”Toiminta ympäristön hyväksi on yksi kirkon kolmesta perustehtävästä”, sanoo Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen
Vantaan seurakunnat on tutkituttanut metsiensä hiilitaseen. Kuvassa ympäristöasiantuntija Elina Hienonen, ympäristötoimikunnan sihteeri Anna Äystö ja seurakunnan metsistä vastaava hautaustoimen päällikkö Minna Aho tutustuvat suojeltuun Kylmäojan korpeen.

Vantaan seurakunnat on tutkituttanut metsiensä hiilitaseen. Kuvassa ympäristöasiantuntija Elina Hienonen, ympäristötoimikunnan sihteeri Anna Äystö ja seurakunnan metsistä vastaava hautaustoimen päällikkö Minna Aho tutustuvat suojeltuun Kylmäojan korpeen.

”Toiminta ympäristön hyväksi on yksi kirkon kolmesta perustehtävästä”, sanoo Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen

Uudistunut Kirkon ympäristödiplomi tukee seurakuntia niiden ympäristötavoitteissa. Toiminta ympäristön puolesta yhdistää myös avioliittokysymyksessä erimielisiä piispoja.

Kirkon ympäristödiplomi auttaa seurakuntia toteuttamaan ympäristövastuuta omassa toiminnassaan. Diplomi on nyt uudistettu tukemaan kirkon tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Kirkon ympäristödiplomi on väline, jonka avulla jokainen seurakunta voi tehdä oman osansa luomakunnan eli ympäristön ja sen monimuotoisuuden varjelemiseksi. Samalla seurakunta kantaa kortensa kekoon kirkon yhteisten ilmastotavoitteiden eteen.

– Ympäristödiplomi on koko kirkon laajuinen asia. Diplomi on tällä hetkellä lähes kaikilla suurimmilla seurakunnilla ja yhtymillä. Pääkaupunkiseudulla Helsingillä, Vantaalla, Kauniaisilla, Sipoolla ja Nurmijärvellä. Suurin osa kirkon jäsenistä kuuluu ympäristödiplomiseurakuntaan. Pienempiä seurakuntia on mukana vähemmän, Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen kertoo.

Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymistä myös Espoo oli aiemmin mukana Kirkon ympäristödiplomissa. Espoon seurakunnat valmistelee nyt omia ympäristötavoitteitaan yritysmaailmassa laajasti käytetyn ISO 14 001 -sertifioinnin avulla.

Kirkko määrittelee perustehtäväkseen kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen ja auttaa heitä pitämään huolta lähimmäisistä ja luomakunnasta.

Sipiläisen mukaan kirkon toiminta ympäristön hyväksi kytkeytyy kiinteästi sen tavoitteisiin.

– Kirkko määrittelee juuri hyväksytyssä strategiassaan perustehtäväkseen kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen ja auttaa heitä pitämään huolta lähimmäisistä ja luomakunnasta. Toiminta ympäristön hyväksi on siis Suomen evankelisluterilaisen kirkon oman ymmärryksen mukaan yksi sen kolmesta perustavasta tehtävästä.

Kirkko tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä

Kirkon ympäristöasioista vastaavana työntekijänä Sipiläinen iloitsee siitä, että työllä on kaikkien piispojen ja johdon tuki.

– Piispat vaikuttavat hyvinkin hajanaiselta joukolta, kun he puhuvat tasa-arvoisesta avioliittoon vihkimisestä. Ilmasto ja ympäristö sen sijaan yhdistävät heitä. Piispat muun muassa kehottivat vuoden takaisessa paastokirjeessään seurakuntia ryhtymään toimiin Hiilineutraalin kirkon saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä, Sipiläinen kertoo.

Kirkko hyväksyi helmikuussa 2019 energia- ja ilmastostrategian nimeltä Hiilineutraali kirkko 2030. Strategiaan sisältyvän suosituksen mukaan kaikilla seurakunnilla sekä tuomiokapituleilla ja Kirkkohallituksella on Kirkon ympäristödiplomi vuonna 2025.

Onko uudessa diplomissa jotain olennaisesti uutta aiempaan verrattuna?

– Tärkein sisällöllinen ero on, että uusi diplomi on tie hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Diplomia on myös selkiinnytetty ja se on tehty hyvin toimivaksi nettiympäristössä. Siinä on otettu huomioon saatu palaute ja se on tietysti päivitetty vastaamaan lakeja, säädöksiä ja määräyksiä ja myös aiempaa korkeampaa kunnianhimon tasoa, Ilkka Sipiläinen kertoo.

Piispat vaikuttavat hajanaiselta joukolta, kun he puhuvat tasa-arvoisesta avioliittoon vihkimisestä. Ilmasto ja ympäristö sen sijaan yhdistävät heitä, johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen sanoo. Kuva Kepa ry:n Pariisin ilmastosopimusta käsittelevästä tilaisuudesta, joka pidettiin Helsingissä helmikuussa 2016. Kuvan otti: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Piispat vaikuttavat hajanaiselta joukolta, kun he puhuvat tasa-arvoisesta avioliittoon vihkimisestä. Ilmasto ja ympäristö sen sijaan yhdistävät heitä, johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen sanoo. Kuva Kepa ry:n Pariisin ilmastosopimusta käsittelevästä tilaisuudesta, joka pidettiin Helsingissä helmikuussa 2016. Kuvan otti: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kirkon ja sen seurakuntien käytännön ympäristötoimilla on Sipiläisen mukaan vaikutusta.

–  Seurakunnilla on metsää yhteensä noin 167 000 hehtaaria ja noin 8000 rakennusta. Myös ympäristökasvattajana lähes neljän miljoonan jäsenen kirkon merkitys on merkittävä. Useat seurakunnat tekevät yhteistyötä oman alueensa kunnan kanssa.

Ilmasto-oikeudenmukaisuuden vaatimus on myös maan sisäinen

Miten kirkko hoitaa metsiään? Hakataanko niitä rahoiksi vai suojellaanko?

– Tavoitteena on, että kirkko hoitaa metsiään kestävästi ja näkee niissä muitakin kuin vain taloudellisia arvoja. Aika monissa seurakunnissa toimitaan aivan samoin kuin muutkin vastuulliset paikkakunnan metsänomistajat. Ei paremmin mutta ei huonomminkaan. Seurakunnan metsiin kohdistuu kyllä erityisiä odotuksia.

Me emme voi ruuhka-Suomesta käsin, kovin suurella rintaäänellä, vaatia köyhiä seurakuntia pidättäytymään metsätulosta.

Sipiläinen huomauttaa, että ilmasto-oikeudenmukaisuuden vaatimus on paitsi globaali myös oman maan sisäinen.

– Me emme voi ruuhka-Suomesta käsin, kovin suurella rintaäänellä, vaatia köyhiä seurakuntia pidättäytymään metsätulosta, jos emme ole itse valmiita osallistumaan toimien kustannuksiin, hän sanoo.

Sipiläisen mukaan monet seurakunnat ovat jo nyt hiilineutraaleja

– Itse asiassa on arveltu, että sitä on koko kirkkokin metsien vuoksi. Tavoitteena Hiilineutraali kirkko 2030 -strategiassa on, että päästöjä vähennetään 80 prosentilla ja loput kompensoidaan, Sipiläinen selvittää.

Ympäristödiplomin käsikirjan uudistus on tehty yhteistyössä seurakuntien edustajien kanssa. Käsikirja julkaistiin keskiviikkona ensimmäistä kertaa myös verkkoversiona.

Ympäristödiplomia hakiessaan seurakunta laittaa kaikki seurakunnan toiminnot kuntoon ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kannalta. Samalla tehdään näkyväksi kirkon sanomaa ihmisen vastuusta luomakunnasta. Prosessin tuloksena syntyy ympäristöohjelma, joka ohjaa sitä, miten seurakunnassa toteutetaan ympäristötyötä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi