa soittava asiasta innostunut nuori, niin tänäkin kesänä on tiedossa kolme leiriä, Levänen kertoo.

Hänen mukaansa tuomiokirkkoseurakunnan rippikouluilla on hyvä maine, mihin vaikuttaa se, että leirien onnistumisen eteen tehdään paljon työtä.

Oula Hyleelle isosaika merkitsi paljon. Hän sai kokea itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin on.

Oula Hyleelle isosaika merkitsi paljon. Hän sai kokea itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin on.

Oula Hyleelle Olarin seurakunnan isoskoulutukseen lähtö oli käänteentekevä vaihe elämässä. Hän kertoo, että seurakunnan nuorisotoiminnassa häntä arvostettiin ja kiitettiin samoista ominaisuuksista, joista koulussa kiusattiin.

− Voi sanoa, että isosaikana puhkesin kukkaan. Sain kokea itseni hyväksytyksi, ja omista itseilmaisuun ja teatterillisuuteen liittyvistä harrastuksista oli paljon hyötyä rippileirien iltaohjelmissa, Hyle kertoo.

Rippikoulussa on hienoa nähdä, miten nuoret kasvavat lyhyessä ajassa henkisesti paljon.
– Rippikoulussa työskentelevä Oula Hyle

Nyt Hyle opiskelee Helsingin yliopistossa yleistä ja aikuiskasvatustiedettä ja on lisäksi töissä konsulttialan yrityksessä. Kasvatusalan opinnoista on apua rippikoulussa.

− Viime kesänä olin kahdella leirillä, ja nyt lähden kesälomallani kahdelle leirille. Kummassakin niistä on uusia haasteita, sillä toinen on saaristorippileiri ja toinen vaellusleiri. Pidän mielelläni oppitunteja. Nyt ne pitää suunnitella toimimaan luonnon ehdoilla ilman fläppitauluja ja tekniikkaa. Rippikoulussa on hienoa nähdä, miten nuoret kasvavat lyhyessä ajassa henkisesti paljon, Hyle sanoo.

Pappi Elina Seppänen on tänä kesänä pappina yhdellä rippileirillä. Päätyökseen hän toimii uskonnon ja psykologian opettajana. Hänet kuvattiin kotipihallaan puu-Käpylässä.

Pappi Elina Seppänen on tänä kesänä pappina yhdellä rippileirillä. Päätyökseen hän toimii uskonnon ja psykologian opettajana. Hänet kuvattiin kotipihallaan puu-Käpylässä.

“Lapsena halusin vakoojaksi”

Uskonnon ja psykologian lehtori Elina Seppänen on teologian maisteri. Hän olisi voinut valita pappisurankin, mutta päätyi opettajaksi 23 vuotta sitten. Tällä hetkellä hän opettaa Espoon aikuislukiossa, jonka oppilaat ovat keskimäärin 16−26-vuotiaita.

− Vuosi sitten aloin pohtia, olisiko pappisvihkimys mahdollinen ja mielekäs.

Seppänen otti yhteyttä tuomiokapituliin, jossa selvitettiin pappisvihkimyksen edellytyksiä. Siihen tarvittiin seurakuntakokemusta, joka hoituu tuoreelta papilta tämän ja ensi kesän rippikouluilla. Tänä kesänä Seppäsellä on leiri Partaharjussa Pieksämäellä.

− Lapsena halusin vakoojaksi, joten nyt voin olla kaksoisagentti, joka toimii sekä koulumaailmassa että kirkossa, Seppänen naurahtaa.

Nuorten kanssa Seppänen on ollut tekemisissä koko ajan. Rippikoulussa häntä kiinnostaa, miten kirkon kruununjalokivi eli rippikoulu oikein onnistuu siinä, että maailmanmitassa ennätyssuuri osuus nuorista haluaa käydä sen. Hänen omat kokemuksensa rippikoulusta ovat nuoruudesta, isostoiminnasta ja opiskeluajan teologiharjoitteluista.

 

Korjattu 9.6. klo 9.20: Oula Hyle kävi isoskoulutuksen Espoon Olarin seurakunnassa eikä Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: