null Arkkipiispa Tapio Luoma: ”Tyrannien oivallus on, että väkivalta on helpommin hyväksyttävissä, kun se ensin perustellaan uskonnollisesti”

Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan totuuden katoaminen ajaa ihmisyyden haaksirikkoon. 

Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan totuuden katoaminen ajaa ihmisyyden haaksirikkoon. 

Arkkipiispa Tapio Luoma: ”Tyrannien oivallus on, että väkivalta on helpommin hyväksyttävissä, kun se ensin perustellaan uskonnollisesti”

Venäjän kirkon on aikanaan tehtävä tiliä siitä, miksi se lietsoi sotaa, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma.

Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma otti Turussa koolla olevan kirkolliskokouksen avajaispuheessaan kantaa Ukrainan sotaan. Hän kysyi, mitä sota tekee ihmiselle, jonka Jumala loi kuvakseen, ja miten kristillinen kirkko voi auttaa sodan vaivaamassa maailmassa.

Luoman mukaan vuosina 1816–1945 maailmankartalta hävisi valtio keskimäärin joka kolmas vuosi. Noin neljäsosa kaikista tuolloisista valtioista koki väkivaltaisen lopun. Siihen verrattuna viimeiset 80 vuotta ovat olleet Euroopassa ainutlaatuista rauhan aikaa. Vain Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla ovat himmentäneet kokonaiskuvaa.

Toisen maailmansodan jälkeen vakiintunut turvallisuus- ja vakausjärjestelmä Euroopassa on tullut tiensä päähän, kun Venäjä haluaa saada itsenäisen Ukrainan kontrolliinsa.

– Sota Ukrainassa on jälleen osoittanut, ettei vihanpidon hurmassa piitata kansainvälisillä sopimuksilla luoduista sodan pelisäännöistä. Hinta, joka sodan aloittaneen osapuolen mielenmaisemassa pesivästä voimantunteen ja katkeruuden yhdistelmästä joudutaan maksamaan, on hirvittävän suuri, Luoma sanoi.

Sota on uhka koko ihmisyydelle

Raamatussa kerrotaan, että Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen. Ihmisellä on tähän liittyen mittaamaton arvo, jonka sota pyrkii mitätöimään. Syvimmillään sota on arkkipiispa Luoman mukaan uhka koko ihmisyydelle. Sota mitätöi sen uhreiksi joutuvien ihmisarvon.

– Kuolema, läheisten menettäminen, haavoittuminen, vammautuminen sekä kodin ja omaisuuden tuhoutuminen ovat tragedioita. Nämä murhenäytelmät eivät ala vasta siinä vaiheessa, kun sodan ensimmäiset laukaukset ammutaan. Usein niitä on edeltänyt pitkäänkin jatkunut tulevan hyökkäyksen kohteena olevien mustamaalaaminen, suoranainen demonisointi, Tapio Luoma huomautti.

Vastustajan ihmisarvo pitää nujertaa ensin sanojen avulla, jotta se voitaisiin sen jälkeen mitätöidä sotakoneiston voimalla.

– Jo tässä vaiheessa sodanlietsojat voivat kokea tarpeelliseksi vedota uskonnollisiin perusteisiin. Tyrannien oivallus nimittäin on, että väkivalta on helpommin hyväksyttävissä, kun se ensin perustellaan uskonnollisesti.

Suomessakin paljon esillä ollut vihapuhe voi pahimmillaan johtaa siihen, mitä on nähty Venäjän hyökkäyssodan taustalla. Järjestelmällinen kaunaa ja ylenkatsetta tihkuva retoriikka, jota on viljelty jopa valtiollisissa medioissa, on muuttunut sodaksi.

Hyökkäyksen uhrit joutuvat tunnistamaan itsessään vihan ja katkeruuden, joihin hyökkääjän viha ja katkeruus heidätkin pakottavat.

Sota koettelee Luoman mukaan niidenkin ihmisyyttä, jotka joutuvat oikeutetusti puolustamaan omaa maataan. Puolustajien on oltava valmiita aiheuttamaan kuolemaa.

– Hyökkäyksen uhrit joutuvat tunnistamaan itsessään vihan ja katkeruuden, joihin hyökkääjän viha ja katkeruus heidätkin pakottavat.

Luoman mukaan sota suosii valheita, joihin se houkuttelee jokaista. Totuuden katoaminen ajaa ihmisyyden haaksirikkoon. Aggressio ruokkii aggressiota.

Kirkkojen tehtävä on rakentaa sovintoa ja rauhaa

Sota varastaa Tapio Luoman mukaan huomion muulta kärsimykseltä maailmassa. Nälänhätä uhkaa miljoonia ihmisiä, kun kuivuus vaivaa, kylvöt eivät onnistu ja ruuankuljetusketjut katkeavat. Luonnonmullistustenkaan aiheuttama hätä ei ole kadonnut maailmasta mihinkään.

– Myös meidän kollektiivisessa mielenmaisemassamme on tapahtunut muutos, jossa levottomuus, huoli ja pelko ovat läsnä, Luoma totesi.

Kun sota Ukrainassa päättyy, sen kirkoilla on edessään suuri ja vaikea tehtävä, kun niiden odotetaan rakentavan sovintoa ja rauhaa. Kirkot voivat tarjota luontevan tilan sodan aiheuttamien traumojen käsittelemiseksi ja ihmisyyden vahvistamiseksi.

–  Sama tehtävä odottaa myös Venäjän kirkkoja, erityisesti sen suurta ortodoksista kirkkoa. Sen soisi aikanaan tekevän tiliä siitä, miksi sen johto lietsoi sotaa ja unohti, ettei minkään valtion suuruus perustu sotilaalliseen mahtiin vaan siihen, miten kirkkaasti Jumalan kuva siinä näkyy, Luoma sanoi ja viittasi tällä Venäjän ortodoksisen kirkon johdon Vladimir Putinille ja sodalle antamaan tukeen.

Luoman mukaan kristillisen kirkon tehtävänä on tuoda toivoa sodan vaivaamaan maailmaan. Sanoma Jumalasta, joka on luonut jokaisen ihmisen arvokkaaksi ja ainutlaatuiseksi, omaksi kuvakseen, on itsessään toivoa vahvistava.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: