null ”Päästä minut pahasta” – Pappi Lea Kujanpää rukoilee ihmisten puolesta, jotka kokevat joutuneensa vaikeuksiin pahojen henkien kanssa

Lea Kujanpään puheille alkoi tulla ihmisiä, jotka kokivat henkimaailmaan liittyviä pelottavia asioita kotonaan tai elämässään.

Lea Kujanpään puheille alkoi tulla ihmisiä, jotka kokivat henkimaailmaan liittyviä pelottavia asioita kotonaan tai elämässään.

Hengellisyys

”Päästä minut pahasta” – Pappi Lea Kujanpää rukoilee ihmisten puolesta, jotka kokevat joutuneensa vaikeuksiin pahojen henkien kanssa

Pappi Lea Kujanpää ja rovasti Eero Junkkaala järjestävät rukoushetkiä, joihin voi sisältyä pahan hengen karkottaminen. ”Emme huuda emmekä mesoa, emmekä koske ihmiseen. Emme saa toiminnasta rahaa”, Kujanpää sanoo.

Kun Lea Kujanpää aloitti papin työt yhdessä Helsingin seurakunnista, hänen puheilleen alkoi tulla seurakuntalaisia, jotka kertoivat, että heillä oli ongelmia pahojen henkien kanssa.

– Jostain syystä juuri minun juttusilleni tuli näitä ihmisiä. Ryhdyin selvittämään, minkälaista materiaalia luterilaisessa perinteessä on tästä asiasta, hän sanoo.

Kujanpään mukaan evankelisluterilaisen papin koulutuksessa ei anneta eväitä henkivaltoja koske­vien tilanteiden kohtaamiseen. Myös kirkollisten toimitusten käsikirjasta puuttuvat toimintaohjeet näiden tapausten varalle.

Omia hengellisiä juuriaan Kujanpää kuvaa perusluterilaisiksi. Hän ei kuulunut mihinkään herätysliikkeeseen eikä liikkunut piireissä, joissa puhutaan henkimaailmaan liittyvistä asioista. Tällä hetkellä Kujanpää työskentelee Kansan Raamattu­seuran koulutusjohtajana.

– Aloin tehdä tutkimusmatkaa ja kerätä tätä aihepiiriä koskevaa tietoa, joka sopii luterilaiseen kontekstiin ja omaan hengellisyyteeni, joka on turvallista ja rauhallista.

Kujanpää aloitti asioihin perehtymisen lukemalla ja keskustelemalla eri kirkkokuntiin kuuluvien kristittyjen kanssa. Tästä matkasta kerrotaan keväällä ilmestyneessä kirjassa Ettei tarvitse pelätä – henkimaailman kohtaaminen (Karas-Sana).

Papin pitää lähestyä poikkeuksellisia kokemuksia mielenterveysnäkökulma edellä

Vuosisatojen varrella kristillinen perinne on tuottanut erilaisia luokituksia pahojen henkien vaikutuksesta. Tällaisia ovat esimerkiksi syntiin houkutteleminen (tentatio), painostaminen (oppressio), itsepintaisesti toistuvat ajatukset ja pakkomielteet (obsessiot) sekä tilanteet, joissa paha henki saa ihmisen jollakin tavalla hallintaansa (possessio).

Lea Kujanpään puheille tulleiden ihmisten kohdalla kyse oli usein siitä, että heidän kodeissaan koettiin selittämättömiä tai pelottavia ilmiöitä, joista he halusivat päästä eroon. Sellaisessa tapauksessa pappi voi toimittaa kodin siunauksen, jossa pyydetään kodille ja sen asukkaille Jumalan antamaa turvaa.

Emme koskaan sano ihmiselle, että sinussa on paha henki.

Jotkut kertoivat kuulevansa tai näkevänsä pelottavia asioita. Kujanpään mukaan he eivät olleet saaneet lääkärin tutkimuksissa sairausdiagnoosia, joka selittäisi kokemukset. Osa kertoi joutuneensa kohteeksi toisen henkilön langettamalle kirouk­selle, joka on tuonut elämään vaikeuksia. Joillekin pahan hengen vaikutus oli fyysinen kokemus.

