Ekaluokkalainen tarvitsee aikuisen tukea – koulun alku on jännittävä vaihe

Ekaluokkalainen tarvitsee aikuisen tukea – koulun alku on jännittävä vaihe

Kannustava ja vahva vanhempi on lapselle paras ponnistuslauta, kun hän kasvaa pienestä isoksi koululaiseksi.

Ensimmäiselle luokalle mennessä lapsi on uuden kynnyksellä. 6–7-vuotiaana lapsen itsetuntemus lisääntyy ja hänelle kehittyy kyky arvioida itseään suhteessa kavereihin.

– Lapsi tulee tietoiseksi siitä, että minä olen tällainen ja kaverini on tuollainen. Hän ehkä huomaa, että kaveri osaa joitakin asioita, joita ei itse vielä osaa. Lapsen ajattelu siirtyy konkretiasta siihen, mitä on tilanteiden taustalla ja miten ne vaikuttavat, sanoo erityisopettaja Anne Kuusisto, joka toimii Suomen Sydänliitossa Neuvokas perhe -toiminnan suunnittelijana.

Ekaluokkalainen on irtautumisvaiheessa, jossa hän kokee olevansa pieni ja iso. Toisaalta lapsi kaipaa syliin ja toisaalta uhitellaan ja ollaan isoja jo. Lapsi on usein aika epävarma tasapainoillessaan roolien välillä.

– Lapsi saa olla pieni ja saa tulla syliin. Mutta on myös kiva, että hän harjoittelee uusia asioita, kun ollaan jo isoja. Hyväksytään molemmat puolet. Kannustava, vahva vanhempi on paras ponnistuslauta, joka kestää lapsen ailahtelut ja antaa aikaa harjoitella taitoja. Nämä vaiheet menevät kuitenkin nopeasti ohi, Kuusisto toteaa.

Rauhallista hengittämistä kannattaa harjoitella

Koulun alkaminen voi pelottaa lasta. Uusi alku ja koulusta tulevat odotukset jännittävät. Anne Kuusisto kehottaa harjoittelemaan lapsen kanssa tunnetaitoja ennakkoon.

– Tunnetaitoja harjoitellaan koko elämän ajan. Koulunsa aloittavalle lapselle nämä taidot voivat olla vielä vaikeita. Tavoitteena on, että lapsi oppii vähitellen tunnistamaan omat tunteensa, ja hänellä on kyky käsitellä ja sietää niitä.

Kuusisto antaa esimerkin tunteiden tunnistamisesta. Hermostuminen on epämääräinen tunne, joka voi tuntua rintakehässä tai vatsassa ja kädet voivat puristua nyrkkiin.

– Lasta auttaa, jos hänelle kerrotaan, että nyt sinä taidat hermostua. Silloin lapsi oppii tunnistamaan, mistä tunteesta on kysymys. Tärkeää on, että hermostuessaan lapsi oppii keinoja rauhoittaa itsensä.

Lasta auttaa, jos hänelle kerrotaan, että nyt sinä taidat hermostua.

Kuusisto on huomannut lapsen tyyntyvän, kun ohjaa häntä kiinnittämään huomion hengitykseen. Sitä voi harjoitella vaikka iltaisin.

– Kolme pitkää hengitystä laskee sykettä ja stressihormonien erittymistä. Tunnekuohun vallassa lapsi ei tietenkään pysty hengittämään rauhallisesti. Taitoja pitää harjoitella ennakkoon, että lapsi osaa valita viisaammin seuraavalla kerralla.

Kuunteleminen valmistaa koulutielle

Lapselle kannattaa lukea, vaikka hän jo itsekin osaisi. Luetun tekstin kuunteleminen on hyvää kouluun valmistautumista.

– Samalla kun lukee, voi myös harjoitella tunnetaitoja. Voi pysähtyä jossain kohtaa tekstiä ja miettiä lapsen kanssa, että miltähän tästä pojasta tässä tarinassa tuntuu. Samoin elokuvia tai televisio-ohjelmia katsoessa voi yhdessä opetella tunnistamaan tunteita, selittää Kuusisto.

Koulussa eteen tulee myös asioita, jotka eivät ole niin mieluisia. Pitää jaksaa odottaa ja pitää jaksaa tehdä läksyjä, vaikka aina ei huvita.

– Lapselle kannattaa opettaa kärsivällisyyttä ja sitä, että epämiellyttäviä asioita pitää vaan sietää ja omien tunteiden ja tylsistymisenkin kanssa pärjää, toteaa Kuusisto.

– Koulun alku on jännittävä, mutta kiva vaihe koko perheelle. Myönteistä ilmapiiriä kannattaa vaalia ja kehua lasta uuden oppimisesta. Usko itseen oppijana alkaa muodostua.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi