”Viharikoksia ei tunnisteta tai tutkinta päättyy usein tuloksettomana”, sanoo USKOT-foorumin puheenjohtaja Yaron Nadbornik
USKOT-foorumin ja Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik, Espoon piispa Kaisamari Hintikka ja islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtaja Pia Jardi juttelivat Vanhan kirkon edustalla yhteisen rauhankävelyn päätteeksi. Hintikka ja Jardi ovat USKOT-foorumin varapuheenjohtajia.

USKOT-foorumin ja Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik, Espoon piispa Kaisamari Hintikka ja islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtaja Pia Jardi juttelivat Vanhan kirkon edustalla yhteisen rauhankävelyn päätteeksi. Hintikka ja Jardi ovat USKOT-foorumin varapuheenjohtajia.

”Viharikoksia ei tunnisteta tai tutkinta päättyy usein tuloksettomana”, sanoo USKOT-foorumin puheenjohtaja Yaron Nadbornik

USKOT-foorumin rauhankävely on vastapainoa vihalle. Se kertoo uskontojen yhteishengestä ja yhteistoiminnasta rauhan puolesta.

Sateisesta säästä huolimatta noin 60 eri uskontokuntiin kuuluvaa ihmistä osallistui uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumin järjestämään uskontokuntien yhteiseen rauhankävelyyn torstaina.

Reitti kulki Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogalta Suomen Islam-seurakunnan ja  USKOT-foorumin toimipisteen eteen ja lopulta Helsingin Vanhan kirkon portaille. Tilaisuuden päätteeksi lähetettiin lentoon kaksi valkoista rauhankyyhkyä.

– Kävelyllä oli mukana väkeä monesta eri uskontokunnasta. USKOT-foorumin varsinaisten jäsenten eli kristittyjen, islamilaisten ja juutalaisten lisäksi paikalla oli ainakin buddhalaisia ja mormoneja. Heidät hyväksyttiin tänä vuonna foorumin tarkkailijajäseniksi, USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio kertoo.

Hänen mukaansa rauhankävelystä on tullut käytännössä jo perinne. Se järjestetään aina YK:n päivänä tai lähellä sitä. Tällä kertaa päiväksi valittiin torstai, koska YK:n päivä 24.10. on lauantai ja juutalaisille pyhä päivä eli sapatti. Perjantai on puolestaan muslimien ja sunnuntai kristittyjen pyhäpäivä, joten torstai sopi parhaiten kaikille.

USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio korostaa sitä, että uskonnot toimivat Suomessa yhdessä rauhan puolesta ja vihaa vastaan.

USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio korostaa sitä, että uskonnot toimivat Suomessa yhdessä rauhan puolesta ja vihaa vastaan.

– Rauha ei ole itsestään selvä asia, vaan sen eteen pitää toimia. Haluamme tällä kävelyllä tehdä näkyväksi sitä, että eri uskontojen edustajat toimivat Suomessa koko ajan yhdessä tämän tavoitteen puolesta toinen toistaan kunnioittaen. Tänä vuonna pyrimme yhdessä nostamaan esille myös viharikoksia, joista USKOT-foorumi julkaisi viime vuonna raportin, Kuusikallio sanoo.

Viharikoksista jää syvät jäljet

Uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumin ja Rikosuhripäivystyksen kokoama raportti Uhrien kokemuksia viharikoksista Suomessa vuosina 2014–2018 on ensimmäinen laajasti erilaisten ryhmien kokemuksia viharikoksia selvittävä laadullinen tutkimus.

Tutkimuksesta selvisi, että viharikoksen vaikutukset uhriin ovat usein pitkäkestoiset ja moninaiset. Pahoinpitelystä aiheutuu fyysisiä vammoja. Sanallisetkin loukkaukset saattavat jättää syvät jäljet: pelkoa, surua, vihaa, ahdistusta, unettomuutta, painajaisia, shokkireaktioita ja jopa luottamuksen menetyksen kanssaihmisiin.

Uskonnot yhteiskuntarauhan puolesta -kävely vietiin läpi sateisessa säässä.

