Yleiskokouksen osallistujat ilmaisivat oransseilla lapuilla olevansa samaa mieltä kokouksen päätöslauselmaehdotuksista. Yleiskokous päättyi torstaina. Kuva: Albin Hillert/WCC
Kirkkojen maailmanneuvosto tuomitsee Venäjän hyökkäyssodan – Suomen kirkot olisivat halunneet vielä tiukempaa kannanottoa
Venäjän ortodoksisen kirkon rooli sodan tukijana jäi lausunnossa huomiotta.
Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) tuomitsee torstaina 8.9. antamassaan lausunnossa Venäjän laittoman hyökkäyksen Ukrainaan. Lausunnon antoi Saksan Karlsruhessa koolla ollut ekumeenisen maailmanjärjestön yleiskokous kokouksen päätöspäivänä. Se on varsin ympäripyöreä, ja usein vedotaan sodan molempiin osapuoliin. Yleiskokous ilmaisi olevansa myös huolissaan Zaporizzjan ydinvoimalan tilanteesta.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon delegaatio ehdotti loppulausuntoon muutoksia, joihin yhdeksän muuta kirkkoa liittyi. Myös Suomen ortodoksinen kirkko oli mukana muovaamassa muutosehdotusta. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon delegaatiota Karlsruhessa on johtanut arkkipiispa Tapio Luoma.
Muutosehdotukset liittyivät Venäjän roolin korostamiseen sodan laittomana hyökkääjänä sekä Venäjän ortodoksisen kirkon sotaa koskeviin kannanottoihin. Ehdotus alleviivasi, että laittoman hyökkäyssodan puolustaminen uskonnollisin syihin vedoten on kirkolta uskonnon väärinkäyttöä.
Muutosesitykset menivät läpi vain osittain. Venäjän ortodoksisen kirkon rooli sodan retorisena tukijana jäi lausunnossa huomiotta. Venäjän ortodoksisen kirkon johto on antanut Vladimir Putinin hallinnolle uskonnolliset perustelut sodalle.
– Konsensuksen varaan rakentuva KMN:n päätöksenteko vaikuttaa lausuntojen luonteeseen. Suhtautuminen Ukrainan sotaan vaihtelee myös eri puolilla maailmaa. Se on monille maille ja niiden kirkoille etäinen ja kenties vain vähän tunnettu tapahtuma, sanoo kirkon ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen.
Kaikkiaan lausuntoluonnos Ukrainan sodasta sai yli 90 muutosehdotusta tai kommenttia.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat tuominneet Venäjän hyökkäyssodan jo aiemmin todeten sen olevan rikos kansainvälistä oikeutta ja synti Jumalaa vastaan.
– Sodan synnyttämää vihaa ja turhautuneisuutta ei saa kuitenkaan kohdistaa keskuudessamme eläviin venäläisiin, vaan heitä on kohdeltava lähimmäisinä. Monet venäläiset kärsivät sodan vuoksi tai siksi, että he vastustavat sotaa, Luoma sanoo.
– Kirkkomme ja Venäjän ortodoksisen kirkon välisten suhteiden ylläpitäminen edellyttää, ettei Venäjän ortodoksinen kirkko anna tukeaan Venäjän laittomalle hyökkäykselle. Ilman tämän ehdon täyttymistä kirkkojemme välinen yhteydenpito ei voi jatkua, sanoo Luoma.
Kirkkojen on pyrittävä vaikuttamaan Venäjän ortodoksiseen kirkkoon, jotta se lopettaisi tukensa Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan.
Hänen mukaansa julkisuudessa esitetty kysymys Venäjän ortodoksisen kirkon erottamisesta KMN:n jäsenyydestä ei ole käytännössä realistista.
– Kirkkojen ja KMN:n kaltaisten merkittävien globaalien toimijoiden on pyrittävä vaikuttamaan Venäjän ortodoksiseen kirkkoon, jotta se lopettaisi tukensa Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan, arkkipiispa Tapio Luoma toteaa.
Suomen ortodoksinen kirkko on myös tuominnut sodan ja Venäjän ortodoksisen kirkon toiminnan jyrkin sanoin.
Kirkkojen maailmanneuvosto valitsi yleiskokouksessaan järjestön uuden keskuskomitean. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajaksi keskuskomiteaan valittiin arkkipiispa Luoma. Suomen ortodoksisen kirkon edustajaksi keskuskomiteaan valittiin luterilaisen Kirkon ulkoasiain osaston koordinaattorina työskentelevä teologian maisteri Maria Mountraki. Järjestön työtä johtavassa keskuskomiteassa on kaikkiaan 150 jäsentä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Arkkipiispa Tapio Luoma kirkolliskokouksessa: ”Tavoitteeksi on asetettava syrjimätön, ihmisarvoa kunnioittava ja heikoimmista huolehtiva yhteiskunta”
AjankohtaistaArkkipiispa Tapio Luoma käsitteli kirkolliskokouksen avajaispuheessaan kirkon suhdetta politiikkaan ja sen osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun.
