”Toistaiseksi vakiintuneena pidettävän linjauksen mukaan” kouluissa saa harjoittaa uskontoa – K&k kävi Vantaalla seuraamassa, millainen on kirkkovartti
Eka- ja tokaluokkalaiset tulevat ruokalaan, jossa pappi Tuomo Kahenvirta aloittaa kirkkovartin.

Eka- ja tokaluokkalaiset tulevat ruokalaan, jossa pappi Tuomo Kahenvirta aloittaa kirkkovartin.

”Toistaiseksi vakiintuneena pidettävän linjauksen mukaan” kouluissa saa harjoittaa uskontoa – K&k kävi Vantaalla seuraamassa, millainen on kirkkovartti

Oululainen koulu sai huomautuksen, kun uskonnollinen aamunavaus oli pidetty koko koululle. Hakunilan Lehtikuusen koululla uskontoa harjoitetaan kirkon jäsenten kesken.

On huono idea eristää koulu ja uskonnot toisistaan. Paljon parempi on pyrkiä siihen, että kaikki oppilaat uskontotaustasta riippumatta tuntisivat, että heidän juurensa ovat arvokkaat.

Niin ajattelee Vantaan Hakunilassa sijaitsevan Lehtikuusen peruskoulun virka-apulaisrehtori Ilkka Laasonen.

– Uskonto ei voi olla erillinen saareke yhteiskunnasta eikä koulusta. Meidän on tärkeää ymmärtää, mistä lähtökohdista toiset tulevat, ja tukea sitä, että kukin saa olla, mitä on.

Lehtikuusen koulussa on 967 oppilasta, ja heistä joka toinen on maahanmuuttajataustainen. Oppilaissa on ortodoksikristittyjä, muslimeja, buddhalaisia, katolilaisia ja uskonnottomia, mutta useimmat (jälleen noin joka toinen) ovat luterilaisia.

Lehtikuusen koululla ei vielä juhlita esimerkiksi ramadanin päättymistä, mutta koululla pohditaan, "miten eri maiden juhlakulttuurit tulisivat kaikille tutuksi". Laasosen mukaan Lehtikuusi on monikulttuurisuusasioissa jonkinlainen edelläkävijä Suomessa.

Tällä hetkellä koulun uskonnolliset tilaisuudet ovat luterilaisia tilaisuuksia. Kerran kuussa pappi tulee vetämään aamunavauksen. Pääsiäisenä ja jouluna mennään kirkkoon. Kaikkiin tilaisuuksiin osallistuminen on vapaaehtoista myös luterilaisille oppilaille.

– Minä en ole saanut mitään negatiivista palautetta kirkon toiminnasta koulussa. Päinvastoin, Laasonen sanoo.

Pappi Tuomo Kahenvirta (vasemmalla) kertoo, että kirkon tehtävä on auttaa nuoria löytämään paikkansa maailmassa. Ilkka Laasosen (oikealla) mielestä se on arvokasta.

Pappi Tuomo Kahenvirta (vasemmalla) kertoo, että kirkon tehtävä on auttaa nuoria löytämään paikkansa maailmassa. Ilkka Laasosen (oikealla) mielestä se on arvokasta.

"Täällä pappi toivotetaan tervetulleeksi"

Hakunilan seurakunnan nuorisopappi Tuomo Kahenvirta kertoo, että Lehtikuusen kouluun on kiva tulla.

– Ratkaisevinta on se, että täällä pappi toivotetaan tervetulleeksi, Kahenvirta sanoo.

– Meidät kutsutaan mukaan yhteistyöhön. Hakunilassa lähtökohta on, että kaikki, jotka vain suinkin pystyvät olemaan läsnä ja tukemaan oppilaita, ovat tervetulleita.

Meidän on tärkeää ymmärtää, mistä lähtökohdista toiset tulevat, ja tukea sitä, että kukin saa olla, mitä on.

– Virka-apulaisrehtori Ilkka Laasonen

Tänään Kahenvirta on Lehtikuusen koululla tekemässä juuri sitä, mitä kirkko tekee: harjoittamassa uskontoa. On maanantai, ja kerran kuussa maanantaisin Kahenvirta tulee koululle vetämään kirkkovartin.

– Se on se, mitä kutsutaan perinteisesti aamunavaukseksi. Pieni hartaushetki, jossa lauletaan virsiä tai hengellisiä lauluja, rukoillaan ja pidetään hartauspuhe, Kahenvirta selittää.

Lehtikuusen kouluun kuuluu sekä ala- että yläkoulu. Monet ysiluokkalaiset tuntevat Kahenvirran ripareilta. Opettajanhuoneessa häntä tulee moikkaamaan nuori sijainen, joka on seurakunnan entinen isonen.

Mitä oppilaat tykkäävät kirkkovarteista?

– Itse tykkään ajatella, että he pitävät niistä. Mutta en tiedä kaikista, Kahenvirta hymähtää.

– Monet näyttävät tyytyväisiltä ja laulavat innolla mukana. Jos olen ollut kipeänä, nuoret kysyvät, miksi en ole käynyt.

– Uskonto ei voi olla erillinen saareke yhteiskunnasta eikä koulusta, sanoo Lehtikuusen koulun virka-apulaisrehtori Ilkka Laasonen.

– Uskonto ei voi olla erillinen saareke yhteiskunnasta eikä koulusta, sanoo Lehtikuusen koulun virka-apulaisrehtori Ilkka Laasonen.

Opettaako pappi oppilaille, että uskomalla Jeesukseen he pääsevät taivaaseen?

