null ”Tehokkaat altruistit” etsivät parhaita keinoja parantaa maailmaa – järjestöllä on myös kristitty siipi: ”Jeesus käskee rakastaa ja tehdä hyvää toisillemme”

Efektiivinen altruismi on liike, joka etsii kaikkein vaikuttavimpia tapoja auttaa heikommassa asemassa olevia. 

Efektiivinen altruismi on liike, joka etsii kaikkein vaikuttavimpia tapoja auttaa heikommassa asemassa olevia. 

Hengellisyys

”Tehokkaat altruistit” etsivät parhaita keinoja parantaa maailmaa – järjestöllä on myös kristitty siipi: ”Jeesus käskee rakastaa ja tehdä hyvää toisillemme”

Maailma on epäreilu ja täynnä tuskaa. Tämän ajatuksen alle on helppo hajota ja ajatella, ettei millään ole mitään väliä. Mutta entä jos ei hajoaisikaan, vaan ohjaisi aikaansa hyvän tekemiseen muille?

Egoisti toimii oman etunsa mukaisesti, mutta altruisti toimii epäitsekkäästi ja asettaa toisen hyvän oman edun edelle. “Efektiivinen altruismi” eli EA on puolestaan ajatussuunta, joka etsii kaikkein tehokkaimpia tapoja tehdä hyvää muille. Samalla se on kansainvälinen sosiaalinen liike, joka pyrkii toteuttamaan hyviä tekoja käytännössä.

Suomessa efektiivistä altruismia edustaa Effective Altruism Finland -yhdistys, jonka toimintaan osallistuu vuositasolla 100–200 ihmistä. Toiminnan järjestämisessä on aktiivisesti mukana noin 50 ihmistä, joista yksi on Tampereella EA:n uraneuvojana työskentelevä Vesa Hautala. Hän on usean suomalaisen EA-aktiivin tavoin tutustunut yhdistykseen opiskellessaan yliopistossa.

Efektiiviset altruistit pyrkivät lahjoittamaan tehokkaiksi määriteltyihin hyväntekeväisyyskohteisiin tai tekemään työtä, joka on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Tärkeimmät ongelma-alueet, joihin yhdistys pyrkii vaikuttamaan, ovat globaalin köyhyyden ja terveyden asiat sekä erityisesti tuotantoeläinten hyvinvointi.

Moni efektiivisen altruismin toiminnassa mukana oleva on vegaani, sillä eläinten tehotuotanto tuottaa heidän mielestään maailmaan tarpeetonta kärsimystä.

Moni efektiivisen altruismin toiminnassa mukana oleva on vegaani, sillä eläinten tehotuotanto tuottaa heidän mielestään maailmaan tarpeetonta kärsimystä.

Yksi tärkeä EA:n toiminnan kohde on ihmiskunnan tulevaisuuden turvaaminen sitä uhkaavilta katastrofeilta: pandemioilta, ilmastonmuutokselta, ydinsodalta sekä bioteknologian ja tekoälyteknologian kehitykseen liittyviltä riskeiltä. Vesa Hautala kertoo meille, mistä oikein on kyse. 

Kaikki alkoi filosofiasta ja matematiikasta 

Efektiivisen altruismin synnyssä näkyy vahvasti australialaisen filosofi Peter Singerin kädenjälki. Hänen ajatusleikkinsä “hukkuvasta lapsesta” kulkee seuraavasti.

Kuvittele, että olet menossa johonkin tärkeään tapaamiseen, vaikkapa työhaastatteluun parhaimpiisi pukeutuneena. Kävelet puiston läpi ja huomaat matalan lammen, jonka rannalla on lapsi leikkimässä. Matkasi edetessä lapsi putoaa lampeen ja joutuu vaaraan hukkua. Onko moraalisesti oikein, että kävelet ohi, koska et halua tärvellä vaatteitasi, vai riennätkö apuun, koska ajattelet sen olevan velvollisuutesi? Melko todennäköisesti vastaisit, että ilman muuta menet pelastamaan lasta.

– Singerin ajatusleikki valottaa EA:n moraalifilosofista puolta. Vertauskuvallisesti maailma on täynnä hukkuvia lapsia. Jos meillä on varallisuutta ja mahdollisuus auttaa hyväntekeväisyyden kautta heikommassa asemassa olevia, emmekä tee niin, se on kuin kävelisimme hukkuvan lapsen ohi. Logiikassa on jossakin mielessä samaa kuin Jeesuksen tarinassa laupiaasta samarialaisesta, Vesa Hautala kuvailee.

Efektiivisen altruismin synty liikkeenä ajoittuu 2000-luvun alkupuolelle. Tuolloin Oxfordin yliopistossa nuoret eetikot ja jatko-opiskelijat ryhtyivät Toby Ordin ja William MacAskillin luotsaamina tutkimaan, miten löytää keinoja tehdä mahdollisimman paljon hyvää.

Samoihin aikoihin rahoitusalalla uraa tehnyt kaksikko Holden Karnofsky ja Elie Hassenfeld alkoivat tutkia, mihin oikeasti kannattaa lahjoittaa rahaa, jos tahtoo auttaa mahdollisimman tehokkaasti.

– Karnofskyn ja Hassenfeldin perusteena oli, että koska resurssit ovat rajalliset, on järkevää selvittää, kuinka tehokasta annettu apu tosiasiallisesti on. Koska vielä tuolloin ei asiasta ollut keskitetysti tietoa, he perustivat Give Well -nimisen organisaation, joka vertailee humanitaarisen avun järjestöjä juuri resurssien käytön tehokkuuden näkökulmasta. Tämä vaikutti myös EA:n syntyyn, Hautala selventää.

GiveWell julkaisee vuosittain listan globaalin terveyden ja köyhyyden saralla toimivista järjestöistä.

– Suositeltuja lahjoituskohteita on EA:n sisällä paljon muitakin. Esimerkiksi EA Finlandin lahjoittaminen.fi-sivusto esittelee kohteita myös eläinten hyvinvoinnin, ilmastonmuutoksen ja ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamisen aloilta.

Kristityt aktiivisesti mukana sekulaarissa järjestössä

EA:han kuuluvien tarkkaa määrää on vaikea arvioida, koska tarkkoja jäsenyyskriteerejä ei ole. Kaikkiaan EA:n toiminnassa on aktiivisesti mukana noin kymmenentuhatta ihmistä ympäri maailman. Suurin osa on Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, mutta jäseniä löytyy myös mm. Keniasta, Nigeriasta, Intiasta ja Filippiineiltä.

Suomessa vakiintuneita EA-ryhmiä ovat Helsingin ja Aalto-yliopiston yliopistoryhmät sekä Tampereen paikallisryhmä. Toimintaa löytyy myös Jyväskylästä ja Kuopiosta.

Kristillinen vähemmistö on ollut EA:n toiminnassa mukana alkuvaiheista saakka. Liikkeen sisällä on muitakin enemmän tai vähemmän virallisia ryhmiä esimerkiksi lasten vanhemmille tai LGTB-ihmisille. Pienen piirin toimintana alkanut kristittyjen joukko alkoi kuitenkin kasvaa ja pian perustettiin Effective Altruism for Christians.

Vesa Hautala on suomalainen EA-aktiivi, joka tutustui liikkeeseen kymmenen vuotta sitten. Kuva: EA Finland.

Vesa Hautala on suomalainen EA-aktiivi, joka tutustui liikkeeseen kymmenen vuotta sitten. Kuva: EA Finland.

Noin 10 prosenttia EA:han aktiivisesti kuuluvista ihmisistä identifioi itsensä kristityksi, eli mukana on noin tuhat kristittyä. Ryhmään kuuluu laajasti eri kirkkokuntien edustajia. Kristittyjen oma ryhmä perustuu vähemmistöasemaan ja elämänkatsomukseen.

– Efektiivisen altruismin liike on hyvin sekulaari, eli uskonnolliset ihmiset ovat selkeä vähemmistö. Toisaalta meillä kristityillä on juuri maailmankatsomuksestamme johtuen vähän erilainen tulokulma asioihin. On kysymyksiä ja näkökulmia, joista saatetaan haluta keskustella nimenomaan toisten kristittyjen kanssa.

Esimerkkinä Hautala mainitsee keskustelun siitä, miten jokin EA:ssa esillä oleva asia suhteutuu esimerkiksi Jeesuksen opetukseen.

EA:ssa yleisemmin pohditaan paljon seurauksia eli sitä, miten voidaan saada aikaan mahdollisimman suuri positiivinen vaikutus, kun taas kristityt ovat Hautalan mukaan tottuneempia miettimään asioita sitä kautta, millaisia velvollisuuksia minulla on lähimmäistä kohtaan.

– Toki myös se, että ihmisen maailmankuvasta puuttuu Jumala, vaikuttaa siihen, miten todellisuus nähdään ja minkälaisia asioita pidetään tärkeänä. Kristityt voivat myös pohtia keskenään, paljonko voi antaa rahaa esimerkiksi uskonnollista tarkoitusta varten.

Systeemistä muutosta ja kryptomiljardöörien talouskupruja

Efektiivisen altruismin liike on saanut rankkaakin kritiikkiä. Yksi näkyvimmistä kriitikkojen esittämistä moitteista on, että EA keskittyy hyväntekeväisyyteen, jolla hoidetaan vain oireita, ei varsinaisesti ongelmien syitä.

– Toki olisi parempi vaikuttaa syihin kuin oireisiin. Monesti jää kuitenkin huomaamatta, että syihin puuttuminen voi olla todella vaikeaa. Kritisoijat saattavat kysyä, että eikö pitäisi mieluummin puuttua talousjärjestelmään, joka synnyttää köyhyyttä. On kuitenkin paljon vaikeampaa esimerkiksi lopettaa korruptio kehittyvistä maista kuin antaa malaria-alueille hyönteismyrkyllä käsiteltyjä hyttysverkkoja, Hautala sanoo.

Kritiikissä jää Hautalan mukaan usein myös esittämättä vaihtoehto ja se, miten muutosta saataisiin käytännössä aikaan.  

Myös sitä on kritisoitu, että EA keskittyy auttamisessa liikaa asioihin, joiden tehokkuutta voidaan mitata, eikä kiinnitä tarpeeksi huomiota systeemiseen muutokseen, jota on vaikea tai mahdoton mitata. Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle.

– Tässä on pointtinsa. Monesti sellaisetkin asiat, joiden tehokkuutta ei pysty osoittamaan, saattavat olla hyvinkin tärkeitä maailmalle. Kuitenkin on hyvä huomioida, että systeemisen muutoksen interventioilla voi olla odottamattomia seurauksia, mikä tekee niistä paljon epävarmemman tavan muuttaa maailmaa.

Kun efektiivisestä altruismista tekee nettihakuja, törmää väistämättä kryptomiljardööri Sam Bankman-Friediin, joka pidätettiin syksyllä 2022. Bankman-Fried on julkisuudessa yhdistetty EA:han, sillä hän piti näkyvästi esillä sitä, että haluaa käyttää koko omaisuutensa tehokkaaseen toisten auttamiseen.

Bankman-Friedin firma teki konkurssin, ja tutkinnassa paljastui useita laittomuuksia. Tämän myötä kritiikkiä kohdistui myös EA-liikkeeseen.

– Kritiikissä on puolensa. Ainakin näin jälkiviisaasti voi kritisoida tiettyjen EA-organisaatioiden johtoa siitä, että he ovat olleet liian luottavaisia tai sinisilmäisiä asian suhteen. Kryptovaluutta on lähtökohtaisesti vähän epäilyttävä bisnes.

EA:ta on joskus väitetty teknologiamiljärdöörien ideologiaksi, mutta tämä on Hautalan mielestä epäreilua.

– Suomen EA-yhteisössä meillä on teknologiamiljärdöörejä nolla kappaletta. Tuntuu siis hassulta, kun koko EA esitetään teknokapitalistisena ideologiana.

Efektiivisen altruismin piirissä pohditaan ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamista sitä uhkaavilta katastrofeilta.

Efektiivisen altruismin piirissä pohditaan ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamista sitä uhkaavilta katastrofeilta.

Uusin kritiikki kohdistuu siihen, että efektiivisen altruismin liikkeessä jotkut miettivät liikaa ihmiskunnan tulevaisuuteen liittyviä uhkia, kuten ydinsotaa, pandemioita ja tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden mukanaan tuomia uhkakuvia.

– Efektiivisen altruismin piirissä on monella ajatuksia siitä, että tekoälyn kehitystä pitäisi jotenkin kontrolloida, hidastaa tai säädellä enemmän. Voi olla vaarallista kehittää voimakkaita teknologioita, jos sitä ei tehdä hallitusti. Mutta tämä ajatus on alkanut itseasiassa viime aikoina saada tosi paljon vastustajia, Hautala sanoo.

Hautala ei harmittele EA-liikkeen kritisointia. Hänen mielestään asioista kannattaa aina keskustella, sillä uusia poliittisia ja eettisiä kysymyksiä riittää aina pohdittavaksi.

– EA-liikekään ei ole mikään monoliitti. Eri EA:n organisaatiot ja yksilöt ajattelevat asioista eri tavalla.

Miten voi ryhtyä efektiiviseksi altruistiksi?

Hautala itse tutustui efektiiviseen altruismiin kymmenisen vuotta sitten luettuaan aiheesta netissä.

– Perusajatus tuntui järkevältä ja klikkasi oman kristillisen moraalikäsitykseni kanssa.

Korona-aikana liki kaikki EA-toiminta tapahtui verkossa. Tuolloin Hautala tutustui maan EA-ihmisiin. Pian löytyi myös kansainvälinen kristillinen porukka, jonka someryhmissä Hautala alkoi keskustella.

Tällä hetkellä Suomen EA-yhteisöt toimivat aktiivisesti livetapahtumien kautta. Ne pyörittävät keskusteluryhmiä ja järjestävät muun muassa erilaisia puhujatapahtumia.

Suomen EA-paikallisjärjestöjen katto-organisaationa toimiva EA Finland järjestää maanlaajuisia tapahtumia. 

– Tampereella keskeinen toimintamuoto on myös efektiivisen altruismin intro-ohjelma, joka on kerran viikossa kokoontuva luku- ja keskustelupiiri, joka kestää noin neljä viikkoa.

Kristittyjen ryhmässä verkkotoiminta painottuu kuitenkin edelleen globaaliuden takia.

Efektiivisen altruismin toimintaan voi Hautalan mukaan tulla kuka tahansa, jolla on avoin mieli.

– Avointa mieltä tarvitaan, koska ihmisillä on erilaisia mielipiteitä siitä, mikä on erityisen tärkeää. Asiasta ei välttämättä tarvitse olla samaa mieltä. Riittää, että on kiinnostunut asiasta ja halukas keskustelemaan siitä.

Käytännössä EA:n piiriin kuuluvista iso osa on yliopisto-opiskelijoita niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

– Keskimäärin porukka on pari-kolmekymppisiä, mutta tietty ikä ei tietenkään ole mikään vaatimus, Hautala naurahtaa.  

Hautalan mukaan lahjoittaminen on monille suomalaisille toimiva tapa toteuttaa efektiivistä altruismia arkielämässä.

– Kaikilla ei tietenkään ole ylimääräistä rahaa, mutta jos keskimääräisen suomalaisen palkansaajan keskipalkka on noin 3400 euroa, niin väitän, että siitä on useimmilla varaa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Ja jos sen kohdentaa hyvin, sillä voi pelastaa ihmishenkiä.

Hautalan mielestä on hurjaa, miten rikkaita me suomalaiset olemme keskimäärin globaalisti.  

– Monille suomalaisille on mahdollista lahjoittaa satoja euroja kuukaudessa ilman, että oma elintaso merkittävästi kärsii siitä. Toki jostain pienestä luksuksesta täytyy silloin luopua. Eikä kaikilla toki ole varaa satojen eurojen lahjoittamiseen, mutta pienemmilläkin summilla on suuri merkitys.

Monet EA:n piirissä ovat vegaaneja tai ainakin vähentäneet eläintuotteiden käyttöä; toiset ilmastokysymysten takia ja toiset eläinten hyvinvoinnin vuoksi. Maailmassa on kymmeniä miljardeja eläimiä olosuhteissa, joista ne kärsivät suuresti.

– Melko yleinen ajatus EA:n piirissä on, että eläinten tehotuotanto tuottaa tarpeetonta kärsimystä eläimille maailmassa. Siihen haluamme omalta osaltamme edes vähän vaikuttaa omalla ruokavaliollamme.

EA:ssa on myös paljon mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan. Ne voivat liittyä esimerkiksi tietoisuuden lisäämiseen tai yhteisön rakentamiseen. Monet haluavat myös miettiä työuraan liittyviä valintojaan, ja siinä EA-yhteisö voi tarjota vertaistukea.

Mikä on Hautalan oma tavoite efektiivisenä altruistina?

– Kristittynä lähestyn tätä asiaa niin, että Jeesus käskee rakastaa ja tehdä hyvää toisillemme. Yritän hyödyntää efektiivistä altruismia sen toteuttamiseen omassa elämässäni.

Vesa Hautala vastaa kahteen päivänpolttavaan kysymykseen

Voiko presidentti olla efektiivinen altruisti?

Ajatus laupiaasta samarialaisesta ja valtionpäämiehen rooliin kuuluva oman kansan edun ajaminen saattaisi välillä olla vaikea sovittaa yksiin.  Valtionpäämiehen rooliin kuuluu tietynlainen puolueellisuus, koska hän ajaa oman maansa etua, mutta efektiivisen altruistin pitäisi olla puolueeton siinä mielessä, että kaikki ihmiset ovat yhtä tärkeitä. Periaatteessa presidentti voi olla efektiivinen altruisti, mutta huomioiden omat rajoituksensa ja mahdollisuutensa. Kompromisseja joutuisi varmaan tekemään paljon. Ja sillä agendalla, että jos 10 prosenttia valtion budjetista menisi kehitysapuun, ei varmaankaan tulisi valittua uudelleen.

Riittääkö efektiiviselle altruistille lahjoitus vai pitäisikö mennä Gazaan paikan päälle auttamaan?

Jos henkilö olisi lääkäri, ja hänen olisi mahdollista lähteä esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestön kautta auttamaan, se voisi olla perusteltua. Mutta useimmilla meistä ei ole sellaisia erityistaitoja, että meistä olisi siellä sotatilanteessa mitään hyötyä. Luultavasti minä olisin vain enemmän tiellä. Toki se riippuu paljon ihmisestä. Veikkaan, että useimmat meistä saavat enemmän hyvää aikaan lahjoittamalla kuin menemällä Gazaan paikan päälle.

Lähteenä on käytetty myös: SitraEffective Altruism Finland

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.