Kirkkojen maailmanneuvostoon kuuluu 352 kristillistä kirkkoa eri puolilta maailmaa. Järjestön yleiskokous pidettiin syyskuussa Saksassa. Arkkipiispa Tapio Luoma valittiin siellä järjestöä johtavan keskuskomitean jäseneksi. Kuva: Albin Hillert/WCC
Kirkkojen maailmanneuvoston kokouksessa Venäjä-kritiikkiä piiloteltiin – arkkipiispa Tapio Luoma, mitä oikein tapahtui?
Kokouksesta jäi jäljelle tukku kysymyksiä. Kuten se, miksi loppuraporttiin ei otettu suomalaisehdotusta, jossa ilmaistiin huoli Venäjän kirkon sotaa myötäilevistä kannanotoista.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan oli Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksessa syyskuussa kuin kuuma peruna, joka poltteli järjestäjien käsissä.
Kokous päätyi lausumassaan tuomitsemaan Venäjän hyökkäyssodan. Lausunto jäi lopulta varsin pehmeäksi, ja tarjolla olisi ollut tiukempiakin muotoiluja. Niitä tekivät muun muassa kokouksen suomalaisedustajat.
Kokouksessa mukana ollut arkkipiispan Tapio Luoman erityisavustaja Juha Meriläinen nostaa Kirkon ulkoasiain osaston Reseptio-lehdessä esiin sen, miten Ukrainan sodan käsittely oli Karlsruhessa ”monin tavoin ongelmallista läpi yleiskokouksen”.
Ensinnäkin jo kokouksen alussa linjattiin, ettei Venäjän ortodoksista kirkkoa aiota erottaa Kirkkojen maailmanneuvoston jäsenyydestä, vaikka sen on arvosteltu antaneen tukensa sodalle. Järjestön vt. pääsihteeri Ioan Sauca totesi, ettei KMN ole koskaan erottanut jäsenkirkkoa. Järjestö on hänen mukaansa alusta dialogille ja turvallinen tila myös toisten kirkkojen haastamiselle. Saucan kommentti ei pidä paikkaansa, koska kesäkuussa 2021 KMN:n keskuskomitea erotti kongolaisen Kimbanguisti-kirkon teologisin perustein.
Ilmeisesti prosessissa tapahtui jonkinlainen virhe, mutta on edelleen epäselvää, mistä virheessä on kyse.
– Arkkipiispa Tapio Luoma
Kokouksen isäntämaan Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier piti kirkkojen edustajia paljon tiukemman puheen. Siinä hän sanoi Venäjän ortodoksisen kirkon etsivän oikeutusta sodalle ja johtavan kirkkoaan kulkemaan tietä, joka pilkkaa Jumalaa.
Steinmeier huomautti, että dialogilla ei ole itseisarvoa. ”Siinä pitää kiinnittää huomiota epäoikeudenmukaisuuteen, tunnistaa uhrit ja syylliset. Dialogi, joka jää hurskaiden toiveiden tasolle, voi pahimmassa tapauksessa olla propagandan väline”, hän sanoi.
Kirkko ja kaupunki uutisoi Steinmeirin puheen ja sen, että puheen kärki piilotettiin Kirkkojen maailmanneuvoston verkkosivujen uutisessa. Saman nostaa esille Meriläinen.
Avointa ja julkista keskustelua rajoitettiin
Meriläisen mukaan kokouksen ohjelma oli laadittu niin, että sotaa koskevalle avoimelle ja julkiselle keskustelulle jäi aikaa vain muutamia minuutteja eikä yhteistä neuvottelupöytää sodan eri osapuolille tarjottu. Kirkko ja kaupunki kysyi sähköpostilla arkkipiispa Tapio Luomalta, haluttiinko koko Venäjän hyökkäyssota lakaista yleiskokouksessa maton alle?
– Kokouksesta syntyi mielikuva, että järjestäjät pyrkivät välttämään tilannetta, jossa sodan eri osapuolten edustajat olisivat päässeet samaan aikaan ääneen. Sekä ukrainalaisten että venäläisten kirkkojen edustajille annettiin mahdollisuus kertoa omat näkökohtansa, mutta eri tilaisuuksissa. Yleisön ja yleiskokousedustajien mahdollisuudet osallistua keskusteluun olivat myös rajalliset, varmaankin osin aikataulusyistä. Sotaa itsessään ei lakaistu maton alle, Luoma sanoo.
Kokouksen loppuraporttiin jätettiin yli 90 kirjallista muutosehdotusta. Niistä yksi oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon yhdessä tekemä. Siihen oli nopeasti saatu kahdeksan muun kirkon kannatus. Enemmänkin olisi saatu, jos aikaa olisi ollut.
Yleiskokouksessa äänestettiin erivärisillä lapuilla. Lähes kaikissa asioissa päätökset tehdään konsensuksella eli asioista pyritään yhteisymmärrykseen. Kuva: Paul Jeffrey/WCC
Vain yksi suomalaisehdotus meni läpi
Luoman mukaan suomalaisten muutosehdotuksessa oli neljä kohtaa.
– Loppuraportin alussa mainittiin selkeästi Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Kohdassa, jossa varsinaiset kannanotot tehtiin, ei kuitenkaan mainittu enää sodan hyökkääjäosapuolta. Tätä kohtaa ehdotettiin tarkennettavan niin, että Venäjän rooli ei jäisi epäselväksi. Toiseksi ilmaistiin huoli Venäjän ortodoksisen kirkon sotaa myötäilevistä kannanotoista, Luoma kertoo.
Kolmannessa kohdassa nostettiin esiin sotaa vastustaneiden kristittyjen kokemat kärsimykset Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Neljänneksi ehdotettiin mainintaa sodan maailmanlaajuisista humanitaarisista, taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista.
– Näistä vain ensimmäinen muutosehdotus huomioitiin, Luoma sanoo.
Loppulausuntoa valmistelleen komitean jäsen kertoi Juha Meriläisen mukaan, etteivät jäsenet olleet nähneet komitealle lähetettyjä muutosehdotuksia, eikä heille kerrottu mitkä ja kuinka monet kirkot niitä olivat lähettäneet. Heillä oli käytössään vain yhteenveto. Kaiken huipuksi kävi niin, että järjestön verkkosivuilla julkaistiin raportista väärä versio.
– Ilmeisesti prosessissa tapahtui jonkinlainen virhe, mutta on edelleen epäselvää, mistä virheessä on kyse. Joko asiaa valmistellut komitea antoi yleiskokoukselle väärän version palautteen pohjalta tekemistään muutoksista tai vaihtoehtoisesti KMN:n viestintä julkaisi väärän dokumentin. Joka tapauksessa päätöksenteon jälkeen julkaistu versio ei ole sama kuin se, jonka yleiskokous sai ja joka hyväksyttiin yksimielisesti. On vaikea sanoa, mistä lopulta oli kyse, Luoma sanoo.
Ekumenia on edelleen uskottavaa
Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan tapa, jolla Venäjän hyökkäyssotaa käsiteltiin Karlsruhen yleiskokouksessa, osoittaa, että Kirkkojen maailmanneuvostoa koskevat samankaltaiset realiteetit kuin muitakin kansainvälisiä toimijoita, kuten vaikkapa YK:ta.
– Sota, joka herättää voimakkaita tunteita Euroopassa, näyttää toisenlaiselta muista maanosista katsottuna. Yhteisten lausuntojen muodostaminen voimakkaasti mielipiteitä jakavissa kysymyksissä on erityisen vaikeaa, jos päätöksenteko perustuu konsensukselle, kuten Kirkkojen maailmanneuvostossa, tai jos ne voidaan estää veto-oikeudella, kuten YK:n turvallisuusneuvostossa. Mielestäni kirkollinen ekumenia on kuitenkin edelleen uskottavaa, koska yhteiset julkilausumat eivät ole ainoa toiminnan ja yhteistyön muoto, Luoma vakuuttaa.
