– Syyriassa on valtava määrä 14-vuotiaita, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa, sanoo Alexi Chehadeh.
”Lopulta he vaihtavat puhelinnumeroita” – Syyrialainen pappi luottaa kristittyjen ja muslimien yhteiseloon
Suomessa vieraillut arkkimandriitta Alexi Chehadeh tietää, miten Syyriaan lähetetty apu ei joudu vääriin käsiin.
Syyrialainen ortodoksipappi Alexi Chehadeh kävelee Tapiolan kirkon karun valkoisia käytäviä pitkin musta viitta yllään. Hänen niskassaan näkyy kultainen ketju. Itse risti on piilossa. Chehadeh’n arvonimi on arkkimandriitta, ja hänellä on flunssa.
Chehadeh palvelee Antiokian ja koko idän kreikkalaisortodoksien patriarkaatissa. Arkkimandriitta on suunnilleen sama kuin rovasti. Syyriassa toimii myös syyrialaisortodoksinen kirkko, joka kuuluu orientaaliortodokseihin. Sitä ei pidä sekoittaa Antiokian ortodoksiseen kirkkoon.
Chehadeh ei mielellään puhu itsestään.
– Minä olen vain vähäinen Jumalan palvelija, hän sanoo.
Suomi ja Syyria ovat samalla aikavyöhykkeellä, molemmat juuri nyt kesäajassa. Kun Syyriassa kuolee lapsi, kello on Suomessa tasan yhtä paljon. Chehadeh on tullut Suomeen puhumaan seitsemän vuotta sitten alkaneen sodan jäljistä ja avuntarpeesta.
Miten Syyriassa voidaan auttaa ketään? Meneekö apu varmasti perille? Seitsemässä vuodessa 185 180 neliökilometrin kokoinen maa on monin paikoin räjäytetty kiviröykkiöksi. Kun sota alkoi, sen 18-miljoonaisesta väestöstä sadat tuhannet olivat kouluunmenoiässä.
– Se tarkoittaa, että Syyriassa on valtava määrä 14-vuotiaita, jotka eivät osaa lukea tai kirjoittaa, Chehadeh sanoo.
CIA Worldfact Bookin mukaan Syyriassa on alle 14-vuotiaita tyttöjä ja poikia noin 5,7 miljoonaa.
Chehadeh johtaa Gopa-Derd-avustusjärjestöä. Järjestön nimi on lyhenne periortodoksisista sanoista Greek Orthodox Patriarchate of Antioch and All the East – Department of Ecumenical Relations and Development. Suomeksi Antiokian ja koko idän kreikkalaisortodoksisen patriarkaatin ekumeenisten suhteiden ja kehitystyön osasto. Käytännössä tämä tarkoittaa ortodoksisen kirkon avustusjärjestön toimintaa. Suomessa Chehadeh tapaa Gopa-Derdin tärkeitä yhteistyökumppaneita, kuten Kirkon Ulkomaanavun, Filantropian ja NMKY:n.
Syyriassa on 14 maakuntaa, ja tätä nykyä GOPA-DERD toimii niistä peräti kahdessatoista.
– 60 prosenttia lapsista ei saa tällä hetkellä kouluopetusta. Se tarkoittaa jopa puoltatoista miljoonaa lasta. Sen vuoksi kouluopetuksen järjestäminen on hyvin tärkeää. Syyriaa ei voi muuten jälleenrakentaa, Chehadeh sanoo.
Maailman vanhin edelleen toimiva seurakunta
Kukaan ei tiedä tarkkaa ajankohtaa, mutta noin 1985 vuotta sitten teltantekijän ammattia harjoittanut fariseus Saul ratsasti Damaskokseen. Saul oli kuuluisan rabbin Gamaliel Vanhemman kouluttama teologi, älykäs ja oppinut mies. Matkalla Damaskokseen Saul koki Kristuksen puhuttelevan häntä. Apostolien tekojen mukaan Saul sokaistui joksikin aikaa.
Damaskoksessa oli jo tuohon aikaan pieni kristillinen seurakunta. Siitä lähtien Syyriassa ei ole eletty sekuntiakaan, ettei kristinusko siellä jollain tavalla vaikuttaisi. Antiokian ja koko idän kreikkalaisortodoksinen patriarkaatti katsoo olevansa sataprosenttisesti samaa jatkumoa Saulin eli Paavalin kohtaaman Damaskoksen seurakunnan kanssa.
Tärkein kieli on rakkauden kieli. Jos ei osaa puhua rakkauden ja sydämen kieltä, ei voi kommunikoida millään kielellä.
– Alexi Chehadeh
Voidaan sanoa, että arkkimandriitta Alexi Chehadeh edustaa niin vanhaa kristinuskon perinnettä kuin inhimillisesti katsoen on mahdollista ajatella.
Alun perin Chehadeh ei suinkaan hankkiutunut pappisuralle. Vuonna 1991 hän sai Damaskoksen yliopistossa maisterin paperit kemiasta. Pappismunkki hänestä tuli vasta myöhemmin.
– Opiskelin Hampurissa islamin tutkimusta, kristillistä teologiaa ja Lähi-idän historiaa. Myöhemmin väittelin islamin tutkimuksen alalta tohtoriksi Münsterissä, Chehadeh kertaa.
– Väitöskirjani käsitteli kuuluisaa islamistista johtohahmoa, sudanilaista Hassan Al-Turabia. Tutkin sitä voiko islamistin kanssa käydä dialogia, hän sanoo.
Ja siinä samassa hänen vastuullaan oli neljä ortodoksista seurakuntaa Saksassa.
Äidinkielenään Damaskoksen poika puhuu luonnollisesti arabiaa, mutta hän asui Saksassa parisenkymmentä vuotta.
