null Sairaalapappi lähtee potilaan luo vaikka keskellä yötä, sillä kuolemat, leikkaukset ja äkilliset kriisit eivät kysy vuorokaudenaikaa

Uuden lastensairaalan sairaalapappi Johanna Tammelin päivystää kellon ympäri kolme viikkoa vuodessa.

Uuden lastensairaalan sairaalapappi Johanna Tammelin päivystää kellon ympäri kolme viikkoa vuodessa.

Hyvä elämä

Sairaalapappi lähtee potilaan luo vaikka keskellä yötä, sillä kuolemat, leikkaukset ja äkilliset kriisit eivät kysy vuorokaudenaikaa

Yleensä potilas tai omainen pyytää sairaalan henkilökuntaa soittamaan papille. 

On öitä, jolloin Uuden lastensairaalan sairaalapappi Johanna Tammelin nukkuu papinpaita valmiina tuolinkarmilla ja puhelin korvan vieressä. Silloin hän on valmis karauttamaan taksilla mihin tahansa Helsingin sairaalaan tai seniorikeskukseen heti, kun puhelin soi.

– Pyrin siihen, että pystyn olemaan paikalla sairaalassa puolessa tunnissa. Joskus tarve voi olla hyvin kiireinen, jos esimerkiksi lapsi halutaan kastaa ennen leikkausta, Tammelin sanoo.

Vierellä sietämättömyyden keskellä

Helsingin sairaaloilla ja seniorikeskuksilla on omat sairaalapappinsa, jotka tukevat potilaita ja omaisia virka-aikoina. Niiden ulkopuolella – siis arkena neljän jälkeen ja ennen aamuseitsemää sekä viikonloppuisin – sairaalassa saatetaan kuitenkin myös tarvita pappia.

Tilanne voi olla se, että potilas on kuolemassa ja tahtoo ehtoollisen, tai perhe tarvitsee tukea omaisen kuollessa. Pappia saatetaan toivoa paikalle iltamyöhään, kun hoidot on päätetty lopettaa tai kun potilas on akuutisti hyvin ahdistunut.

Silloin auttaa Helsingin sairaalasielunhoidon varalla oleva pappi, jonka tavoittaa aina yhdestä numerosta. Pappi soitetaan paikalle, jos potilas tai omainen sitä pyytää.

Monelle tulee eksistentiaalinen kriisi siinä kohtaa, kun ensimmäistä kertaa joutuu kohtaamaan kuoleman.

– Joskus omalla vuorolla ei tule pyyntöjä lainkaan, jonakin viikonloppuna taas voi tulla useitakin pyyntöjä. Yleensä soittaja on sairaalan henkilökunnan jäsen, Johanna Tammelin kertoo.

– Menen paikalle tunnustellen ja kuunnellen, mitä potilas ja omaiset toivovat. Apu voi olla kuuntelua ja rinnallaoloa tai vaikka ehtoollinen tai hartaushetki, Tammelin sanoo.

Joskus pappi auttaa vain olemalla paikalla sietämättömyyden keskellä.

– Auttajakin tuntee usein avuttomuutta, mutta meidän ammattitaitoamme on se, että pystymme kohtaamaan ihmisiä vaikeissa tilanteissa.

Papin kanssa voi pohtia tuonpuoleista

Sairaalassa tehdään Johanna Tammelinin mielestä kirkon ydintyötä: eletään rinnalla suurimman hädän hetkellä.

– Monelle tulee eksistentiaalinen kriisi siinä kohtaa, kun ensimmäistä kertaa joutuu kohtaamaan kuoleman, olipa se sitten oma tai läheisen. Papin kanssa voi pohtia tuonpuoleista ja elämään ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä, Tammelin sanoo.

Silloin tällöin työstä tulee palautetta. Moni on kiitollinen siitä, että pappi saatiin hädän hetkellä paikalle vaivattomasti.

– Kun perhe jälkikäteen sanoo, että emme tiedä, miten ilman tukea olisi selvitty, tulee sellainen tunne, että tämä työ ei ole turhaa. 

Varalla olevan sairaalapapin tavoittaa sairaalan henkilökunnan kautta.

Myös Espoon ja Vantaan sairaaloissa työskentelee useita sairaalapappeja.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.