Hänet valittiin Karlsruhessa KMN:n keskuskomitean jäseneksi.
– Kirkkojen maailmanneuvoston hallinto ja keskuskomitean työskentely ovat minulle vielä sen verran uusia asioita, että tässä vaiheessa on vaikea hahmottaa, millaisia vaikutusmahdollisuuksia tämä luottamustehtävä mahdollistaa. Oleellista on pyrkiä yhteistyöhön muiden keskuskomiteassa edustettujen kirkkojen kanssa.
Patriarkka Kirill sanoo olevansa rauhan puolella
Kirkkojen maailmanneuvosto on Karlsruhen kokouksen jälkeen jatkanut diplomaattisella, eri osapuolia kuuntelevalla linjallaan, johon se sitkeästi uskoo. Esimerkiksi lokakuussa vt. pääsihteeri Ioan Sauca kävi tapaamassa patriarkka Kirilliä Moskovassa.
KMN:n verkkosivuilla kerrotaan Saucan kysyneen patrialkalta tämän sanoista, joissa hän on puhunut sodasta pyhänä ja metafyysisenä sotana. Kirill vastasi, ettei mikään sota ole pyhää ja että metafyysinen sota ei liity fyysiseen tappamiseen tai Ukrainan sotaan, vaan kyse on taistelusta pimeyden henkivaltoja vastaan. Tätä taistelua ei hänen mukaansa käydä vain lännessä.
Kirill vakuutti kirkonmiehenä olevansa rauhan puolella. Hän vieritti vastuuta sodasta Ukrainalle, joka pommitti Donbassin aluetta vuonna 2014. Krimin miehityksestä tai Venäjän tuesta Ukrainan sepatisteille hän ei maininnut.
Kirillin vastaukset Saucalle ovat ristiriidassa hänen saarnojensa todellisen sisällön kanssa. Niissä hän on puolustanut hyökkäyssotaa ja perustellut sitä muun muassa lännen turmiollisuudella. Nyt hän oli puheidensa tulkinnasta KMN:n verkkosivujen artikkelin mukaan ilmeisen hämmästynyt. Avustajat olivat siksi tapaamisessa selittäneet patriarkalle, että kyse on siitä, että hänen saarnoistaan otetaan otteita ja niitä käytetään hyväksi kampanjassa Venäjän ortodoksisen kirkon päämiestä vastaan. Eli tässäkin Venäjän ja sen kirkko ovat mielestään uhreja.
Sauca päätti tapaamisen kertomalla Kirkkojen maailmanneuvoston arvostavan Venäjän ortodoksista kirkkoa, joka on yksi järjestön suurimmista jäsenkirkoista. Hän toivoi kirkon pysyvän jatkossakin järjestön jäsenenä, koska sillä on vuosien varrella ollut tärkeä rooli ekumeenisessa liikkeessä ja myös ortodoksisten kirkkojen keskinäisessä yhteydessä.
Tuon keskinäisen yhteyden tilanne on tällä hetkellä se, että Moskovan patriarkaatin ja Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin välillä ei ole ehtoollisyhteyttä. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu ekumeeniseen patriarkaattiin samoin kuin Ukrainan itsenäinen ortodoksinen kirkko. Moskovan patriarkaattiin kuulunut ukrainalaiskirkko on irrottautunut siitä. Tästä huolimatta ukrainalaisviranomaiset epäilevät useita sen edustajia Venäjä-yhteyksistä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arkkipiispa Tapio Luoma kirkolliskokouksessa: ”Tavoitteeksi on asetettava syrjimätön, ihmisarvoa kunnioittava ja heikoimmista huolehtiva yhteiskunta”
AjankohtaistaArkkipiispa Tapio Luoma käsitteli kirkolliskokouksen avajaispuheessaan kirkon suhdetta politiikkaan ja sen osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun.