– Tärkein kieli on rakkauden kieli. Jos ei osaa puhua rakkauden ja sydämen kieltä, ei voi kommunikoida millään kielellä, Chehadeh sanoo.
Alexi Chehadeh tutki väitöskirjassaan, voiko islamistin kanssa käydä dialogia.
Ei syytä huoleen: ismit tulevat ja menevät
Lähi-idässä uskontojen merkitys on kasvanut tasaiseen tahtiin sitten 1970-luvun. Samaan aikaan länsimaissa kehitys on ollut päinvastainen. Mitä Chehadeh ajattelee siitä, että Eurooppa maallistuu?
Ainakin hänen mielestään on tärkeää säilyttää uteliaisuus.
– Kaikkien ilmiöiden kohdalla pitää kysyä, voiko niistä oppia jotakin. Jos sanon uskollisille seurakuntalaisilleni, että sekularisaatiota täytyy karttaa, hehän vain menevät netiin selvittääkseen, mitä se tarkoittaa, hän sanoo.
Yksi tekijä kristittyjen lähtemisen takana ovat islamistiset äärijärjestöt, joiden vuoksi kärsivät sekä Lähi-idän kristityt että muslimit.
– Alexi Chehadeh
Sama juttu globalisaation kanssa. Chehadeh’n mielestä globalisaatiostakaan ei pidä ajatella mustavalkoisesti joko hyvänä tai pahana.
– Meillä oli imperialismi. Sitten tuli kommunismi. Nyt on sekularismi. Ismit tulevat ja menevät. Emme voi kohdata uusia ilmiöitä, ellemme ole vahvoja ja tunne omaa traditiotamme, hän sanoo.
Chehadeh’n mielestä maallistunut länsi on tuottanut paljon hyvää teknologiaa, jota idässä ei olisi osattu tehdä. Kaikki se tekninen edistys on ollut suureksi avuksi. Hänen mielestään länsimainen mielenlaatu ylipäänsä on erilainen kuin itämainen. Tämä näkyy myös siinä, miltä idän ja lännen kirkot näyttävät keskenään.
– Idän kirkko on mystisempi ja spirituaalisempi kuin lännen kirkko, kun taas lännen kirkko on rationaalisempi ja analyyttisempi kuin idän kirkko. Meillä on paljon opittavaa toisiltamme näillä alueilla.
”Emme erottele ketään uskonnon perusteella”
Viimeiset 15 vuotta ovat merkinneet erään ajanjakson päättymistä. Apostolien tekojen ajoista lähtien Syyriassa ja Irakissa vaikuttaneet kristilliset kirkot on joissain paikoissa tuhottu. Vainot eivät kuitenkaan alkaneet vasta Isisin myötä vaan jo vuonna 2003, jolloin Irakin diktaattori Saddam Hussein syrjäytettiin.
Seurasi pyörremyrsky, jossa uskonto ja politiikka sekoittuivat. Syntyi al-Qaida in Iraq -järjestö, josta myöhemmin kehittyi Isis.
– Kristityt ovat jättäneet Lähi-idän useiden syiden vuoksi erityisesti vuoden 2003 jälkeen. Yksi tekijä kristittyjen lähtemisen takana ovat islamistiset äärijärjestöt, joiden vuoksi kärsivät sekä Lähi-idän kristityt että muslimit. Viimeisen 15 vuoden aikana yli kaksi miljoonaa kristittyä on jättänyt alueen, Chehadeh sanoo.
Vuonna 2013 islamistit kidnappasivat kaksi syyrialaista metropoliittaa, Boulos Yazigin ja Mar Gregorios Yohanna Ibrahimin. Heidät kidnapattiin Turkin ja Syyrian rajalla. Piispat työskentelivät Aleppossa, joka vuodesta 2012 lähtien oli ollut jihadistien valtaama. Yaziginia ja Ibrahimia ei ole vapautettu edelleenkään.
Chehadeh’n mukaan Gopa-Derd on erityisen tarkka siitä, ettei se lähetä työntekijöitään alueille, joissa on vaarana, että heidät murhataan tai kidnapataan. Hän on myös hyvin varuillaan siitä, ettei apu koskaan päädy terroristeille. Gopa-Derdin on turvallista toimia Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallinnoimilla alueilla samoin kuin esimerkiksi kurdialueilla Pohjois- ja Koillis-Syyriassa.
– En voi riskeerata kenenkään työntekijän henkeä. On myös tärkeää, että apu menee todella niille, jotka sitä tarvitsevat. Me emme erottele ihmisiä uskonnon tai poliittisen vakaumuksen mukaan, Chehadeh sanoo.
Gopa-Derdin psykososiaalisissa ryhmissä osallistujat ovat niin kristittyjä kuin muslimeja.
– Yksi periodi kestää viisi päivää. Monet ovat etukäteen hyvin ennakkoluuloisia toisiaan kohtaan. Periodin lopussa he vaihtavat puhelinnumeroita, Chehadeh sanoo.
Kuusi viikkoa myöhemmin on seurantajakso, jossa katsotaan, oliko kurssilla pysyvämpiä vaikutuksia. Chehadeh luottaa tuloksiin.
– Syyriassa 80 prosenttia ihmisistä elää nykyään köyhyysrajan alapuolelle. Mutta ennen pitkää sota loppuu ja saamme taas rauhan.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Maanjäristyksen uhriluku nousee Turkissa ja Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura välittävät apua alueelle
AjankohtaistaSyyriassa on kylmä talvi, joten aluksi tarvetta on erityisesti suojalle ja lämmölle. Kirkot ja moskeijat tarjoavat kotinsa menettäneille hätämajoitusta.
