Rikosuhripäivystyksen erityisasiantuntija Pia Marttila puuttuu rakenteisiin: ”Pahinta on, kun järjestelmä ei toimi auttaakseen uhria”
− Tunnen onnistuneeni, kun ahdistunut ihminen alkaa voida hyvin ja hänen asiansa alkavat järjestyä, Pia Marttila sanoo.

− Tunnen onnistuneeni, kun ahdistunut ihminen alkaa voida hyvin ja hänen asiansa alkavat järjestyä, Pia Marttila sanoo.

Rikosuhripäivystyksen erityisasiantuntija Pia Marttila puuttuu rakenteisiin: ”Pahinta on, kun järjestelmä ei toimi auttaakseen uhria”

Ihmiskauppa on niin vähäeleistä, että sitä voi olla vaikea tunnistaa, sanoo Pia Marttila, joka on Ekumeenisen vastuuviikon kampanjassa ihmisoikeuspuolustaja.

Pia Marttila, työskentelet erityisasiantuntijana Rikosuhri­päivystyksessä. Mitä työhösi kuuluu?

– Kohtaan ja autan ihmiskaupan uhreja. Kun aloitin tehtävässäni viitisen vuotta sitten, asiakkaita oli kahdeksan. Nyt heitä on yli 240.

– Tuomme myös viranomaisten ja päättäjien tietoon asiakkaiden tarpeita ja oikeuksia ja koulutamme heitä ihmiskaupan tunnistamiseen ja sen uhrien kanssa toimimiseen.

Keitä nykyajan ihmiskaupan uhrit ovat?

– Apua hakevat esimerkiksi ne, joita käytetään työvoimana tai seksuaalisesti hyväksi ja avioliittoon, rikolliseen toimintaan tai kerjäämiseen pakotetut.

– Asiakkaamme ovat yleisimmin irakilaisia, nepalilaisia, bangladeshilaisia, suomalaisia ja afganistanilaisia. Yhteensä kansallisuuksia on nelisenkymmentä. Uhrit ovat kaikenikäisiä, naisia ja miehiä. Tyypillisessä tapauksessa yksittäinen ihminen tai pieni porukka on keksinyt ruveta käyttämään toista hyväkseen.

Tilanne saattaa näyttää ulkopuolisen silmään ihan normaalilta, vaikka pizzerian työntekijä tekisi 16-tuntista päivää ja pomo pitäisi hänen pankkikorttiaan hallussaan ja tyhjentäisi hänen tilinsä palkanmaksun jälkeen.


Miten ihmiskaupan uhreja autetaan?

– Jotkut tarvitsevat välitöntä apua, esimerkiksi yösijan. Usein tilanne ei ole niin akuutti. Luottamuksellisessa keskustelussa mietitään ulospääsyä umpikujasta: Pitäisikö tehdä rikosilmoitus? Voiko työpaikan menettäminen vaikuttaa oleskelulupaan?

– Poliisille ilmoittaminenkaan ei yksin auta, koska rikosprosessit kestävät kolme tai viisikin vuotta ja pitävät ihmisiä vaikeassa pakkoraossa. Ihmiskaupan uhrit elävät varjoyhteiskunnissa, joiden ongelmat eivät suoraan kosketa keskivertosuomalaista. Moni ei siksi uskoisi, millaisiin tilanteisiin Suomessakin voi joutua.

Olet Ekumeenisen vastuuviikon kampanjassa ihmisoikeuspuolustaja. Millaisia onnistumisia olet työssäsi nähnyt?

– Tunnen onnistuneeni, kun ahdistunut ihminen alkaa voida hyvin ja hänen asiansa alkavat järjestyä. Elokuvissa esitellään ääritilanteita, mutta oikea ihmiskauppa on vähäeleisempää. Siksi sitä on vaikea tunnistaa. Tilanne saattaa näyttää ulkopuolisen silmään ihan normaalilta, vaikka pizzerian työntekijä tekisi 16-tuntista päivää ja pomo pitäisi hänen pankkikorttiaan hallussaan ja tyhjentäisi hänen tilinsä palkanmaksun jälkeen.

Millainen on iltarukouksesi?

– Saatan toivoa, että sen ja sen asia järjestyisi tai voi kun en olisi unohtanut mitään tärkeää.

Asiakkaiden asiat eivät varsinaisesti kuormita minua. Jos murenisin niistä, olisin väärällä alalla. Mutta se murentaa, kun järjestelmä ei toimi niin, että nämä ihmiset saisivat avun.

Ekumeenisen vastuuviikon teemana 20.−27.10. on Ihmisoikeuspuolustajat. Vastuuviikolla on myös YK:n päivä 24.10. ja rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi