Syyriaan sotaan pakotettu Ismail pelkää karkotusta: ”Iran tappaa minut”
Ismail (oikealla) kertoo olleensa muutaman päivän iranilaisen laulajan Mahdi Salahshoorin turvamiehenä. Ismailin kasvot on häivytetty toimituksessa hänen turvallisuutensa vuoksi. Kuva: Ismaelin kuvakokoelma

Ismail (oikealla) kertoo olleensa muutaman päivän iranilaisen laulajan Mahdi Salahshoorin turvamiehenä. Ismailin kasvot on häivytetty toimituksessa hänen turvallisuutensa vuoksi. Kuva: Ismaelin kuvakokoelma

Syyriaan sotaan pakotettu Ismail pelkää karkotusta: ”Iran tappaa minut”

Maahanmuuttovirasto on antanut kahdesti kielteisen turvapaikkapäätöksen Syyriaan sotaan pakkovärvätylle afganistanilaiselle rintamakarkurille.

Sadat suomalaiset ovat jakaneet Facebookissa videota, jossa Afganistanista Suomeen vuonna 2015 turvapaikanhakijana tullut Ismail kertoo omasta vaikeasta tilanteestaan.

Ismail on kristityksi kastettu ex-muslimi, joka on saanut Maahanmuuttovirastolta kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä. Hän on tehnyt Suomessa kokopäiväisesti laatoitustöitä, mutta nyt häntä uhkaa karkotus kotimaahansa.

Ismailin perhe pakeni vuonna 2013 Talibania Iraniin. Perhe on kotoisin keskisestä Afganistanista, Daikundin maakunnasta. He kuuluvat shiialaiseen hazara-heimoon.

Iranissa viranomaiset ottivat kiinni maassa laittomasti olleen Ismailin.

– He sanoivat, että joko joudun vankilaan ja perheeni palautetaan Afganistaniin, tai sitten lähden sotaan Syyriaan, Ismail kertoo.

Hän sai lyhyen sotilaskoulutuksen, minkä jälkeen hänet siirrettiin Syyriaan taistelutehtäviin Iranin islamilaisen vallankumouskaartin Quds Force -armeijaan. Ismail oli tarkka-ampuja, mutta hänellä oli myös tiedustelutehtäviä. Sen lisäksi Ismail kertoo olleensa henkivartijatehtävissä.

Kesällä 2015 Ismail pakeni sotaa Turkin kautta Eurooppaan. Hän kertoo sitä ennen joutuneensa muun muassa oman komentajansa pahoinpitelemäksi, koska ei suostunut ampumaan siviilejä.

Ismail pelkää Iranin tiedustelupalvelun kostoa. Hänen mukaansa rintamakarkurit tapetaan.

Lähtiessäni varastin kaksi armeijan muistitikkua ja muutakin salassa pidettävää materiaalia.

– Ismail

"Tällöin tapasin Quds Forcen johtajia"

Quds Force on Iranin islamilaiseen vallankumouskaartiin kuuluva Iranin ulkorajoilla taisteleva armeijan erikoisyksikkö. Sen johtaja Qassem Suleimani toimii suoraan Iranin ylimmän johtajan Ali Khamenein alaisuudessa.

Syyriassa Quds Forcella on pelkästään afgaanitaistelijoista koostuva Liwa Fatemiyoun -vierastaistelijaprikaati, johon Ismail sijoitettiin. Syyrian sodassa Iran tukee presidentti Bashar al-Assadia.

Kun suosittu iranilainen laulaja Mahdi Salahshoor vieraili Syyriassa viihdyttämässä Quds Forcea, Ismailista tuli muutamaksi päiväksi hänen henkivartijansa.

– Tällöin tapasin Quds Forcen johtajia. Salahshoorin ympärillä oli koko ajan merkittäviä Quds Forcen upseereita, Ismail kertoo.

Tämän vuoksi Ismail uskoo, että Quds Forcella on hyvin tarkat tiedot hänestä. Lisäksi jo sotilaskoulutusvaiheessa hänen tarkka-ampujataitonsa herättivät upseereiden huomion.

Ismail pelkää Quds Force -armeijan kostoa rintamakarkuruuden ja sotilassalaisuuksien varastamisen vuoksi. Kuva Iranin Quds Force -armeijan komentajasta Qassem Suleimanista on Iranin hallinnon levittämä. Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / Khamenei.ir

Ismail pelkää Quds Force -armeijan kostoa rintamakarkuruuden ja sotilassalaisuuksien varastamisen vuoksi. Kuva Iranin Quds Force -armeijan komentajasta Qassem Suleimanista on Iranin hallinnon levittämä. Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / Khamenei.ir

Viimein Ismail pakeni Syyriasta. Raskauttavaa hänen kannaltaan on se, että lähtiessään hän kertoo varastaneensa sotilassalaisuuksia.

– Eräs syyrialaismies auttoi minua pakenemaan. Lähtiessäni varastin kaksi armeijan muistitikkua ja muutakin salassa pidettävää materiaalia, Ismail sanoo.

– Pakomatkan aikana Syyriasta Turkkiin salakuljettajat veivät minulta nämä materiaalit. Quds Forcen upseerit kuitenkin tietävät, kuka olen, ja he saavat minut kiinni myös Afganistanissa, jos minut palautetaan sinne, Ismail pelkää.

Maahanmuuttovirasto ja Helsingin hallinto-oikeus ovat linjanneet, että Ismaililla ei voi olla vaaraa Afganistanissa, koska viranomaisten tiedossa ei ole, että Syyrian sodasta Afganistaniin palanneet taistelijat olisivat joutuneet minkään islamistiryhmän tai Afganistanin viranomaisten vainon kohteeksi.

Ismail on asiasta eri mieltä. Hänestä Suomen viranomaiset eivät ota vakavasti sitä, että Iranin Quds Force -joukot toimivat aktiivisesti joka puolella Lähi-itää.

– He ovat aktiivisia Afganistanissa, Gazassa, Libanonissa, Syyriassa, Irakissa, Jemenissä ja jopa Kashmirissa ja Venäjällä, Ismail uskoo.

Lisäksi Maahanmuuttovirasto on arvioinut, ettei Ismailin usko Jeesukseen ole aitoa.

Vaikka Afganistanissa varsinkaan maaseudulla ei ole moderneja tietohallintaverkkoja, perinteiset sosiaaliset verkostot ovat hyvin toimivia.

– Olli Ruohomäki

Asiantuntijan mukaan Iranin tiedustelu ulottuu Afganistaniin

Suomen ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki ei tunne Ismailin tapausta eikä kommentoi sitä. Ruohomäki on Afganistania hyvin tunteva, maassa työskennellyt asiantuntija.

Yleisellä tasolla Ruohomäki sanoo, että Daikundi on hyvin syrjäinen ja kehittymätön mutta Afganistanin mittapuulla myös suhteellisen rauhallinen maakunta.

– Daikundi on säästynyt sellaiselta väkivallalta, mitä on nähty etelässä tai idässä, Ruohomäki sanoo.

Daikundia kuitenkin reunustaa etelässä Uruzganin maakunta, joka taas Ruohomäen mukaan on ollut Talibanin ydinaluetta. Sunnalainen Taliban vainoaa shiialaista hazara-heimoa.

– Hazaroita onkin paljon pakolaisina tai työläisinä Iranissa, joka on shiialainen valtiomahti. Iran on pakkovärvännyt 14 000 maassa olevaa afganistanilaista shiiamuslimia presidentti Bashar al-Assadin tueksi sotaan Syyriassa. Valtaosa pakkovärvätyistä on hazara-heimoon kuuluvia, Ruohomäki sanoo.

– Iranin tiedustelupalvelu toimii aktiivisesti Afganistanissa hazara-väestön keskuudessa, koska siinä on mainittu shiiakytkös. Iran pyrkii laajentamaan omaa shiialaista kannatuspiiriään juuri hazaroiden keskuudessa, Ruohomäki sanoo.

Hänen mukaansa on vaikea arvioida, kykeneekö Iranin tiedustelu jäljittämään yksittäisiä maaseudun afgaaneja.