520 kilometriä Lehtikuusen koulusta pohjoiseen sijaitsee Oulunsalon Pitkäkankaan koulu. Pitkäkankaan päivänavaukset oli tapana pitää keskusradion kautta koko koululle. Seurakuntaa oli ohjeistettu, että päivänavaukset eivät saaneet sisältää uskonnon harjoittamista.

”Tästä huolimatta esimerkiksi 9.10.2017 B:n koulun keskusradion kautta lähetettiin koko koululle seurakunnan pitämä päivänavaus, joka sisälsi virren, rukousmuotoisen runon sekä siunatun kouluviikon toivotuksen”, kerrotaan apulaisoikeusasiamiehen 22. maaliskuuta antamassa ratkaisussa.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut saivat apulaisoikeusasiamieheltä moitteen.

Apulaisoikeusasiamiehen ei luultavasti tarvitse olla huolissaan Lehtikuusen aamunavauksista. Kirkkovartit pidetään uskontotuntien yhteydessä, jolloin paikalla ei ole muita kuin luterilaiseen kirkkoon kuuluvia oppilaita.

Raamattuun ihmiset ovat kirjoittaneet, minkälaisia asioita he ovat kokeneet Jumalasta ja miten se on auttanut heitä elämässä.

– Pappi Tuomo Kahenvirta

Oulunsaloa koskevassa lausunnossa apulaisoikeusasiamies totesi, että Suomessa ”toistaiseksi vakiintuneena pidettävän linjauksen mukaan uskonnonharjoittamisen piirteitä sisältävien tilaisuuksien pitäminen osana koulutyötä on hyväksytty”, kunhan koulu huolehtii vaihtoehtoisesta toiminnasta niille, jotka eivät halua osallistua tilaisuuteen.

Ilkka Laasonen ja Tuomo Kahenvirta istuvat rehtorin kansliassa. Kahenvirta sanoo, että Hakunilan seurakunnan nuorisotiimin toiminta-ajatus on auttaa nuoria löytämään oma paikkansa maailmassa.

– Se on meidän arvopohjastamme nousevaa kristillistä kasvatusta.

Apulaisrehtorinkin mielestä se on arvokasta. Kirkon sanoma on hänen mielestään anteeksiantamisen, armon ja suvaitsevaisuuden sanoma. Tärkeintä on oppia olemaan ihminen toiselle ihmiselle.

Kirkkovarteissa Kahenvirta puhuu usein siitä, että on tärkeää rakastaa itseään ja lähimmäisiään.

Eikö pappi siis kerro kirkkovartissa oppilaille, että Jeesus on kuollut heidän syntiensä tähden ja uskomalla häneen he pääsevät taivaaseen?

Kahenvirta naurahtaa.

– En. En. Anteeksiannosta, kyllä. Rakkaudesta. Siitä, että olet Jumalalle tärkeä, kyllä.

Pappi Tuomo Kahenvirta toi Lehtikuusen kirkkovarttiin kaksi kirjaa: päiväkirjansa ja Raamatun.

Pappi Tuomo Kahenvirta toi Lehtikuusen kirkkovarttiin kaksi kirjaa: päiväkirjansa ja Raamatun.

Kas näin: tällä tavalla harjoitetaan uskontoa koululla

Eka- ja tokaluokkalaiset tulevat kahdesta ovesta Lehtikuusen alakoulurakennuksen ruokalaan. Paikalle on tullut myös nuorisotyöntekijä Jouko Saari, jolla on mukanaan kitara. Alkulaulussa lauletaan, että ystävyys on Jumalan antamaa yhteistä työtä, ja kehotetaan rakentamaan silta maailman halki Suomesta Afrikkaan.

On kirjan ja ruusun päivä. Tuomo Kahenvirta on tuonut mukanaan kaksi kirjaa, joista ensimmäinen on hänen päiväkirjansa.

– Minkälaisia asioita päiväkirjaan kirjoitetaan? Kahenvirta kysyy.

– Mikä päivä on, sanoo yksi oppilas.

– Mitä on tehnyt sinä päivänä, sanoo toinen.

– Surun asiat.

– Tärkeät asiat.

– Salaisuuksia.

– Kouluasioita.

– Joo. Sellaisia itselle tärkeitä asioita kirjoitetaan päiväkirjaan. Ja sinne ei kukaan muu kurkista, Kahenvirta sanoo.

Sitten hän näyttää toista kirjaa ja kysyy, tietääkö joku, mikä se on.

– Pikkulasten kirja! huutaa joku.

– Homokirja! huutaa joku toinen.

Joku opettaja suhisee tiukasti. Huutaja kikattaa.

– Tämä on itse asiassa monta kirjaa. Tämä on nimittäin Raamattu. Tänne on myös kirjoitettu ihmisille tärkeitä asioita, mutta ne on kirjoitettu sillä ajatuksella, että mahdollisimman moni lukisi ne myöhemmin, Kahenvirta sanoo.

Raamattuun ihmiset ovat kirjoittaneet, minkälaisia asioita he ovat kokeneet Jumalasta ja miten se on auttanut heitä elämässä.

Sitten Kahenvirta ja oppilaat laittavat kädet ristiin. Kahenvirta lukee rukouksen, ja oppilaat toistavat perässä.

– Jumala, auta minua tuntemaan itseni ja se, mikä minulle on tärkeää. Auta minua olemaan hyvä kaveri niille, jotka ovat erilaisia kuin minä. Aamen.

Otsikkoa on lyhennetty 3.5. kello 13.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi