2020-luvun lasten leikeissä yksisarvinen on maaginen olento ja asuu taivaassa, keskiajalla sitä pidettiin Kristuksen symbolina
Kallion seurakunnan iltapäiväkerhon asiantuntijat tietävät, että yksisarvinen taikoo sarvellaan. Professori Tuomas Heikkilä kertoo, että sarvien taikavoimaan uskottiin aikoinaan myös kuninkaallisissa piireissä.
– Yksisarviset ovat todella, todella, todella ihania eläimiä. Vielä ihanampaa olisi, jos niitä olisi olemassa, huokaa kahdeksanvuotias Salla Takalo.
– Kyllä niitä ehkä onkin. Kukaan ei ole todistanut, sanoo kahdeksanvuotias Aava Rokkanen.
– Olisi kiva nähdä niitä jossakin metsässä, haaveilee yhdeksänvuotias Frida Hurtig.
Tytöt istuvat sohvalla Kallion seurakunnan iltapäiväkerhon tiloissa. Sohvalla ovat myös yksisarviset Lila ja Harmonie ja sarvivalas Nori.
Mikä yksisarvisista tekee niin ihania?
– Ne ovat maagisia ja taianomaisia. Ne voivat olla ihan minkä tahansa värisiä, vaikka sateenkaarisia, kunhan ne ovat hevosia ja niillä on sarvi, Takalo selittää.
– Sarven avulla taiotaan, Rokkanen tarkentaa.
Aava Rokkanen, Salla Takalo ja Frida Hurtig tietävät, että yksisarviset ovat kotoisin taivaasta.
Harmonie-lelussa on glitteriä ja sateenkaaren värejä.
Nori on sekä yksisarvinen että valas.
Sen, mitä sarvella tehdään, näkee Takalon mukaan sarven väristä. Esimerkiksi poroilla on ruskeat sarvet, joten niillä täytyy olla jokin muu tarkoitus kuin taikuus.
Hurtig lisää, että kun yksisarviset ovat kyseessä, glitterin kanssa ei tarvitse säästellä. Ja se on hyvä.
Yksisarviset ovat kotoisin taivaasta, tietävät tytöt. Niiden kodit on tehty pilvistä, ja sateenkaaret ovat niiden polkuja. Hurtig onkin usein kesällä poutapilviä katsellessaan nähnyt taivaalla yksisarvisia.
– Yleensä kun yksisarvinen lähtee jostakin maasta, kun se on tehnyt sen työn, se lähtee taivaaseen. Sitten se katoaa sinne, Takalo kertoo.
Pukinparta ja leijonan häntä
Glitteriä ja pastellivärejä rakastavat tytöt eivät ole ainoita yksisarvisista lumoutuneita. Kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertoo, että yksisarvinen tunnetaan melkein kaikissa kulttuureissa. Varhaisimmat yksisarvishavainnot ovat Kiinasta ja Intiasta. Euroopassa yksisarviset olivat erityisen suosittuja keskiajalla.
Myös Heikkilän työhuoneen sohvalla on yksisarvinen. Tyyny on kopio keskiaikaisesta kuvakudoksesta, johon on kuvattuna neito ja yksisarvinen. Yksisarvinen on selvästi vuosisatojen aikana käynyt läpi jonkinlaisen evoluution, sillä keskiaikainen yksisarvinen ei loista väreissä eikä kimaltele. Se on valkoinen hevonen, jolla on pitkä, kierteinen sarvi, pukinparta ja kavioiden sijasta sorkat. Usein sillä oli myös leijonan häntä.
Professori Tuomas Heikkilän tyynyssä on kuvattuna keskiaikainen yksisarvinen.
– Yksisarvista on pidetty aivan aitona, olemassa olevana eläimenä. Niiden sarvia kaupattiin Euroopassa 1500-luvulle asti. Uskottiin, että sarvi poistaa myrkyn. Ranskan kuninkaalla esimerkiksi oli sarvesta tehty astia ja lusikka, Heikkilä kertoo.
Sarvien hankkimiseksi yksisarvisia metsästettiin. Se onnistui niin, että metsään vietiin neitsyt, jonka houkuttelemana yksisarvinen ilmestyi paikalle.
Kristuksen symboli
Yksisarvisten vetovoiman havaitsi keskiajalla myös kirkko.
– Kristinusko on aina ollut mestari sulattamaan kaikenlaista aineistoa osaksi omaa symboliikkaansa ja ajatteluaan. Puhtaana ja hyvänä pidetty yksisarvinen on ollut luontevaa ottaa osaksi kristillistä kuvastoa. Se on nähty Kristuksen symbolina – olihan hänkin kristinuskon mukaan keskuuteemme tullut ihmeellinen olento, Heikkilä kertoo.
Eräs keskiaikainen legenda sijoittaa yksisarviset Raamatun luomiskertomuksen maailmaan. Sen mukaan yksisarvinen oli ensimmäinen eläin, jolle Aatami antoi nimen, ja se myös seurasi Aatamia ja Eevaa, kun heidät karkotettiin paratiisista.
Itse asiassa yksisarviset ovat ihan raamatullisia olentoja. Vuoden 1776 raamatunkäännöksessä yksisarvinen mainitaan muun muassa Jobin kirjassa ja psalmeissa. Nykyraamatussa sen tilalla on proosallisemmin villihärkä.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Disney-elokuvissa kiiltokuvarakkaus on vaihtunut tiimityön voimaan – ”Nyt on sosiaalisesti hyväksyttyä, että Disney-elokuvia voi fanittaa vielä ripari-ikäisenäkin”
Hyvä elämä AjankohtaistaDisney-elokuvien hahmot ovat nykyään monimuotoisempia ja tyttö- ja naisrooleja on enemmän, sanoo väitöskirjatutkija Aino Isojärvi. Vantaalaisessa Kivistön kirkossa vietetään toukokuun lopussa messua tutuilla Disney-sävelillä.
