On tärkeää, että kirkko ei vetäydy hädän hetkellä, sanoo Helsingin akuuttien sairaaloiden sairaalapappien tiimiesimies Marko Mattila.
”Pyrimme viemään ihmisille toivoa, iloa ja lohdutusta, emme koronaa” – Sairaalapapit tukevat myös koronaa sairastavia
Pääkaupunkiseudun sairaalapapit ovat olleet vasta vähän tekemisissä koronapotilaiden kanssa. Tilanne tulee muuttumaan.
Odottelua, valmistautumista ja epätietoisuutta. Sellaista on sairaalapappien työ Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla nyt.
Pääkaupunkiseudun papit ovat olleet vasta vähän tekemisissä koronapotilaiden kanssa.
– Tilanne on vasta alussa. Luulen, että mitä pidempään kriisi jatkuu, sitä enemmän ahdistus ja keskustelun tarve lisääntyy, sanoo Espoon seurakuntien johtava sairaalapappi Markku Elo.
Normaalisti sairaalapapit kiertelevät sairaaloissa ja hoivayksiköissä juttelemassa potilaiden ja asukkaiden kanssa.
Tällä hetkellä Espoon sairaalapapit pitävät tiiviisti yhteyttä hoitohenkilökuntaan, mutta tekevät mahdollisimman paljon etätöitä. Potilaiden kanssa papit juttelevat puhelimessa, mutta menevät kutsusta myös paikan päälle.
– Tämä on meidän tehtävämme. Jos tapaamme koronapotilaita, käytämme sen mukaista suojavaatetusta, Elo kertoo.
– Kaikki tapahtuu yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa. He arvioivat riskit.
Eloa huolettaa, kuinka pitkään kriisi jatkuu. Varsinkin vanhusten ja yksinäisten ihmisten eristäytyneisyys korostuu.
Elo saa itse voimaa kollegojen tuesta. Myös hiljentyminen ja uskoon turvautuminen ovat tärkeitä voimavaroja.
Potilaiden tapaaminen on sairaalapappien tehtävä myös koronaepidemian aikana, sanoo Espoon johtava sairaalapappi Markku Elo.
Sairaalapapin tärkein työkalu on kuunteleminen
Vantaallakaan sairaalapapit eivät tällä hetkellä liiku osastoilla omatoimisesti. Toisin kuin espoolaiset kollegansa, Vantaan papit ovat työpisteillään sairaaloissa.
– Meiltä on nimenomaan toivottu, että olemme paikan päällä niin paljon kuin mahdollista, kertoo HUSin Peijaksen sairaalan sairaalapappi Matti Hanhisuanto.
Myös Vantaan sairaalapapit menevät potilaiden luokse, jos potilaat niin toivovat ja henkilökunta antaa luvan.
Lähdemme liikkeelle siitä, mikä ihmisiä pelottaa ja mistä he haluavat keskustella.
– Sairaalapappi Matti Hanhisuanto
– Pidämme suojaetäisyyden. Joidenkin potilaiden kanssa käytämme suojavaatetusta, Hanhisuanto kertoo.
– Tässä työssä on omat riskinsä, mutta meillä on valmius ja alttius olla kentällä. Koronatartunta on yksi riski muiden joukossa, vaikka monia muita suurempi.
Hanhisuannon mukaan korona herättää potilaissa huolta. Sairaalapapin tärkein työkalu on kuunteleminen.
– Lähdemme liikkeelle siitä, mikä ihmisiä pelottaa ja mistä he haluavat keskustella, hän kertoo.
– Kuuntelu ja rauhallinen keskustelu – ne ovat avainasiat.
Myös Hanhisuanto saa voimaa kollegoiden tuesta ja luottavaisesta, turvallisesta uskosta.
– Emme me sairaalapapit ole ihmistä kummempia, mutta usko vaikuttaa pohjalla. Se vaikuttaa myös siihen, että haluamme tehdä tätä työtä.
Myös kentältä tuleva palaute auttaa jaksamaan.
– Palaute on usein hyvin kannustavaa ja rohkaisevaa. Sillä on iso merkitys siihen, että itse jaksaa.
Hanhisuanto korostaa, että valtaosa sairaalapappien työtehtävistä ei liity koronaan. He ovat sairaaloissa kaikkia tukea tarvitsevia varten.
Vantaan sairaalapapeilta on toivottu, että he olisivat mahdollisimman paljon työpisteillään, kertoo HUSin Peijaksen sairaalan sairaalapappi Matti Hanhisuanto.
Epidemia ahdistaa esimerkiksi psykiatrisia potilaita
Koronapotilaat ovat vasta tulossa osastohoitoon, muistuttaa Helsingin akuuttien sairaaloiden sairaalapappien tiimiesimies Marko Mattila.
– Akuutein asia tuskin on heti kutsua paikalle sairaalapappia, hän arvelee.
– Korona ei myöskään ole ainoa sairautemme. Me keskitymme kaikkien potilasryhmien tukemiseen.
Esimerkiksi saattohoitopotilaat ja akuutin kriisin kohdanneet lapsista ikäihmisiin kaipaavat usein pappia tuekseen.
Sairaalapapit työskentelevät myös vanhusten parissa seniorikeskuksissa. Niihinkään jalkautuminen ei tällä hetkellä onnistu.
– Mietimme, miten voimme olla sairaaloihin ja laitoksiin paremmin yhteydessä myös etänä. Haluamme turvata sen, että hengelliset asiat ovat esillä, Mattila sanoo.
– Pyrimme viemään ihmisille toivoa, iloa ja lohdutusta, emme koronaa.
Vaikka koronapotilaita on vielä suhteellisen vähän, epidemia ahdistaa Mattilan mukaan esimerkiksi psykiatrisia potilaita.
– Tilanne herättää huolta potilaissa, joilla on jo muita sairauksia. Miten siinä jaksaa, jos tulee vielä korona?
Sairaalapapit tukevat myös hoitohenkilökuntaa, joka on tällä hetkellä kovan paineen alla.
Eipä papeillakaan ole kevyttä.
– Menemme päivä kerrallaan. Jos koko ajan ajattelee, että valtava myrsky on tulossa, väsyy.
Mattila on tyytyväinen, että kirkko on ottanut aktiivisen roolin ihmisten tukemisessa epidemian aikana.
– On tärkeää, että kirkko ei vetäydy hädän hetkellä.
Oikaisu 27.3. kello 10.35: Korjattu väärä tieto, jonka mukaan pääkaupunkiseudun sairaalapapit eivät olisi vielä olleet tekemisissä koronapotilaiden kanssa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Hyvinvointialueista tulee uusi yhteistyökumppani seurakunnille – moni asia odottaa aluevaaleissa valittavia uusia päättäjiä
AjankohtaistaSeurakunnat ovat tottuneet tekemään yhteistyötä kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Jatkossa Espoossa ja Vantaalla kumppani onkin usein hyvinvointialue.
