Hyvinvointialueista tulee uusi yhteistyökumppani seurakunnille – moni asia odottaa aluevaaleissa valittavia uusia päättäjiä
Seurakunnat ovat tottuneet tekemään yhteistyötä kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Jatkossa Espoossa ja Vantaalla kumppani onkin usein hyvinvointialue.
Tulossa on tärkeät vaalit, tärkeämmät kuin ehkä moni ymmärtääkään. Näin luonnehtii tammikuussa pidettäviä aluevaaleja Vantaan yhteisen seurakuntatyön johtaja Kirsi Rantala.
– Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että sosiaali- ja terveydenhoito ovat osa kaupunkien ja kuntien perusrakennetta. Sellaista, joka on ja pysyy. Jatkossa näin ei enää ole. Toivon mukaan tavallisen ihmisen kannalta muutos ei ole niin suuri, tai jos on, niin parempaan suuntaan. Palvelujen organisoinnin kannalta vaaleilla valittavilla aluevaltuustoilla iso merkitys, Rantala kiteyttää.
Vuoden 2023 alusta vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, joka vastaa näistä asioista alueellaan jatkossakin. Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan, johon Espoo ja Vantaa kuuluvat.
Pääkaupunkiseudun kaupungeista Espoo ja Kauniainen kuuluvat jatkossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, Vantaa muodostaa Keravan kanssa oman hyvinvointialueen. Hyvinvointialueen järjestämiä julkisia palveluja ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut ja ikääntyneiden asumispalvelut.
Jorvin sairaalapappi Henrik Honkanen on yksi Espoon kuudesta sairaalapapista. Hän jatkaa työtään tuttuun tapaan.
Sairaalapappien työ jatkuu ennallaan
Hyvinvointialueiden valmistelu on vasta alkutekijöissään ja seuraavan vuoden aikana ratkaistaan monia käytännön kysymyksiä. Niiden joukossa on se, miten hyvinvointialueet ottavat kopin siitä hyvästä yhteistyöstä, jota kaupungit, seurakunnat ja kolmannen sektorin järjestöt ovat tottuneet tekemään ihmisten auttamiseksi siellä, missä tarvitaan.
Espoon seurakuntien johtava sairaalapappi Markku Elo kertoo osallistuneensa tähän mennessä yhteen työpajaan, jossa kartoitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoiden yhteistyötä. Lisäksi uudistuksesta on puhuttu HUS:n sairaalasielunhoidon ohjausryhmässä.
Elon mukaan yhteistyö HUS:n kanssa jatkunee entisellä sopimuspohjalla tuttuun tapaan. Koska hyvinvointialueen alueilla on useita seurakuntayhtymiä, on hyvä miettiä, onko mielekästä tehdä kaikkien kanssa erilliset sopimukset vai yksi yhteinen sopimus.
– Potilaiden ja henkilökunnan kannalta tuskin tapahtuu isoja muutoksia, eli sairaalapapit jatkavat työtään tuttuun tapaan. Meillä on yhteensä kuusi sairaalapappia HUS:n Jorvin sairaalassa sekä Espoon sairaalassa, vanhusten hoivayksiköissä ja kehitysvammaisten tukena Rinnekodin yksiköissä, Elo kertoo.
Myös Vantaalla yhteistyö HUS:n Peijaksen sairaalassa jatkuu tuttuun tapaan. Vantaan sairaalan ja vanhustenhuollon yksiköiden kanssa asioista pitää Kirsi Rantalan mukaan vielä sopia jo senkin vuoksi, että Kerava tulee mukaan hyvinvointialueeseen.
Diakoniatyössä yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa on vahvaa ja tässä verkostossa ovat mukana myös ruoka-apua Espoossa järjestävät yhteisöt.
Rantala lisää, että Vantaan seurakuntien perheneuvonta on jo tämän vuoden alusta ollut mukana työryhmissä, joissa on valmisteltu hyvinvointialueelle sopivaa toimintamallia. Se, miten diakoniatyöntekijöiden ja hyvinvointialueen sosiaalityöntekijöiden hyvä yhteistyö jatkossa toimii, on iso kysymys, johon pitää luoda toimiva malli vuoden aikana.
– Diakoniatyössä yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa on vahvaa ja tässä verkostossa ovat mukana myös ruoka-apua Espoossa järjestävät yhteisöt. Vaikka diakonian roolia ei hyvinvointialueen valmistelussa ole vielä erikseen pohdittu, niin ei Espoon kaupungin aikuissosiaalityön päällikön Tapio Niemisen mukaan ole mietitty vielä sosiaalihuollonkaan käytännön asioita. Hyvä, että tämä nousee nyt esille, Espoon seurakuntien diakoniatyön asiantuntija Lilli Snellman sanoo.
Vantaan kaupunki jatkaa Yhteisessä pöydässä, jossa Vantaan seurakunnat on keskeinen yhteistyökumppani.
Vantaan kaupunki jatkaa Yhteisessä pöydässä
Tulevien hyvinvointialueiden yhteistyökumppaneiden joukossa ovat myös Espoon ja Helsingin hiippakunnat, joiden alueilla on useita eri hyvinvointialueita. Espoon hiippakunnan asiantuntija Sirpa Tirrin mukaan hiippakunta voi olla seurakuntien tukena siellä, missä tarvitaan. Käytännön yhteistyötä tehdään aina paikallisesti.
– Vaikka hyvinvointialueilla on lain mukaan velvoite yhteistyöhön järjestöjen ja seurakuntien kanssa, seurakuntien on oltava myös itse aktiivisia nyt, kun uusia yhteistyömalleja luodaan, Tirri korostaa.
Vantaalla oma erityiskysymyksensä on yhteisöllisen ruoka-avun verkosto Yhteinen pöytä, jonka kaupunki ja seurakunnat kahdeksan vuotta sitten perustivat. Siirtyykö Yhteinen pöytä Vantaan kaupungilta uudelle hyvinvointialueelle vai miten sen toiminta jatkuu?
– Yhteinen pöytä on kaupungin toimintaa, jossa Vantaan seurakunnat ovat tärkeä yhteistyökumppani. Vantaan kaupungilla Yhteinen pöytä ei ole koskaan kuulunut sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan, vaan se on osa kaupunkikulttuurin toimialaa. Meille kyse on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Siihen pitää kaupungilla jatkossakin olla omia työkaluja eli Yhteinen pöytää säilyy meillä, Vantaan kaupungin asukaspalvelujohtaja Iiris Lehtonen sanoo.
Hänen mukaansa Yhteinen pöytä on hieno innovaatio. Siinä jossa kaupunkilaisten hyvinvointia edistävät laajan verkoston yhteisöruokailut, vapaaehtoistoiminta ja ruoka-apu, jossa on aina osallistamisen ja yhteisöllisyyden näkökulmat. Tästä kaupunki haluaa pitää kiinni. Hyvinvointialueen sosiaalipalvelut ovat jatkossa yksi verkoston yhteistyökumppani.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seurakuntavaaleihin kannattaa monesta syystä koota pitkiä ehdokaslistoja – ehdokkaiden tuttuudella on äänestäjille iso merkitys ja varaedustajia tarvitaan kauden aikana
AjankohtaistaSeurakuntavaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä. Vaalimatematiikka suosii riittävän suuria ryhmiä. Luottamuselimissä on myös vaihtuvuutta kauden aikana.