Ääritapauksessa ihminen saattoi kokea, että hänen sisällään on vieras henki, joka estää esimerkiksi ehtoollisella käymisen.

Kujanpään mukaan tällaisia kokemuksia on kaikissa yhteiskuntaluokissa. Koulutustasolla tai sillä, ­onko ihmisellä mielenterveyshistoriaa, ei ole merkitystä.

– Yhteisenä nimittäjänä on se, ­että ihminen on jossakin vaiheessa elämäänsä sotkeutunut okkultismiin tai johonkin sen kaltaiseen: noituuteen, shamanismiin, uushenkiseen kanavointiin, spiritismiin tai saatananpalvontaan. Joissakin tapauksissa tällaiset asiat ovat kulkeneet suvun piirissä.

Kujanpää ei halua leimata kaikkea uushenkisyyteen liittyvää pahaksi, mutta hänen kokemuksensa mukaan jotkut asiat ovat portteja, joiden kautta voi ajautua ongelmiin.

– Kaikki, mikä kiiltää, ei ole kultaa. Ihmiselle voidaan luvata hyvää, valoa ja rakkautta, mutta sitten hän saattaakin kohdata pimeyttä, tulee sidotuksi eikä pääse irti omin voimin.

Eero Junkkaalan mukaan hänen ja Lea Kujanpään rukoushetket ovat auttaneet myös ihmisiä, joiden vaikeudet johtuvat äärikarismaattisesta kristillisyydestä.

Eero Junkkaalan mukaan hänen ja Lea Kujanpään rukoushetket ovat auttaneet myös ihmisiä, joiden vaikeudet johtuvat äärikarismaattisesta kristillisyydestä.

Ennen tapaamisia henkien vaikutuksista kärsivien ihmisten kanssa Lea Kujanpää keskusteli kokeneiden pappien kanssa, ja nämä sitoutuivat rukoilemaan tapaamisten puolesta. Tällaista taustatyötä tehdessään Kujanpää tutustui pappi, teologian tohtori ja raamattukouluttaja Eero Junkkaalaan. Muutaman vuoden ajan he ovat rukoilleet työparina näiden ihmisten puolesta.

Kujanpää on pyytänyt Junkkaalan mukaan myös tähän haastatteluun.

– Emme tee tämän kaltaista rukoustyötä muuten kuin piispan kaitsennassa ja valvonnassa, Junkkaala painottaa.

Kujanpää korostaa, että papin tulee aina lähestyä poikkeuksellisia ja ahdistavia kokemuksia mielenterveysnäkökulma edellä.

– Lähdemme aina siitä, että mielenterveysasiat ovat yleisempiä kuin henkimaailman kohtaamisesta johtuvat ongelmat.

Rukoushetket ovat auttaneet niitä, jotka ovat sellaisessa olleet. Sen vuoksi jatkamme tätä työtä.

Ennen kuin avun tarvitsija tulee Kujanpään ja Junkkaalan puheille, hän on useimmiten jo ollut sielunhoidossa oman seurakuntansa papilla. Tarvittaessa pappi on myös ohjannut hänet mielenterveysavun piiriin.

– Usein ihminen saa avun sielunhoidon tai mielenterveyspalvelujen kautta. On kuitenkin myös vaikeita tilanteita, joissa tarvitaan järeämmät aseet, ja silloin pappi ottaa yhteyttä meihin, Kujanpää sanoo.

Rukoushetki ei sisällä huutamista, mutta joissakin tapauksissa henkeä käsketään lähtemään

Järeämmillä aseilla Lea Kujanpää tarkoittaa eksorkismia eli sitä, että pahaa henkeä käsketään lähtemään ja jättämään ihminen ja hänen elämänsä rauhaan.

Eksorkismi on voimakkaasti latautunut sana, johon liittyy kauhuelokuvista tuttuja mielikuvia. Eksorkismin nimissä monille suomalaisille on myös tehty järkyttävää hengellistä väkivaltaa. Näitä kokemuksia käsitellään muun muassa Uskonnon uhrien tuki ry:n vertaisryhmässä.