– Se on silti mahdollista. Quds Force on erittäin hyvin organisoitunut turvallisuusapparaatti, jonka lonkerot ulottuvat pitkälle. Vaikka Afganistanissa varsinkaan maaseudulla ei ole moderneja tietohallintoverkkoja, perinteiset sosiaaliset verkostot ovat hyvin toimivia, Ruohomäki sanoo.

– Kun katsoo ruohonjuuritasolta, niin perheen, klaanin ja heimon muodostaman epävirallisen verkoston kautta ihmiset ovat kytköksessä maaseudulta Kabuliin ja Kabulista ulkomaailmaan. Nämä verkostot toimivat tehokkaasti.

Maahanmuuttovirasto vakuuttaa tutkivansa kaikki vaihtoehdot

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtajan Juho Revon mukaan kansainvälisen suojelun tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon tapauskohtaiset erityispiirteet.

Hänen mukaansa viranomaiset eivät ennen asian perusteellista selvittämistä voi sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että esimerkiksi Iranin islamilaisen vallankumouskaartin Quds Force -joukot voisivat uhata yksittäisiä afganistanilaisia pakkovärvättyjä sotilaita.

Maahanmuuttovirasto selvittää hakemuksia arvioidessaan esimerkiksi, onko asiakkaan kertoman kaltaisista asioista raportoitu entuudestaan. Turvapaikkatutkinnassa ei kuitenkaan Revon mukaan voida tehdä sellaisia kategorisia johtopäätöksiä, että jos jokin asia on tapahtunut yhdelle henkilölle, tilanne toistuisi samana muidenkin kohdalla.

– Viime kädessä arviointi on aina tapauskohtaista. Lähtökohtaisesti Maahanmuuttoviraston on tutkittava ja arvioitava päätöksessä ne seikat, joiden vuoksi asiakas ei kertomansa mukaan voi palata kotimaahansa, Repo toteaa.

Hän huomauttaa, että Iranin islamilaisen vallankumouskaartin erikoisyksikkö Quds Force on eri asia kuin sen rinnalla Syyriassa taisteleva, etupäässä pakkovärvätyistä afganistanilaisista vierastaistelijoista koostuva Liwa Fatemiyoun.

– Vaikka Liwa Fatemiyoun toimii Quds Forcen alaisena, se täytyy erottaa varsinaisista Quds Force -joukoista, joiden sotilaat ovat valikoituneita ja työsuhteessa Iranin hallinnon kanssa, Repo sanoo.

Hän ei ota kantaa siihen, onko rintamakarkuruus pakkovärvättyjen afgaanisotilaiden keskuudessa yleistä.

– Tällaisessa turvapaikanhakijan tilanteessa arvioitaisiin monen muun seikan ohella, olisiko Quds Force niin kiinnostunut rintamakarkureista, että heidän peräänsä lähetettäisiin sotilaita, Repo sanoo.

– Jos tilanne tosiaan on se, että ihmistä uhkaa kotimaassaan jokin sellainen taho, jota vastaan hän ei voi siellä saada suojelua, niin silloin me annamme kansainvälistä suojelua. On kuitenkin otettava huomioon, että pakolaisoikeuden mukaan kansainvälistä suojelua ei anneta sellaisille henkilöille, jotka ovat syyllistyneet esimerkiksi sotarikoksiin tai rikoksiin rauhaa vastaan, Repo sanoo.

Maahanmuuttovirasto ei epäile, että Ismail olisi syyllistynyt sotarikoksiin. Hänen tapauksessaan kielteisten päätösten perusteluissa otettiin huomioon lukuisa määrä eri seikkoja. Niihin kuului muun muassa Isisin aiheuttaman uhan vakavuus.

Sen sijaan Quds Forcen aiheuttamaa uhkaa ei Ismailin saamien päätösten perusteluosioissa kommentoitu.

 

Lisäys 2.7. kello 10.20: Artikkeliin on lisätty lause, jonka mukaan Maahanmuuttovirasto ei epäile, että Ismail olisi syyllistynyt sotarikoksiin.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi