Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset eivät ole mikään kansantaloudellinen pakko, vaan ihan tietoisesti tehty arvovalinta.
”Olemme empaattisia ja pehmeitä, mutta samaan aikaan hirveän löysiä” – Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa, että hyvä kasvatus on muutakin kun mahdollistamista
Eriarvoistuminen ja syrjintä osuvat kipeästi lapsiin ja nuoriin. Meillä on kuitenkin viisaus ja taito parantaa maailmaa, uskoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on parantunut Suomessa huomattavasti sadan viime vuoden aikana.
– Jos ajattelee tämän hetken lasten ja nuorten fyysistä terveyttä, oikeutta kasvaa ilman väkivaltaa ja yleistä ymmärrystä siitä, että lapset tarvitsevat hellyyttä ja huomiota, niin olemme tulleet huomattavasti eteenpäin, sanoo lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Moni lapsi ja nuori on kuitenkin kertonut Pekkariselle, että aikuiset ovat usein pahantuulisia sekä painostavat ja vaativat liikaa. Heillä ei myöskään ole riittävästi aikaa lapsille.
Kärsimätön käytösmalli ei ole Pekkarisen mukaan pelkästään nykyajan ilmiö vaan meihin suomalaisiin sisäänrakennettu tapa olla vuorovaikutuksessa lasten kanssa.
– Me emme oikein osaa nauttia täysin rinnoin lapsistamme ja nuoristamme, koska emme ole saaneet siihen oikeanlaista mallia.
Kun haasteet ovat isoja, vaarana on, että unohdamme keskuudessamme olevat pienet ihmiset.
Monet aiemmat sukupolvet on kasvatettu kurittamalla kilteiksi ja vaatimattomiksi.
– Tänä päivänä tiedämme, että lasta ei saa kurittaa eikä kohdella ankarasti, joten olemme empaattisia ja pehmeitä, mutta samaan aikaan hirveän löysiä.
Sekään ei toimi, sillä lapsi kasvaa suhteessa toisiin ja hakee konfliktia löytääkseen omat rajansa. Siksi lapsen tarpeet jäävät jälleen täyttymättä.
– Toivoisin aikuisilta kykyä todella huomata lapsi tai nuori ja hänen tarpeensa. Haluaisin myös, että aikuiset ymmärtäisivät, että hyvä kasvatus on läsnäoloa, ohjaamista ja esimerkkinä toimimista, ei pelkää mahdollistamista.
Ulkopuolelle jääminen luo turvattomuutta
Tällä hetkellä Elina Pekkarinen on huolissaan siitä, miten hallituksen leikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassamme heikossa asemassa oleviin ihmisiin, kuten maahanmuuttajiin ja yksinhuoltajiin sekä heidän lapsiinsa.
– Sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset eivät ole mikään kansantaloudellinen pakko, vaan ihan tietoisesti tehty arvovalinta, Pekkarinen sanoo.
Talousvaikeuksien keskellä ihmiset menettävät tulevaisuuden näköalansa ja jaksaminen heikkenee.
– Ei sosiaaliturvan poistaminen heitä aktivoi niin kuin ei myöskään kunnollinen sosiaaliturva heitä passivoi.
Vähemmistöihin kuuluvat lapset kohtaavat Suomessa syrjintää. Se aiheuttaa syrjäytymistä sekä tekee yhteiskunnasta turvattoman kaikille.
Katuväkivalta ja nuorisorikollisuus puhututtavat tällä hetkellä monia. Elina Pekkarisen mukaan häiriökäyttäytymisen taustalla on paitsi eriarvoistuva yhteiskunta myös syrjintä.
– Tuota syrjintää oikeutetaan sillä, että osa maahanmuuttajataustaisista lapsista ja nuorista käyttäytyy väkivaltaisesti tai tekee enemmän rikoksia kuin kantasuomalaiset.
– Me emme näe, että häiriökäyttäytyminen on osin seurausta syrjinnästä.
Syrjintää ja kiusaamista kohtaavat myös vammaiset, lastensuojelun asiakkaina olevat, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ja sateenkaarevien perheiden lapset ja nuoret.
– Ryhmän ulkopuolelle jättäminen ja toisen ihmisarvon nakertaminen ovat tehokkaimpia tapoja luoda turvatonta yhteiskuntaa, Pekkarinen sanoo.
Lapset unohtuvat helposti kriisien keskellä
Elämme aikaa, jossa myös globaalit kriisit ovat suuria. Käsillä olevat vuodet saattavat olla Elina Pekkarisen mukaan jonkinlainen breaking point.
– Kun haasteet ovat isoja, vaarana on, että unohdamme keskuudessamme olevat pienet ihmiset sekä sen, millaista maailmaa olemme luomassa ja mitä haluamme jättää jälkeemme.
Pekkarinen jaksaa silti suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti.
– Sadan viime vuoden hyvä kehitys kertoo sen, että olemme viisaita olentoja. Niinpä uskon, että osaamme korjata tekemämme virheet ja parantaa tätä paikkaa, jota maailmaksi kutsutaan.
Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 18.–24.11. Lapsen oikeuksien päivä on 20.11.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Toivoisin, että aikuiset muistaisivat, millaista on olla lapsi tai nuori” – Viisi pääkaupunkiseudulla asuvaa lasta kertoo, millaista heidän elämänsä on
Hyvä elämäTilastojen mukaan suurin osa lapsista on tyytyväisiä elämäänsä. Oliver, Hilda, Jenna, Pinja ja Elias kertovat kaikkein tärkeimmistä asioistaan ja siitä, mistä he unelmoivat.