Lea Kujanpään ja Eero Junkkaalan kuvaus työstään ei kuulosta ­Manaaja-elokuvan jatko-osalta. He järjestävät kirkoissa ja kappeleissa rukoushetkiä, joihin osallistuu avun tarvitsijan lisäksi kaksi kokenutta esirukoilijaa.

– Henkilö, jonka puolesta rukoilemme, on aikuinen. Hän tulee tilanteeseen mieluiten yhdessä läheisensä tai oman pappinsa kanssa ja on koosteisessa mielentilassa. Jos ihminen on mieleltään sekaisin, tällainen rukoushetki ei ole oikea apu, Kujanpää sanoo.

– Hengen nostatusta on yhtä paljon kuin tavallisessa kastetilaisuudessa. Emme huuda emmekä mesoa, emmekä koske ihmiseen. Emme saa toiminnasta rahaa.

Jos kyseessä olisivat tavanomaiset mielenterveysongelmat, ne tuskin poistuisivat pysyvästi yhden rukoushetken aikana.

Rukoushetkeä edeltää keskustelu, jossa pohditaan avun tarvitsijan kanssa, voisiko hänen ongelmassaan olla kyse mielenterveysasioista. Samalla selvitetään, onko taustalla yhteyksiä okkultismiin tai muuhun sen kaltaiseen. Jos tällaisia yhteyksiä on, varmistetaan, että ihminen haluaa jättää okkultistiset asiat ja turvautua Jeesuksen apuun.

Junkkaala lisää, että joissakin tapauksissa myös äärikarismaattinen kristillisyys, jossa ihmistä pakotetaan johonkin, on avannut portteja henkimaailmaan liittyville vai­keuksille.

– Tarjoamamme rukousapu voi vapauttaa myös näistä ongelmista, hän sanoo.

Kujanpään mukaan monelle ihmiselle on ollut suuri helpotus, että hän ja Junkkaala eivät tuomitse heidän kokemustaan eivätkä leimaa sitä oitis mielisairaudeksi.

– Emme ole mielenterveyden ammattilaisia emmekä tee diagnooseja. Emme myöskään koskaan sano ihmiselle, että sinussa on paha henki. Mutta voimme rukoilla ihmisen puolesta. On aina turvallista rukoilla, että Jeesus auttaa ihmistä.

"Paha väistää Jeesusta", sanoo henkivaltojen vaikutuksesta kärsiviä auttava pappi Lea Kujanpää.

Eksorkistisen rukoushetken kulku mukailee muita kirkollisia toimituksia: alkusiunausta seuraavat rukous, psalmiteksti, synnintunnustus ja synninpäästö, uskontunnustus, evankeliumiteksti, Isä meidän -rukous ja Herran siunaus. Lopussa nautitaan ehtoollinen.

Pahan hengen karkottamiseen käskemällä turvaudutaan Lea Kujanpään ja Eero Junkkaalan mukaan vain tilanteissa, joissa paha henki ilmaisee jotenkin itsensä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että ihminen ei kykene lukemaan Raamattua tai sanomaan Jeesuksen nimeä, vaikka yrittää sitä. Näihin tilanteisiin liittyy poikkeuksellisia ilmiöitä, mutta niistä he eivät halua puhua tarkemmin.

Junkkaala palaa vanhoihin kristillisiin luokituksiin pahojen henkien vaikutuksista.

– Vaikka emme ole aina varmoja, minkälainen vaikutus on kyseessä, meillä on siihen oikeat lääkkeet.

– Paha väistää Jeesusta. Tällaiseen työhön annetaan siunaus, ja Raamatun sanan voima on näiden asioiden kohtaamisessa hyvin konkreettinen. Kun luemme ääneen raamatunkohdan tai Isä ­meidän -rukouksen tai siunaamme kodin, sillä on todella vaikutusta, Kujanpää sanoo.

Kujanpään ja Junkkaalan mukaan tällainen rukoustyö eroaa tavallisesta sielunhoidosta siinä, että tulokset näkyvät nopeasti. Usein jo yksi rukoushetki tuo avun, toisissa tapauksissa tarvitaan useampi kokoontuminen. Sielunhoidollinen prosessi taas on usein pitkäkestoista ihmisen rinnalla kulkemista ja elämän vaikeiden asioiden käsittelyä.

– Nämä yksittäiset rukoushetket ovat auttaneet niitä, jotka ovat sellaisessa olleet. Sen vuoksi jatkamme tätä työtä, Junkkaala sanoo.

– Ihminen tulee kirkkoon lyötynä ja riepoteltuna, mutta rukoushetken jälkeen valo syttyy hänen silmiinsä ja hän kertoo olevansa vihdoinkin vapaa. Hän lähtee pois hymyillen, helpottuneena ja avun saaneena. Jos kyseessä olisivat tavanomaiset mielenterveysongelmat, ne tuskin poistuisivat pysyvästi yhden rukoushetken aikana, Kujanpää sanoo.

Viikon tai kahden päähän rukoushetkestä sovitaan puhelu, jossa kysytään, miten rukousavun saaja voi. Jos hänelle on määrätty jokin lääkitys tai terapia, hän jatkaa niitä myös rukouksen jälkeen. Kujanpää ja Junkkaala ohjaavat häntä seurakunnan yhteyteen.

Oletteko ottaneet huomioon mielenterveys­kysymykset?

Kun Lea Kujanpää ja Eero Junkkaala kertovat eksorkistisista rukoushetkistään kirkon työntekijöille, se herättää yleensä kysymyksiä. Tässä Kujanpää ja Junkkaala vastaavat muutamaan niistä.

Eikö pahojen henkien ajaminen ihmisestä ole keskiaikaista?

– Kyse on vieläkin vanhemmasta asiasta, joka on kuulunut kristilliseen traditioon alusta lähtien. ­Nämä ilmiöt tunnettiin myös luterilaisuuden alku­aikoina, mutta modernin ajan luterilaisuus on pannut henkimaailman ilmiöt sivuun ja unohtanut ne.

Ajatteko ihmisistä ulos homouden henkeä?

– Emme missään tapauksessa. Emme halua tuottaa uskonnon uhreja vaan auttaa heitä. Olemme ­rukoilleet myös sellaisten ihmisten puolesta, joita on haavoitettu vääränlaisella eksorkismilla kristinuskon vääristyneiden muotojen piirissä.

Oletteko ottaneet huomioon mielenterveyskysymykset?

– Kyllä. Niistä lähdetään aina ensisijaisesti liikkeelle. Käymme taustakeskusteluita lääkäreiden ja psykiatrien kanssa. Rukousavun tarvitsijaa ohjataan myös mielenterveysavun piiriin.

Miten tällainen rukoustyö sopii yhteen tieteellisen maailmankuvan kanssa?

– Tässä olemme hengellisellä alueella uskon varassa. Joudumme toteamaan, että tältä tämä näyttää, ja näin Raamatussa sanotaan asiasta. ­Annamme ihmisille rauhan ajatella näistä asioista niin kuin haluavat, mutta olemme nähneet, että Jeesus voi auttaa ihmisiä konkreettisesti.

Mitä muissa kirkkokunnissa ajatellaan näistä asioista?

– Katolisella ja ortodoksisella kirkolla on pitkä perinne ja selvät ohjeet pahojen henkien kohtaamiseen ja ulosajamiseen, ja sellaiset tunnetaan myös luterilaisille läheisessä anglikaanikirkossa. Näissä kirkoissa pappien käytössä on kaava, jonka mukaan toimitaan, kun ihminen kärsii henkivaltojen vaikutuksesta.

Mitä sanotte ihmiselle, jota puhe pahoista hengistä alkaa ahdistaa?

– Kenenkään ei tarvitse lähteä tarkistuttamaan, ­onko hänessä paha henki. Jos joku alkaa tämän jutun perusteella kysellä, onko hänessä paha henki, vastaus on: ei ole. Kenenkään asiana ei myöskään ole mennä sanomaan, että toisessa ihmisessä on jokin henki.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.