Uskonnot yhteiskuntarauhan puolesta -kävely vietiin läpi sateisessa säässä.

Poliisiammattikorkeakoulun julkaisema vuosittainen raportti perustuu poliisille tehtyihin rikosilmoituksiin. Suurinta osaa viharikoksista ei edes ilmoiteta poliisille, joten viharikoksia on enemmän kuin poliisin tilastot kertovat.

Tuoreen Poliisiammattikorkeakoulun raportin mukaan viime vuonna kirjattiin noin 900 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Suurin osa, eli 650 tapausta sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä. Näissä tapauksissa yleisin rikoslaji oli pahoinpitely. Sanallisten loukkausten, uhkausten ja häirintätapausten määrä kasvoi vuoteen 2018 verrattuna.

–  Erityisesti netissä tapahtuva vihapuhe on nykylainsäädännön osalta vaikeasti viranomaisten tartuttavissa. Toki sen määräkin on niin suuri, että resursseja asian hoitoon todella kaivattaisiin, USKOT-foorumin ja Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik sanoo.

Hänen mukaansa kaikkia viharikoksia ei nyt tunnisteta ja jos tunnistetaan, niin niiden tutkiminen päättyy usein tuloksettomana pitkän ajan kuluttua.

–  Esimerkiksi synagogan seinään maalattu natsimerkki tutkitaan nähdäksemme saman luokan rikoksena kuin sinisen maalin maalaaminen mihin tahansa kiinteistöön: viharikoksia tutkitaan siis usein tavallisina omaisuusrikoksina, Nadbornik mainitsee.

Vanhan kirkon edustalla otettiin ryhmäkuva ja päästettiin lentoon kaksi rauhankyyhkystä. Kyyhkyt on koulutettu palaamaan kotilakkaansa.

Vanhan kirkon edustalla otettiin ryhmäkuva ja päästettiin lentoon kaksi rauhankyyhkystä. Kyyhkyt on koulutettu palaamaan kotilakkaansa.

Oman uskonnon opetus kouluissa ehkäisee vihaa

Uskonnot ovat usein viharikosten kohteena, mutta joskus myös motiivina teoille, kuten nyt Ranskassa, jossa tutkitaan opettajan murhaa ääri-islamilaisuuteen kytkeytyvänä terroritekona. Miten kumpaakin näistä saataisiin kitkettyä?

– Viharikosten ennaltaehkäisy on Euroopassa iso kysymys. Usein huonosti voiva ihminen radikalisoituu, kun tuntee huonosti oman uskontonsa ja altistuu vaikkapa netissä vääristelylle tiedolle uskonnostaan.

Erityisesti netissä tapahtuva vihapuhe on nykylainsäädännön osalta vaikeasti viranomaisten tartuttavissa. - Yaron Nadbornik

Nadbornikin mukaan oman uskonnon opetus on tämänkin vuoksi hyvin tärkeää.

–  Oman uskonnon opetus toimii turvallisena tilana lapselle. Siellä hän pääsee rauhassa perehtymään kulttuuriinsa ja perinteeseensä kuuluvaan merkittävään asiaan.

Tämä pätee hänen mukaansa luonnollisesti niin kantasuomalaisiin kuin maahanmuuttajataustaisiin.

– Vaalimalla omaa kulttuuriaan voi paremmin ymmärtää muiden oman kulttuurin tärkeyden ja nähdä meitä yhdistävät asiat selkeämmin. Tämä ennaltaehkäisee viharikoksia, Nadbornik korostaa.

Suomessa uskontokuntien välit ovat hyvät ja rauhanomaiset. Mikä on rauhankävelyn syvin viesti?

– Tuoda yhteistyömme ja rauhan kadulle näkyviin. Arkinen aherruksemme ja rauhallinen yhteiselomme ei ikävä kyllä näy televisiossa eikä uutisissa. Näin ollen usein luullaan, että uskonnot eivät tule toimiin toistensa kanssa, kun totuus on vallan muuta, Nadbornik sanoo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi